Miksi kasvissyönti (tai aktivismi) herättää vahvoja tunteita ja hyökkäyksiä siitä puhuvia vastaan?
Monella varmaan jo aavistus, mutta tässä tutkimuskatsaus moraalisen vertailun aiheuttamaan syyllisyydentuntoon ja paheksuntaan sitä triggeröiviä ihmisiä kohtaan 1/
#vegaanihaaste
Itsen vertailu moraalisemmin toimivaan toiseen voi aiheuttaa moraalista alemmuudentunnetta, epävarmuutta omasta moraalisuudesta ja pelkoa paheksunnasta.
Nämä psykologisesti haastavia käsiteltäväksi, koska ihmisellä on perustavanlaatunen tarve oikeuttaa itsensä muiden silmissä /2
Moraalisen vertailun aiheuttamaa uhkaa vastaan kolme keskeistä puolustusstrategiaa:
1) toisen moraalisuuden vähätteleminen
2) toisen vähätteleminen muilla tavoin
3) itsen etäännyttäminen uhan aiheuttajasta, ilmenee paheksuntana ja ulossulkemisena
= ”do-gooder derogation"
3/
Reaktion voimakkuus riippuu omasta osallisuudesta ja syyllisyydentunnosta.
Siinä missä ulkopuoliset arvioi rasistisesta puheesta kieltäytyneitä positiivisesti, ne jotka oli itse syyllistynyt kyseiseen tekoon taas paheksui siitä kieltäytyneitä 4/
Reaktio riippuu myös ryhmäidentifikaatiosta. Rasismiin tai seksismiin puuttuvien arviointi riippuvainen siitä, mihin ryhmään arvioija kuuluu.
Jos samaistui moraalirikkomuksiin syyllistyvien ryhmään, arvioi rikkomuksiin puuttuvaa negatiivisemmin (uhkaa omaa moraalistatusta) 5/
Ilmiö ei edellytä että toiset näkee omia rikkomuksia ja itseen kohdistuva syyllistäminenkin voi olla vaan oman pään sisällä.
Moraalisia toimijoita paheksutaan kuitenkin sitä voimakkaammin mitä selkeemmin ne ottaa kantaa vääryyteen, vaikka se ei kohdistuiskaan suoraan itseen 6/
Mitä negatiivisemmin (moraalisesti) lihansyöjät usko kasvissyöjien suhtautuvan lihansyöntiin sitä negatiivisemmin ne suhtautu kasvissyöjiin.
Vaikutus voimistu jos lihansyöjät saatiin mielipidekyselyllä ajattelemaan lihansyönnin saattavan uhata niiden moraalista identiteettiä 7/
Nimenomaan moraalinen vertailu on ratkaisevassa asemassa.
Jos ihmiset makkaraa syötyään todistaa toisen kieltäytyvän siitä, koetaan tilanne uhkaavampana ja kieltäytyjä negatiivisempana jos se kieltäytyy moraalisista syistä kuin jos se kieltäytyy ei-moraalisista syistä 8/
Myös epäeettisiä kulutusvalintoja tehneet arvioi eettisiä kulutusvalintoja tekeviä negatiivisesti, muilla kulutusvalintojen syillä ei vaikutusta arvioihin.
Vaikutus hälvenee, jos annetaan mahdollisuus oikeuttaa oma epäeettinen toimintansa (syyllisyydentunnon rauhottaminen) 9/
Sekasyöjät arvoi ei-lihansyöjiä negatiivisemmin kuin muita väestöryhmiä tai muita erityisruokavalioita noudattavia.
Negatiivisimman arvion sai eettisistä syistä lihansyönnistä kieltäytyvät. Bias on vahvin oikeistolaisilla, jotka myös kokevat ei-lihansyöjät vahvimmin uhkana 10/
Ei-lihansyöjiä siis paheksutaan koska problematisoidessaan moraalisesti syömiseen liittyviä sosiaalisia konventioita ne aiheuttaa muille syyllisyyttä.
Tää kohdistuu etenki vegaaneihin ja lihansyöjät itsekin tiedostaa, että sama kohdistuis myös itseen jos alkais vegaaniksi 11/
Moraalinen vertailu onkin omanlaisensa sosiaalisen vertailun kategoria. Moraalisuus on niin keskeinen osa ihmisen identiteettiä, että itselle negatiivista moraalista vertailua vältetään (varsinkin koettaessa moraalisuutensa uhattuna), vaikka se maksais rahaa ja vaivaa 12/
Eli siis, jo pelkästään koeasetelmissa luotu uhka omalle moraalisuudelle saa aikaan vahvoja reaktioita sitä triggeröiviä ihmisiä kohtaan.
Joten ei oo ihme että näin käy, kun kyseessä oikea elämä ja lihansyönnin kaltainen asia, johon ollaan "syyllistytty" koko elämän ajan 13/
Pätee lihansyönnin lisäks rasistiseen, seksistiseen tai ympäristölle haitalliseen toimintaan, jota ei olla problematisoitu tai joka nauttii hiljasta hyväksyntää.
Niitä moraalisesti problematisoivat ihmiset herättää toisissa syyllisyyttä, joka sitten purkautuu paheksuntana 14/14
Share this Scrolly Tale with your friends.
A Scrolly Tale is a new way to read Twitter threads with a more visually immersive experience.
Discover more beautiful Scrolly Tales like this.