[KETJU]
Viimeisenä parina vuonna on puhuttu vähän väliä yliopistojen rasismista.
Tässä ketjussa puran esimerkein rasismin ylitulkintaa ja kuinka poliittinen korrektius leviää yliopistoissamme.
Viimeisenä parina vuonna on puhuttu vähän väliä yliopistojen rasismista.
Tässä ketjussa puran esimerkein rasismin ylitulkintaa ja kuinka poliittinen korrektius leviää yliopistoissamme.
Keskeisin ongelma on se, että yliopistojen rasismista valittavien tahojen näkemys rasismista poikkeaa täysin enemmistön käsityksestä rasismista.
Esimerkiksi pääosin valkoisten asuttamassa Suomessa yliopistojen valkoisuus oletetaan rasismin ilmentymäksi.
Esimerkiksi pääosin valkoisten asuttamassa Suomessa yliopistojen valkoisuus oletetaan rasismin ilmentymäksi.
Tekstin kirjoittaja Aracelis Correa (vas.) ja tekstissä mainittu Krasniqi (vihr.) ovat molemmat olleet viimeisen vuoden aikana mediassa puhumassa yliopistojen rasismista.
Molempien rasismikritiikissä nousee esiin yliopistojen valkoisuus ja englannin puhuminen ei-valkoisille.
Molempien rasismikritiikissä nousee esiin yliopistojen valkoisuus ja englannin puhuminen ei-valkoisille.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vastaavasti twiittaa kokemuksista, joissa ulkomaalaisten puutteellinen kielitaito ei olisi validi peruste palkkaamatta jättämiselle, vaan pelkkä tekosyy rasistiselle työnhakusyrjinnälle.
Vihreiden nuorten aiheeseen liittyvässä parin päivän takaisessa postauksessa esitetään mm. sitsilaulut "rasistisia rakenteita ylläpitävänä perinteenä."
Rasistisista sitsilauluista on kohistu ja kirjoitettu nyt ainakin kolmena peräkkäisenä vuonna. Avataanpa asiaa hieman:
Rasistisista sitsilauluista on kohistu ja kirjoitettu nyt ainakin kolmena peräkkäisenä vuonna. Avataanpa asiaa hieman:
Sitsit on yli satavuotias yo-perinne, jossa pöytäjuhlan muodossa ryypätään ja lauletaan yhteislauluja.
Mistään vakavasta tai hienostuneesta tilaisuudesta ei missään tapauksessa ole kysymys: sitsilaulut vaihtelevat aina Fröbelin palikoista kansanmurhalauluihin.
Mistään vakavasta tai hienostuneesta tilaisuudesta ei missään tapauksessa ole kysymys: sitsilaulut vaihtelevat aina Fröbelin palikoista kansanmurhalauluihin.
2018 kohistiin sitsilaulun säkeistöstä, jossa mainittiin natsiliput, Halla-aho ja n-sana.
Kohu syntyi. Ei kuitenkaan siitä, että Halla-aho yhdistettiin suoraan natseihin ja rasismiin, vaan n-sanan käytöstä.
"Rasismia" pahoiteltiin ja siitä irtisanouduttiin.
Kohu syntyi. Ei kuitenkaan siitä, että Halla-aho yhdistettiin suoraan natseihin ja rasismiin, vaan n-sanan käytöstä.
"Rasismia" pahoiteltiin ja siitä irtisanouduttiin.
Samoilla sitseillä kohistiin myös yhden osallistujan "rasistisesta" asuvalinnasta.
Mustaa kasvomeikkiä eli ns. blackfacea pidetään kontekstista riippumatta rasistisena, ja tämän johdosta muun muassa tiernapoikien Murjaanien kuninkaan kasvojen mustausta on vaadittu lopetettavan.
Mustaa kasvomeikkiä eli ns. blackfacea pidetään kontekstista riippumatta rasistisena, ja tämän johdosta muun muassa tiernapoikien Murjaanien kuninkaan kasvojen mustausta on vaadittu lopetettavan.
Silloinen JYY:n edustajiston pj, nyk. kansanedustaja Bella Forsgrén tiivisti nykyajan toteamalla, ettei teon tarkoituksella ole merkitystä, vaan sillä tulkitseeko joku teon loukkaavaksi.
Kuka siis määrittää sopivan ja sallitun puheen? Se, joka loukkaantuu kaikista herkimmin.
Kuka siis määrittää sopivan ja sallitun puheen? Se, joka loukkaantuu kaikista herkimmin.
Sitsit on huumorin ja hauskanpidon juhla, eikä missään tapauksessa totinen tai uhkaava tapahtuma.
Jotkut tahot pyrkivät riisumaan roisin huumorin sitseiltä vedoten sen aiheuttamaan turvattomuuteen ja rasismiin.
Ilmiö on tuttu jenkeistä: huumorikin voi olla vaarallista.
Jotkut tahot pyrkivät riisumaan roisin huumorin sitseiltä vedoten sen aiheuttamaan turvattomuuteen ja rasismiin.
Ilmiö on tuttu jenkeistä: huumorikin voi olla vaarallista.
Aihetta käsittelevissä jutuissa kuvitellaan, että nykyinen roisi meno olisi mätää tai luonteensa vuoksi "kuihtumassa kasaan".
Yksikin soraääni, ja satavuotisen perinteen humoristinen luonne on välttämätöntä muuttaa "kaikille turvalliseksi".
Yksikin soraääni, ja satavuotisen perinteen humoristinen luonne on välttämätöntä muuttaa "kaikille turvalliseksi".
Tähän ovat tarttuneet jo monet yliopistot ainejärjestöineen: on tehty oppaita ja periaatteita sitsikulttuurin uudistamiseksi.
Sukupuolia ei tule olettaa, vaan häivyttää, vähemmistöaiheita vältettävä, kulttuureja ei saa omia ja toisen parisuhdestatuskin on paras jättää kysymättä.
Sukupuolia ei tule olettaa, vaan häivyttää, vähemmistöaiheita vältettävä, kulttuureja ei saa omia ja toisen parisuhdestatuskin on paras jättää kysymättä.
Ohessa otteita omasta laulukirjastani sitsilaulujen luonteen havainnollistamiseksi.
Lammaslaulua on pidetty sopimattomana seksuaalista väkivaltaa ja eläimiin sekaantumista ihannoivana.
Bomb Iraq taas oli ainejärjestössämme kielletty laulu, kunnes kielto edellisvuonna purettiin.
Lammaslaulua on pidetty sopimattomana seksuaalista väkivaltaa ja eläimiin sekaantumista ihannoivana.
Bomb Iraq taas oli ainejärjestössämme kielletty laulu, kunnes kielto edellisvuonna purettiin.
Sitseillä saatetaan laulaa myös Jääkärimarssi ja Punakaartin marssi. Jos toinen lauletaan, niin myös toinenkin.
Olen kuullut, että osa ainejärjestöistä on poistanut Jääkärimarssin laulukirjoistaan ja kieltänyt sen esittämisen arvoihin sopimattomana. Punakaartin marssi soi silti.
Olen kuullut, että osa ainejärjestöistä on poistanut Jääkärimarssin laulukirjoistaan ja kieltänyt sen esittämisen arvoihin sopimattomana. Punakaartin marssi soi silti.
Kun opiskelijatahot ovat puhuneet rennon ja räväkän opiskelijakulttuurin puolesta, on heti perään liitetty kirjoittajan näkemyksiä, joissa rentoa onkin rajata sallittua huumoria siten, ettei se loukkaa ketään.
Vrt. Rento feministiryhmä
Vrt. Rento feministiryhmä
Siitä viis veisataan, että enemmistö on toistuvasti kyselyissä nykyisen sitsikulttuurin kannalla.
Ensimmäisessä kyselyssä tulosta jopa manipuloitiin: selvä enemmistö äänesti "EI" ns. rasististen sitsilaulujen poistolle, kunnes botti pantiin kääntämään äänestystulos.
Ensimmäisessä kyselyssä tulosta jopa manipuloitiin: selvä enemmistö äänesti "EI" ns. rasististen sitsilaulujen poistolle, kunnes botti pantiin kääntämään äänestystulos.
Tämä enemmistön ääni ei kuulu medioissa, yliopistolehdissä tai -oppaissa. Kukaan ei kirjoita huumorin puolesta.
Ääntä pitävät poliittista korrektiutta ja "feminististä koulutuspolitiikkaa" kaipaavat.
Oheinen kommentti tiivistää hienosti kenen mielipide vaakakupissa painaa.
Ääntä pitävät poliittista korrektiutta ja "feminististä koulutuspolitiikkaa" kaipaavat.
Oheinen kommentti tiivistää hienosti kenen mielipide vaakakupissa painaa.
Entä sitten? Mitä väliä, jos lopetetaan mahdollisesti loukkaava huumori? No, valtaosa ei sille ajatukselle lämpene.
On myös järjetön ajatus, että perinteiden on muututtava muutaman loukkaantujan tähden sen sijaan, että he joko oppisivat sietämään huumoria tai jäisivät pois.
On myös järjetön ajatus, että perinteiden on muututtava muutaman loukkaantujan tähden sen sijaan, että he joko oppisivat sietämään huumoria tai jäisivät pois.
Suomessa yliopistojen opiskelijat ovat hyvin fiksuja, arvoliberaaleja ja suvaitsevaisia.
Jos edes tällaisen yhteisön kännihuumorijuhlissa ei saisi esittää huumoria kaikesta (ml. vähemmistöistä), niin missä sitten?
Vastaus on "ei missään", ja se vasta huolestuttavaa onkin.
Jos edes tällaisen yhteisön kännihuumorijuhlissa ei saisi esittää huumoria kaikesta (ml. vähemmistöistä), niin missä sitten?
Vastaus on "ei missään", ja se vasta huolestuttavaa onkin.
Entä mitä tapahtuu, kun kuplamuovisuojattu yliopistosukupolvi rantautuu takaisin tavallisten ihmisten pariin työelämään?
Entä sitten, kun he toimivat kaikkialla konsultteina, asiantuntijoina, tutkijoina, toimittajina ja vaikuttajina?
Entä sitten, kun he toimivat kaikkialla konsultteina, asiantuntijoina, tutkijoina, toimittajina ja vaikuttajina?
Kuinka kansan pulssilla voi yliopistossa poliittisesti korrektin koulutuksen saanut ihminen olla?
Kuinka paljon käsitykset rasismista, sorrosta ja erityisesti sallitun puheen rajoista poikkeavat heidän ja kansan välillä?
Paljon jo nyt, ja yhä enenevissä määrin.
Kuinka paljon käsitykset rasismista, sorrosta ja erityisesti sallitun puheen rajoista poikkeavat heidän ja kansan välillä?
Paljon jo nyt, ja yhä enenevissä määrin.
Seurauksena on myös armottomuus huumorille. Roisia huumoria ei sallita edes yksityisesti.
Tästä on jo pahoja esimerkkejä: yksityisiä keskusteluita äänitetty salaa ja vanhoja viestejä pengottu. Se karu yksityinen kieli on julkisuuteen päätyessään ollut peruste jopa erottamisille.
Tästä on jo pahoja esimerkkejä: yksityisiä keskusteluita äänitetty salaa ja vanhoja viestejä pengottu. Se karu yksityinen kieli on julkisuuteen päätyessään ollut peruste jopa erottamisille.
Tämä kampanjointi puheen ja huumorin kliinisyydestä on huolestuttavaa.
Yliopistoissa on jo Suomessakin peruttu esiintyjiä, kun erilaiset loukkaantujaryhmät ovat painostaneet järjestäjiä vedoten esiintyjän aiheuttamaan "turvattomuuteen".
Yliopistoissa on jo Suomessakin peruttu esiintyjiä, kun erilaiset loukkaantujaryhmät ovat painostaneet järjestäjiä vedoten esiintyjän aiheuttamaan "turvattomuuteen".
Jos yhteiskunnassa a) rasismia on kaikki, minkä yksikin rasismiksi kokee, ja b) rasismille on nollatoleranssi, niin seurauksena yhteiskunnan puhevapaus määrittyy silloin vähiten puheen moninaisuutta sietävän ihmisen kautta.
Se on dystooppista ja vähemmistön tyranniaa.
Se on dystooppista ja vähemmistön tyranniaa.
Yhteiskunnassa tulisi määrittää rasismi kestävällä ja tolkullisella tavalla, sekä erityisesti uskaltaa torjua nämä tulkinnalliset ylilyönnit.
Joka kerta ei kuulu taipua, kun joku vetoaa tunteisiinsa. Muutoin määrittelyvalta siirtyy niille, jotka näkevät rasismia kaikkialla.
Joka kerta ei kuulu taipua, kun joku vetoaa tunteisiinsa. Muutoin määrittelyvalta siirtyy niille, jotka näkevät rasismia kaikkialla.
