Rikkomalla ”normaalin” ja ”luonnollisen” koronakriisi tarjoaa näkymiä esimerkiksi talouteen.
#koronakriisi #talous
/ketju
#koronakriisi #talous
/ketju
Jos olisin maailman eksekutiivinen presidentti, voisin tehdä rikkaista köyhiä ja köyhistä rikkaita. Mutta en voisi tehdä kuolleista eläviä tai sairaista terveitä. Talous on ”pehmeää”, terveys ”kovaa”. Taloustiede on yhteiskuntatiede, ei luonnontiede.
/2
/2
(Matemaattisten mallien käyttö *ei* tee tieteestä luonnontiedettä. [Eikä ei-tieteestä tiedettä]. Se ei tee tieteestä sinällään edes eksaktia tai täsmällistä.)
/3
/3
Kuten esim. Janne on hyvin todennut, maailmassa on koronakriisin aikaan ja jälkeen edelleen samat talot, pellot, tehtaat ja metsät kuin ennenkin. Fyysistä infraa ei ole tuhottu (toisin kuin esim. sodissa).
/4
/4
Siksi koronakriisin, talouslaskun ja laman erilaiset vaikutukset erilaisiin ihmisiin eivät ole ”luonnontieteellisiä” faktoja, vaan seuraavat historiallisista ihmisten välisistä sopimuksista (toki väkivallalla vahvistetuista sopimuksista).
/5
/5
Tai kuten filsdeproust sanoo, seuraukset ovat ”välillisiä”.
Mielenkiintoinen on juuri tuo ”väli”. Mitä siellä ”välissä" tapahtuu?
/6
Mielenkiintoinen on juuri tuo ”väli”. Mitä siellä ”välissä" tapahtuu?
/6
Siellä tapahtuu poliittinen talous. Kuten nyt hyvin näkyy, talous *järjestelmällisesti* survoo yksiä ja nostaa toisia. Koska talous ei ole luonnontieteellinen fakta, vaan ihmisten rakentama kokonaisuus, se ei ole kaikkia kohtaan samalla lailla reilu. Vaan ”poliittinen”.
/7
/7
Samo Burja sanoo asian hyvin jenkkiperspektiivistä.
Englannin ”government” kattaa suomalaisia sanoja paremmin sen, että ”hallinto” määrittelee, mikä taloudessa on ”normaalia”, ”luonnollista”.
/8
Englannin ”government” kattaa suomalaisia sanoja paremmin sen, että ”hallinto” määrittelee, mikä taloudessa on ”normaalia”, ”luonnollista”.
/8
Ja nyt ”government” muuttuu kriisin kestäessä, niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. On siis *erittäin* poliittinen hetki.
Muutokset kannattaa saman tien laittaa suuntaan, joka tekee yhteiskunnasta kestävämpää. Jos ei, niin se on kestämättömyyden politiikkaa.
/9
Muutokset kannattaa saman tien laittaa suuntaan, joka tekee yhteiskunnasta kestävämpää. Jos ei, niin se on kestämättömyyden politiikkaa.
/9
Jos kuuluu esityksiä tyyliin ”palataan tähän sitten, kun kriisi on hoidettu” kannattaa olla erityisen hereillä. Siellä se ”väli” taas luuraa. Vähintäänkin olis hyvä saada nää palaamis-lupaukset kirjallisina ja allekirjoitettuina.
/10
/10
Sama koskee trumppilaisia haluja palata ”normaaliin”. Niin että mihin normaaliin?
/11
/11
