Tämä on tärkeä kysymys johon hankala vastata tarkasti. Käsitykseni Suomen osalta jos keväällä olisi testattu kuten nyt, ilmaantuvuusluvut silloin keväällä olisivat olleet moninkertaisia mitä nyt siis havaittiin. 1/5
Tätä tukee epäsuorasti sairaala- ja kuolleisuusluvut jotka nyt tosi alhaisia eli tautia vähän.
Näiden tulkinnassa oltava kuitenkin varovainen sillä näihin vaikuttaa myös se missä väestönosissa tauti leviää (nuoret/vanhat jne) ja 2/5
Näiden tulkinnassa oltava kuitenkin varovainen sillä näihin vaikuttaa myös se missä väestönosissa tauti leviää (nuoret/vanhat jne) ja 2/5
myös hoito voinut muuttua mutta ehkä tämän vaikutus kuitenkin vähäisempi?
Osa väittää että myös itse tauti voisi olla vähemmän vaarallinen nyt, mutta käsittääkseni mitään näyttöä tästä ei ole. 3/5
Osa väittää että myös itse tauti voisi olla vähemmän vaarallinen nyt, mutta käsittääkseni mitään näyttöä tästä ei ole. 3/5
Eli mihinkään yhteen suureeseen ei mielestäni voi luottaa, täytyy seurata todettuja tautimääriä, testien määriä, altistukset ja tartuntaketjut miten tunnistetaan tai ei tunnisteta, ja sairaala- ja kuolleisuusluvut. 4/5
Yhdysvaltojen osalta tehty arvioita mitkä on todellisia tautimääriä. Eri tutkimusryhmien arviot vaihtelee suuresti, mutta tukee vahvasti että kevään luvut olleet tosi pahoja aliarvioita (eli oikeat määrät ~5-15 kertaisia siihen mitä havaittiin).
5/5
ourworldindata.org/covid-models
5/5
ourworldindata.org/covid-models
Lisäys vielä tähän ketjuun että Suomen vasta-ainetutkimukset viittaa myös siihen että keväällä oli tautia paljon enemmän kuin havaittiin (“3-10 -kertaisesti”):
