Tässä on hyvä juttu sähköautojen odotettua nopeammasta kehityksestä. Kehitys yllätti useimmat, minut myös.

Nähdäkseni on selvää, että sähköauto tulee voittamaan kaikki polttomoottorit kaikissa painoluokissa henkilöautoihin saakka - ja osan raskaammista.

nytimes.com/2020/09/20/bus…
Tämä tulee tapahtumaan yllättävän nopeasti, kun sähköautoilun hinta putoaa koko ajan.

Perimmäinen syy on se, että sähköauto on merkittävästi polttomoottoriautoa yksinkertaisempi. Yksinkertaisempi tarkoittaa halvempaa.
Esimerkiksi Teslan Model 3:n kokoonpano maksaa jo nyt arviolta 9000 dollaria vähemmän kuin vastaavan polttomoottoriauton. (Tuo on valmistusvaiheessa paljon rahaa.) Osat ovat edullisempia. Ja pitkäikäisempiä.

Ja sähköautojen rakentamista ollaan vasta opettelemassa.
Insinöörihommissa tunnetaan hyvin sarjatuotannon merkitys. Mitä enemmän jotain tehdään, sitä halvemmalla se opitaan tekemään.

Kuten artikkelissa haastateltu professori toteaa, polttomoottoriautoja on sarjatuotettu yli 100 v. Niistä on tosi vaikea saada enää paljon halvempia.
Sähköautojen sarjavalmistus on sen sijaan vasta alussa. Nyt sähköautojen arvioitu "oppimiskäyrä" on 23 +/- 2 %. Tämä meinaa, että kun valmistettu määrä kaksinkertaistuu, hinta tippuu n. viidenneksen.

Ja sähköautojen hinta on jo nyt lähellä polttomoottoriautojen hintaa.
Hyvin nopeasti, melko varmasti tällä vuosikymmenellä, sähköautot ovat yksinkertaisesti selvästi halvempia.

Ainoa tapa millä polttomoottoriautot voisivat kilpailla olisi tinkimällä varustelutasosta.

Mutta sähköautotkin voivat tehdä saman. Checkmate.
Suomessa sähköautot tulevat todennäköisesti yleistymään rysähdyksellä. Tätä rysähdystä vauhdittaa vuosikymmenen sisään se, että syrjäisempien seutujen huoltoasemat lopettavat bensanmyynnin. Koska asiakkaita on koko ajan vähemmän eikä bisnes ole nytkään kovin kannattavaa.
Tämä taas saa yhä useamman hankkimaan sähköauton, mikä taas vähentää bensan kysyntää, mikä taas tappaa yhden huoltoaseman, mikä taas saa jonkun ostamaan sähköauton.

Kun tämä lumipallo lähtee liikkeelle, se voi vieriä nopeasti.
Tulemme kuulemaan lähiaikoina ulinaa siitä, miten bensa-autoilua pitäisi tukea "koska pitkät etäisyydet" jne. (Tosiasiassa nyt jo sähköauto riittäisi käytännössä kaikkeen ajamiseen pl. osa ammattiajosta, ja toimintasäde kasvaa nopeasti.)

Tähän ei kannata sortua.
Mitä sen sijaan kannattaa tehdä on saada valtio myöntämään vähintään lainatakaus kohtuullisen koron omavaraisuuslainalle, mitä voi käyttää esim. sähköauton ostamiseen riittävän pitkällä maksuajalla, jotta kuukausikustannus alittaa bensakoneen pidon kustannukset.
Sähköautoilu tulisi kyllä muutenkin - etenkin liisauksen yleistymisen myötä. Kun liisaat, maksat kuukausihintaa etkä tuijota auton hintalappua. Tässä leikissä sähköautolla on hyvin nopeasti suuri etu.

Mutta siirtymästä saataisiin reilumpi ja nopeampi, jos sitä autettaisiin.

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Janne M. Korhonen (@jmkorhonen@mastodon.energy)

Janne M. Korhonen (@jmkorhonen@mastodon.energy) Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @jmkorhonen

Apr 2
Näinpä.

Epäilemättä tästäkin syntyy nyt kymmenille tuhansille silti vahva usko, että lakot ja AY-liike pilasivat tämänkin.

Olen tätä keissiä vähän työksenikin seurannut. Ihan jo ennen yhtiön tiedotteen lukemista oli selvää, että lakkojen vaikutus oli enintäänkin pieni. 1/
Maailmalla ja etenkin Euroopassa on nyt käynnissä isoin teollisuuden uusjako sitten Kiinan nousun - ehkä peräti isoin sitten höyrykoneen.

Lyhyt versio: venäläiseen maakaasuun riippuvuuden rakentanut teollisuus hakee turvallisempia ja halvempia energian lähteitä. 2/
Suomi ja Ruotsi ovat olleet kisassa vahvoilla. Meillä on tasaisen edullista, vihreää sähköä ja monia muita etuja.

Meillä oli etunamme myös kunnianhimoinen ilmastopolitiikka.

Nämä kiinnostivat yrityksiä, jotka haluavat kehittää vähähiilisen maailman tarvitsemia tekniikoita.
3/
Read 19 tweets
Feb 12
A few words about the #Finnish presidential elections in English.

We had two great candidates as finalists, and as I said before the vote, no matter who wins, we Finns win.

As predicted by the polls, the winner was Alexander Stubb, a centre-right liberal (left). 1/ Picture of Alexander Stubb and Pekka Haavisto in a joint press conference as the result of 2024 Finnish presidential election is becoming clear, and Stubb is declared winner.
Ultimately, Stubb won by 51.6% to Green's Pekka Haavisto's 48.4% - a MUCH closer call than many, me included, had believed possible!
As many have noted, the campaign was extremely civil and respectful. Especially after the far right candidate didn't get to the second round. 2/
Stubb and Haavisto clearly respect each other very much (and why shouldn't they!).

They even agreed in advance that the winner would FIRST visit the loser's election HQ to pay his respects to the good opponent, and only then celebrate his victory. That's what Stubb did. 3/
Read 16 tweets
Feb 7
Syy tähän autojen painon kasvu. Siihen on osin hyviä syitä, mutta se on osin myös "herttakuningattaren kisaa" (Red Queen's Race). Siinä kannustimet ohjaavat yksittäisiä toimijoita valintoihin, joiden yhteisvaikutusta he tuskin haluaisivat.

Tällaisia kisoja on paljon.
Liikenteen sähköistäminen olisi PALJON helpompi rasti, jos ajoneuvot olisivat kevyempiä. Jos kaikki ajoneuvot olisivat keveämpiä, liikenne olisi myös turvallisempaa.

Mutta kun autojen painon kasvua ei ole saatu rajoitettua, kevyemmällä autolla ajavat ovat suuremmassa vaarassa.
Herttakuningattaren kisat ja muu aikaa, rahaa ja resursseja haaskaava kilpavarustelu ovat esimerkkejä kollektiivisista ongelmista. Sellaisia EI OLE MAHDOLLISTA ratkaista yksilön omilla valinnoilla tai lisäämällä kilpailua.

Ne voidaan ratkaista VAIN sopimalla rajoituksista.
Read 34 tweets
Jan 22
Juuri näin. Merkittävin asia, mitä opin lukiessani USAn 2. maailmansodan sotamobilisaatiosta, oli tämä: valtio-omisteiset tehtaat säästivät veronmaksajalle VÄHINTÄÄN tuplasti sen, mitä koko atomipommiohjelma maksoi.

Miten?
Koska valtio sai omistamistaan tehtaista tarkkaa ja ajantasaista tietoa siitä, mitä tuotanto OIKEASTI maksoi.

Ostajat sitten käyttivät tätä tietoa neuvotellessaan yksityisten yrittäjien kanssa.

Jos julkinen sektori ei tee mitään itse, se ei myöskään tiedä, mikä on käypä hinta.
Lisäksi muuten havaittiin, että valtion omistamat tuotantolaitokset olivat suunnilleen ihan yhtä tehokkaita kuin yksityisetkin. Joissain tapauksissa tehokkaampia: esim. laivasto olisi halunnut kansallistaa _kaikki_ sotalaivoja rakentaneet telakat.
Read 4 tweets
Jan 3
Tämä. Kansantalouden tuottavuuden jyvittäminen edes yksittäisille sektoreille, saati firmoille tai työntekijöille, ei ole ollenkaan niin yksinkertaista kuin yksinkertaistuksilla kuten ”yksityinen tuottaa, julkinen kuluttaa” uunotetut luulevat.
Taustalla näissä uunotuksissa on tietysti se perinteinen: kun ihmiset saadaan uskomaan, että julkinen sektori on vain haitta ja verot katoavat mustaan aukkoon (mikä on muuten Suomessa vahva uskomus, kts alla), saadaan kannatusta varakkaiden veroalelle.

Pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan tärkeiden toimintojen kuristaminen haittaa kyllä myös rikkaimpien rikastumista, mutta se on aina kaukana, ainakin monen vuoden päässä, kun taas veronalennukset ym saa käteen heti.

Ja varakkaimmat pärjää aina, oli yhteiskunta miten huono tahansa.
Read 27 tweets
Nov 16, 2023
Sama tuli mieleen @hiilamo n juttua lukiessa.

#degrowth-keskustelijoissa on (lähinnä kyllä ulkomailla IMO) dogmaattinen siipi, kuten kaikissa oppisuunnissa. Ja on totta, että tekniikalla ja säännellyllä kapitalismilla on saatu ja saadaan parannuksia.

Mutta tosiasiat pysyy.
1/
Jutussa tikun nokkaan nostettu prof Jason Hickelin & kumpp. tutkimus toteaa, että nykyisen tiedon varassa Maapallon kestävissä rajoissa pysyttely vaatisi aika radikaaleja muutoksia kulutukseen.

Pitäisi vakavasti miettiä, mikä on tarpeellista. 2/

thelancet.com/journals/lanpl…
Kyse on pohjimmiltaan tehokkuudesta: miten rajallisista resursseista saataisiin mahdollisimman paljon hyvinvointia.

Hickel & co nostavat siksi esimerkeiksi myös aloja, jotka lisäävät kyllä hyvinvointia, mutta globaalisti katsoen tehottomasti, kapeasti ja epätasa-arvoisesti. 3/
Read 17 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Don't want to be a Premium member but still want to support us?

Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal

Or Donate anonymously using crypto!

Ethereum

0xfe58350B80634f60Fa6Dc149a72b4DFbc17D341E copy

Bitcoin

3ATGMxNzCUFzxpMCHL5sWSt4DVtS8UqXpi copy

Thank you for your support!

Follow Us!

:(