Väite on paitsi ennenaikainen, niin kyseenalainen. Väite perustuu @tilastokeskus neljännesvuositilinpitoon.
Tilastokeskuksen kyseinen tilasto on altis revisioille eikä yhteen datapisteeseen (muun tiedon näyttäessä muuta) kannata liikaa perustaa.
2/
Vahvemmalla pohjalla olemme, jahka aikanaan vuositilinpito julkaistaan. Muutenkin olennaista on pidempi, vuoden kahden, aikaväli eikä yhden neljännekseen kannata tuijottaa - juuri siksi, että siitä voi saada helposti väärin tulkittuna virheellisen kuvan.
3/
Varsinkin, kun Suomen vientiteollisuuskin usein reagoi viiveellä.
Toisaalta asiassa on muita ulottuvuuksia. Yksi konkreettinen esimerkki on, että yritykset ovat saaneet helpotusta verojen maksuun lykkäyksen muodossa.
4/
Yritysten toimintaylijäämä on kasvanut, kun ei ole tarvinnut maksaa kaikkia veroja juuri tässä hetkessä - mutta ei niitä veroja anteeksi saa. Ne vain lankeavat maksuun hieman myöhemmin.
Ylipäätään väite yrityssektorin erityisestä menestyksestä on erikoinen...
5/
... liikevaihto on laskussa ja lomautukset ovat olleet korkealla. Hyvin harvat indikaattorit kielivät positiivisesta kehityksestä. Ei tällaista tilannetta kukaan ole toivonut.
6/
***********************
Suuri kuvakin on selvä: laajasti erilaisten tilastojen tarkastelu kertoo kokonaiskuvasta, missä koko yhteiskunta on vaikeuksissa koronakriisin takia.
***********************
7/
Yhden tilaston puhumattakaan yhden tilastopisteen tuijottaminen on ongelmallista ja vielä ongelmallisempaa se on, mikäli tulkinta on jyrkkä ja näkökulma kapea.
Kokonaisuutta kannattaa tarkastella kokonaisuutena.
8/8
Sama huomio siitä, keneen epidemia on jo vaikuttanut negatiivisesti.
Sen sijaan odotukset negatiivisesta vaikutuksesta ovat yhtä synkkiä kaiken kokoisille yrityksille.
Alueellisesti erityisesti erityisesti Lappi erottuu joukosta. Myös Länsi-Uudellamaalla on kohonnut kyllä-vastausten määrä, mutta se saattaa johtua myös hieman pienemmästä otosjoukosta.