Twiittiketju: Jotkut ovat kyselleet miksi pidän meteliä #ydinvoima puolesta. Tässä ketjussa yritän selittää miksi ajattelen ydinvoiman olevan välttämätön osa #ilmasto talkoita. Lyhyesti: tuuli- ja aurinkoenergia eivät yksin riitä ja bioenergiaa on myös rajallisesti.
Keskityn tässä ketjussa sähköntuotantoon vaikka sähkön osuus kaikesta käyttämästämme energiasta (muut: lämmitys, teollisuus, liikenne). Keskityn sähköön koska kaikissa arvioissa sen rooli kasvaa valtavasti jos haluamme eroon päästöistä. Sähkönkulutus saattaa jopa tuplaantua. 
Jos sähköistyminen on ratkaisu, pitää kysyä missä näin on tehty. Tätä karttaa kannattaa tutkia. Toistaiseksi tuotannon päästöt on putsattu joko ydinvoimalla/vesivoimalla tai niiden yhdistelmällä (Ruotsi, Ranska, Norja, Sveitsi). electricitymap.org/map
Saksassa luovutaan ydinvoimasta ja osin siitä syystä sinne rakennetaan uusia hiili- ja kaasvuvoimaloita. yle.fi/uutiset/3-1137…
Belgiassa on vastaava tilanne. Poistuvaa ydinvoimaa korvataan maakaasulla. energy.economictimes.indiatimes.com/news/renewable…
Yhä useammin kuulee sanottavan, että maakaasu on puhtain fossiilinen polttoaine. Totta, mutta ilmastohaaste on kuulento ja maakaasu on lentokone, jolla päästää korkealle ilmakehään. Tähän hommaan tarvitaan raketteja, joilla pääsee avaruuteen saakka.
Sanotaan, että tuuli ja aurinkoenergia ovat jo halvimmat tuotantomuodot = problem solved? Jos kyse olisi kenkien valmistuksesta ei olisi ongelmaa. Sähköntuotannossa tuotannon on vastattava kulutusta joka ikinen sekunti. Puhutaan tehosta. Sähköä on eritäin vaikea varastoida.
Vaikka tuuli- ja aurinkovoimalla voi tuottaa tarvittavan määrän energiaa (teho x aika) tuotanto ei vastaa kulutusta kuin osan ajasta.
Tykkään käyttää metroa analogiana. Ruuhka-ajan metro on teho, sen pitää kulkea silloin kun matkustajat tarvitsevat sitä. Energia on puolestaan vuorokauden aikana kulkeneet metrot.
Sähkön kulutusprofiili on hyvin ennustettava. Opiskeluaikoina (briteissä) maan kantaverkkoyhtiön heput kertoivat, että heidän tärkein työkalu on tv-opas, kun miljoonat ihmiset laittavat vedenkeittimet päälle ohjelmien päättymisen aikaan.
Aurinko- ja tuulivoiman ongelma on tosiaan se, etteivät ne aina tuota silloin kun tarvitaan. Suomessa tämä korostuu talvella varsinkin aurinkoenergian osalta. is.fi/kotimaa/art-20…
Tuulivoima tuottaa keskimäärin enemmän energiaa talvella kuin kesällä, mutta talvella voi olla pitkiäkin jaksoja, kun suurella alueella ei tuule lainkaan. Alla kuva tuulivoiman tuotannosta Suomessa helmikuulta 2018.
Energian varastointi on ollut energia-alan "graalin malja" viimeiset kymmenen vuotta. Minusta tuotantomuotojen tuotantokustannukset ovat pitkään olleet epäkiinnostava kysymys, koska se ei vastaa siihen todelliseen pulmaan - tehon tarpeeseen.
Ikävä kyllä energian varastointiin liittyvä keskustelu on ollut hypeä toisen perään. Vajaa 10 vuotta sitten puhuttiin kysyntäjoustosta (kulutusta leikataan vastaamaan tuotantoa). Tätä tehdään nyt, mutta vaikutus kokonaisuuteen on enimmillään rajallinen.
Jossain kohtaa puhuttiin sähköautojen akuista hajautettuna energiavarastona. Kiinnostava idea, mutta todellisuudessa sen vaikutus on ollut kysyntäjoustoakin vähäisempi.
Sähköakuista povattiin myös hopealuotia energian varastointiin. Ongelmana on mm. hinta ja mittakaava. Akustot sopivat hyvin muutaman tunnin varastoksi. Eivät päivien saati viikkojen ratkaisuksi.
Helppo laskuharjoitus: Jos akun asentaminen (unohdetaan mm. luonnonvarahaasteet) maksaa 200 € / kWh kapasitettia ja sillä tekee sentin verran tiliä päivässä. Olet omillasi 20000 päivän päästä (n. 50 vuotta). Verkon hienosäätö on toinen kysymyksensä.
Bioenergia on rajallinen ratkaisu, mutta edes maailman edes harvalukuisessa ja metsäisessä Suomessa se ei riitä (miten luulette sen riittävän vaikkapa Saksassa?): mtvuutiset.fi/artikkeli/ener…
Tällä hetkellä energia-alan hypetyksen keskiössä on vety. Vedyllä ja sen jalosteilla tulee olemaan iso rooli mm. teollisuuden ja raskaan liikenteen dekarbonisoinnissa. sak.fi/ajankohtaista/…
Vedystä voisi valmistaa hiilidioksidin kanssa esim. synteettistä (maa)kaasua, jota olisi helppo varastoida jopa nykyinfralla ja tuottaa silllä sähkö. Ongelmana on heikko hyötysuhde. Energianmuunnoksissa (sähkö -> vety -> sähkö) menetetään aina jonkin verran energiaa.
Varastoimalla ylijäämäsähköä vedyksi ja tuottamalla vedyn avulla sähköä, kun ei tuule, kokonaishyötysuhden on n. 20-30 %. Eli Tarvitsen 3-5 kWh energiaa yhden kWh tuottamiseen -> tuotetun energian tarve kasvaa valtavasti.
Globaalit päästöt on saatava nopeasti laskuun ja lähelle nollaa 30 vuoden aikana. Minusta on vastuutonta jos tässä tilanteessa emme turvaudu keinoihin jotka tiedämme toimivaksi - erityisesti ydinvoima. Suomi on tämän asian ymmärtämisessä ehkä pisimmällä maailmassa.
Tässä viime kädessä omat perusteluni sille miksi allekirjoitin teollisuuden yhteisen vetoomuksen sille, että myös ydinvoima laskettaisiin mukaan vähäpäästöisten teknologioiden listalle EU:n puhtaan rahoituksen luokittelussa. hs.fi/talous/art-200…
Ja ei, tämän ketjun tarkoitus ei ollut haukkua mitään tuotantomuotoa vaan kerrata faktat. Ydinvoima-alan pitää senkin skarpata - OL3:n ja Fennon rakentaminen ovat olleet farsseja vaikkei sitä kukaan kehtaa myöntää. Uskon, että pienet reaktorit ovat tässä osa ratkaisua.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
