Koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin (täysi-ikäisiin) henkilöihin, alimpaan tulodesiiliin (vrt. kuva alla). Tartuntoja on havaittu kuitenkin paljon myös suurituloisimmassa ryhmässä. 2/n
Koronatartunnan saaneiden tulojakaumat näyttävät hyvin erilaiselta keväällä verrattuna syksyyn. Keväällä koronatartuntoja havaittiin erityisesti parempituloisilla, kun taas syksyllä tartunnat ovat kohdistuneet kaikkein pienituloisiin (mm. opiskelijoihin). 3/n
Koulutustason mukaan koronatartuntoja on havaittu suhteellisesti eniten sekä keväällä että syksyllä ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kuin alemmilla koulutustasoilla. Syksyllä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tartunnat ovat olleet lähes samalla tasolla. 4/n
Tarkastelemme raportissa myös ammattiryhmien absoluuttisia ja suhteellisia tartuntamääriä ja ammattiryhmien koronariskiä tilastollisiin malleihin perustuen. Oheisessa kuviossa on esitetty ammattiryhmät, joissa tartuntoja on havaittu suhteellisesti eniten. 5/n
Vaikka ammattiryhmän kokoon suhteutetut tartuntamäärät antavat osviittaa koronariskistä, tartuntoihin vaikuttaa myös erilaiset taustatekijät kuten ikä, syntyperä ja kunta. Regressiomalleihin perustuvien riskiarvioiden avulla pystymme huomioimaan näitä taustatekijöitä. 6/n
Alla lineaariseen regressiomalliin perustuvat ammattiryhmittäiset riskiarviot, jotka kertovat kuinka paljon suurempi todennäköisyys tietyssä ammattiryhmässä työskentelevällä henkilöllä on ollut saada koronatartunta verrattuna vertailuryhmän henkilöihin. 7/n
Suurimmat riskit ammattiryhmistä ovat maalareilla ja rakennuspuhdistajilla, hoitotyön erityisasiantuntijoilla, urheilijoilla ja liikunnanohjaajilla, kuljettajilla sekä sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla. Maalareille arvio ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. 8/n
Alla logistiseen regressiomalliin perustuvat ammattiryhmittäiset riskiarviot, jotka perustuvat ns. vetosuhteisiin (odds ratio). Vetosuhteet kuvaavat kunkin ammattiryhmän koronariskiä (suhteessa siihen, ettei tartuntaa saada) verrattuna vertailuryhmään. 9/n
Logistisen mallin mukaan suurimmat koronariskit (suhteessa siihen, ettei tartuntaa saada) ovat hoitotyön erityisasiantuntijoilla, maalareilla ja rakennuspuhdistajilla, sairaanhoitajilla, lähihoitajilla ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla. 10/n
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh