Thread by @mikakorte

Tuoreessa @HelsinkiGSE Tilannehuoneen terveystyöryhmän raportissa tarkastelemme Suomen koronatartuntoja koulutus-, tulo- ja ammattiryhmittäin: helsinkigse.fi/?p=11089
Tässä twiittiketjussa käyn läpi raportin keskeisiä tuloksia. @UTUeconomics @uniturku @vatt_tutkimus 1/n

Koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin (täysi-ikäisiin) henkilöihin, alimpaan tulodesiiliin (vrt. kuva alla). Tartuntoja on havaittu kuitenkin paljon myös suurituloisimmassa ryhmässä. 2/n

Koronatartunnan saaneiden tulojakaumat näyttävät hyvin erilaiselta keväällä verrattuna syksyyn. Keväällä koronatartuntoja havaittiin erityisesti parempituloisilla, kun taas syksyllä tartunnat ovat kohdistuneet kaikkein pienituloisiin (mm. opiskelijoihin). 3/n

Koulutustason mukaan koronatartuntoja on havaittu suhteellisesti eniten sekä keväällä että syksyllä ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kuin alemmilla koulutustasoilla. Syksyllä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tartunnat ovat olleet lähes samalla tasolla. 4/n

Tarkastelemme raportissa myös ammattiryhmien absoluuttisia ja suhteellisia tartuntamääriä ja ammattiryhmien koronariskiä tilastollisiin malleihin perustuen. Oheisessa kuviossa on esitetty ammattiryhmät, joissa tartuntoja on havaittu suhteellisesti eniten. 5/n

Vaikka ammattiryhmän kokoon suhteutetut tartuntamäärät antavat osviittaa koronariskistä, tartuntoihin vaikuttaa myös erilaiset taustatekijät kuten ikä, syntyperä ja kunta. Regressiomalleihin perustuvien riskiarvioiden avulla pystymme huomioimaan näitä taustatekijöitä. 6/n

Alla lineaariseen regressiomalliin perustuvat ammattiryhmittäiset riskiarviot, jotka kertovat kuinka paljon suurempi todennäköisyys tietyssä ammattiryhmässä työskentelevällä henkilöllä on ollut saada koronatartunta verrattuna vertailuryhmän henkilöihin. 7/n

Suurimmat riskit ammattiryhmistä ovat maalareilla ja rakennuspuhdistajilla, hoitotyön erityisasiantuntijoilla, urheilijoilla ja liikunnanohjaajilla, kuljettajilla sekä sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla. Maalareille arvio ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. 8/n

Alla logistiseen regressiomalliin perustuvat ammattiryhmittäiset riskiarviot, jotka perustuvat ns. vetosuhteisiin (odds ratio). Vetosuhteet kuvaavat kunkin ammattiryhmän koronariskiä (suhteessa siihen, ettei tartuntaa saada) verrattuna vertailuryhmään. 9/n

Logistisen mallin mukaan suurimmat koronariskit (suhteessa siihen, ettei tartuntaa saada) ovat hoitotyön erityisasiantuntijoilla, maalareilla ja rakennuspuhdistajilla, sairaanhoitajilla, lähihoitajilla ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla. 10/n