Alunperin seulottu 43,621 artikkelia, joista katsaukseen mukaan 854 tutkimusta 137 artikkelista. Meta-analyysissa 198 tutkimusta eri-ikäisrakenteisesta ja 349 tasaikäisrakenteisesta metsänhoidosta. Tarkastelussa laji- ja yksilömäärät useassa vertailussa. 2/
Tutkimukset keskittyivät niveljalkaisiin (erityisesti kovakuoriaisiin), putkilokasveihin, sammaliin ja sieniin. Valtaosa toteutettu Suomessa ja Ruotsissa. 3/
Keskeisiä tuloksia: Metsälajien monimuotoisuudelle eri-ikäisrakenteinen metsänhoito on suotuisampi kun verrataan alle 80v. tasaikäisrakenteiseen metsään. Metsälajeja ja niiden yksilöitä on enemmän ja metsänhoidon vaikutus on vahva (suuri effect size). 4/
Metsälajien määrässä ei eroa vanhoihin (>80v) tasaikäisrakenteisiin tai luonnontilaisiin metsiin. Kokonaislajimäärä suurempi eri-ikäisrakenteisissa kuin vanhoissa tasaikäisrakenteisissa metsissä. Eroavatko yhteisöt on seuraavan vaiheen työ. 5/
Tasaikäisrakenteisissa alle 80v. metsissä enemmän avoimen paikan lajeja kuin eri-ikäisrakenteisissa metsissä. Kokonaisuudessaan lajimäärä tasaikäisrakenteisissa pienempi kuin luonnontilaisissa metsissä, mukana myös vanhat tasaikäisrakenteiset metsät. 6/
Elinympäristön suosiminen tärkein tuloksia selittävä tekijä. Hakkuusta kuluneella ajalla myös merkitystä. Lahopuun määrällä havaittiin positiivinen vaikutus joihinkin lajeihin, mutta dataa liian vähän tiukkoihin johtopäätöksiin. Lahopuusta syst katsaus: besjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.11… 7/
Näytön määrä rajallinen niin maantieteellisesti, lajiryhmien kuin vaikuttavien tekijöiden osalta. Esimerkiksi linnuista ja nisäkkäistä tarvitaan lisää tietoa. Lisäksi maisematason vaikutuksista, joita ei tässä pystytty datan puutteen vuoksi tarkastelemaan. 8/
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tiivistää tämänhetkisen tieteellisen tiedon tasa- ja eri-ikäiskasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen ja niiden eroista. Yhteistyössä @Metsateho@annae_johansson@LifeSciHelsinki@uniofjyvaskyla 1/
Tutkimustieto on sekä maantieteellisesti että lajiryhmien tasolla keskittynyttä, erityisesti eri-ikäiskasvatuksen osalta. Näin ollen tuloksia yleistettäessä on oltava varovainen. 2/
Tutkittujen lajiryhmien osalta eri-ikäisrakenteinen metsänhoito on metsikkötasolla suotuisampi metsälajiston monimuotoisuudelle kuin tasaikäiskasvatus noin 80 vuoteen asti. Sen jälkeen ei enää tilastollisesti merkitseviä eroja eri metsänhoitotapojen välillä. 3/
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus vahvistaa aiempaa näyttöä: Talousmetsien suojellut pienialaiset elinympäristöt, esim metsälain 10§ kohteet tärkeitä elonkirjon suojelussa. Yhteistyössä @Metsateho@LifeSciHelsinki@uniofjyvaskyla. 1/
Lajimäärältään eivät eroa luonnontilaisista metsistä mutta yhteisöissä eroja: 48% samoja lajeja luonnontilaisen kanssa, 58% talousmetsän kanssa. Tutkimukset keskittyivät hyönteisiin, kasveihin ja sieniin, joten tuloksia ei voida yleistää esimerkiksi lintuihin ja nisäkkäisiin. 2/