Thread by @jlehtoma

1/19
Tästä lähtee, luku 10 (ss. 104-116) Sienkiewicz ym. "Navigating Interests in a Science for Policy Environment" #fiscipol

2/19
Päätöksentekoympäristössä tiedettä haastetaan ja siihen yritetään vaikuttaa tavoilla, joihin monet tutkijat eivät ole tottuneita. Tieteellisen integriteetin säilyttäminen on kaiken A ja O, myös tässä kirjassa. #fiscipol

3/19
Kirjoittajat käsittelevät erikseen tutkijoiden, päätöksentekijöiden sekä lobbareiden ja muiden eturyhmien intressejä sekä tarjoavat vinkkejä tutkijoille, miten eri intressien suhteen tulisi huomioida. #fiscipol

4/19
Lisäksi kirjoittajat kuvaavat lyhyesti, mitä henkilökohtaiset ja institutionaaliset esteellisyydet ovat ja miten niitä voidaan lieventää. #fiscipol

5/19
Ehkä luvun keskeisin viesti: "Science for policy (2.0)" tarkoittaa entistä läheisempää vuorovaikutusta päätöksenteon eri toimijoiden välillä. Tästä seuraa väistämättä ympäristö, jossa eri intressit kohtaavat paljon jyrkemmin kuin akateemisessa kontekstissa. #fiscipol

6/19
Tutkijoiden tulee ole valmistautuneita siihen, että tiedettä haastetaan, siihen yritetään vaikuttaa ja sitä käytetään välineenä poliittisten päämäärien saavuttamiseen. #fiscipol

7/19
Kaikilla on intressejä: tutkijoilla, päätöksentekijöillä ja lobbareilla. #fiscipol

8/19
Miten intressiviidakosta sitten selvitään? Kirjoittajat ehdottavat: 1) avoimuus, 2) odotuksiin ja sidonnaisuuksiin liittyvä rehellisyys, 3) sitoutuminen asiantuntijuuden legitimiteetin kasvattamiseen sekä 4) valppaus kohtuuttoman vaikutusvallan käyttöä kohtaan. #fiscipol

9/19
Siinäpä alustus. Mitä sitten itse tuumasin luvusta? #fiscipol

10/19
Pidin luvusta, vaikka sitä leimasi ehkä sama lievä viimeistelemättömyys kuin muitakin lukuja. Samoin JRC-komissio -suhde on hyvin omanlaisensa ja vaikea arvioida, miten paljon huomioista on yleisimpiä. Silti: kannatta lukea. #fiscipol

11/19
Etenkin tutkijoiden henk.koht. intressejä, arvoja ja tunteita käsittelevä pätkä oli hyvä. Oma käsitykseni on, että nämä asiat ovat usein tutkijoille kipeitä (vaikka eivät vieraita) etenkin julkisessa keskustelussa. #fiscipol

12/19
Tutkimuksen legitimiteetin päätöksenteossa ajatellaan syntyvän tieteellisen prosessin episteemisestä ylivertaisuudesta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tutkijoiden tulee paiskia aktiivisesti hommia etenkin demokraattisen legitimiteetin eteen. #fiscipol

13/19
Lääkeeksi siis tarjotaan avoimuutta ja rehellisyyttä sekä luottoa tieteelliseen prosessiin. Samaa mieltä. Tämä ei kuitenkaan ole käytännössä helppo temppu tilanteessa, jossa muut (etu)ryhmät eivät noudata näitä periaatteita. #fiscipol

14/19
Myös päätöksentekijöiden intressejä koskeva osuus oli kiinnostava, etenkin JRC:n toiminnan osalta. Esim. JRC:n sisäinen tieteellisten julkaisujen arviointi-/kuratointiprosessi oli mielenkiintoista luettavaa. #fiscipol

15/19
Osuudessa alleviivattiin paljon Pielken Honest Broker of Policy Alternatives -mallia, johon kuitenkin liittyy myös ongelmia. #fiscipol

16/19
Lobbariosuus oli myös ihan ok. Jälleen, erityisen kiinnostava oli JRC:n herkkyydeltään eriasteinen lähestymistapa edunvalvojien kanssa toimimiseen. Kyseessä EU, joten tämä on ymmärrettävää. #fiscipol

17/19
Eturyhmien ja tutkijoiden väliset jännitteet eivät tietenkään ole teoreettisia. Elävä esimerkki Suomessa on @PanuHalme en ja @TiirolaMikko n jo tovin jatkutunut julkinen metsäkeskustelu. #fiscipol

18/19
Tiirola (edunvalvoja) epäilee, että kaikilla tutkijoilla ei ole objektiiviset ja puolueettomat jauhot pussissa. Halme (tutkija) puolestaan pitää väitteitä tarkoituksellisena yrityksenä viedä uskottavuutta tutkijoilta. Pahoittelen jos tein väkivaltaa tulkinnallani.#fiscipol

19/19
Olisi mielenkiintoista peilata tämän luvun näkökulmia ja vinkkejä esim. suomalaiseen metsäkeskusteluun. Vähemmän tulenarkoja aiheitakin varmasti löytyy #fiscipol