Välikysymyksessä kyseenalaistetaan EU:n elpymispaketin oikeusperusta, Suomen nettomaksuasema, rahoituskeinot ja päätöksen kertaluontoisuus. Kysytään, ajaako valtioneuvosto EU:sta liittovaltiota. Tässä muutama fakta: (1/7) #välikysymys
Oikeusperusta. Kyse on meistä riippumattoman kriisin hoitamisesta tavalla, joka ei anna EU:lle uutta toimivaltaa, horjuta tasapainoisen budjetin vaatimusta tai aseta jäsenvaltioita vastuuseen toistensa veloista. Näin toteaa jäsenvaltioita avustava neuvoston oikeuspalvelu. (2/7)
Nettomaksuasema. Liityimme unioniin koska koimme, että pienenä maana meidän on tärkeää tehdä yhteistyötä ja olla osa suurempaa ryhmittymää. Vientivetoiselle maalle yhteistyön hyödyt sisämarkkinoiden ja turvallisuuden kautta ovat moninkertaiset maksuosuuteen verrattuna. (3/7)
Suomi lukeutuu kuitenkin pienimpiin nettomaksajiin niin elpymispaketin kuin koko rahoituskehyksen osalta. Suomen jäsenmaksut kasvavat kehyskaudella vain 4%, kun keskimäärin jäsenvaltioiden maksujen on arvioitu kasvavan noin 10%. Tältäkin osin onnistuimme neuvotteluissa. (4/7)
Välikysymys vihjaa, että elpymispaketin rahoitukseen tarvittavia varoja edelleen etsiskeltäisiin. Viime viikolla eduskunnassa lähetekeskustelussa ollut omien varojen esitys kattaa jo elpymisvälineen koko rahoituksen. 5/7
Kertaluontoisuus. Väline on ainutkertainen, väliaikainen ja kooltaan sekä kestoltaan tarkasti rajattu. EU:lle ei ole annettu uutta toimivaltaa. EU ei voi pidentää paketin kestoa tai perustaa uutta ilman yksimielisyyttä. Suomen osalta asia tulisi linjata eduskunnassa. 6/7
Hallitus on juuri EU-selonteossa esittänyt linjauksensa keskeisiin EU-asioihin ja linjannut Suomen strategiset tavoitteet talous- ja rahaliiton kehittämiseksi. Näihin ei kuulu EU:n ajaminen liittovaltioksi. Elpymisvälineellä ei luoda tulonsiirtounionia tai liittovaltiota. 7/7
@MarinSanna tiivisti puheessaan hyvin nämä faktat sekä sen, miksi paketti tehtiin.
Miksi paketti sitten tehtiin? Eurooppa-neuvoston heinäkuisella sovulla oli välitön markkinoita vakauttava vaikutus. Sopu elpymispaketista näkyi välittömästi rahoitusmarkkinoilla positiivisina korko-, osakemarkkina- ja valuuttakurssireaktioina. 1/6
Jos sopua ei olisi saavutettu, reaktiot olisivat voineet olla päinvastaiset ja vakavat. Sovun saavuttamisen merkitystä ei pidä vähätellä. Keskinäisriippuvuutemme on syvää, haluamme tai emme. 2/6
Elpymisvälineellä aikaansaadaan koordinoitu ja synkronoitu taloudellinen sysäys koko EU:n alueella. Se tuottaa aitoa lisäarvoa suhdannepolitiikkaan sen sijaan, että jäsenvaltiot elvyttäisivät vain kukin erikseen. 3/6
Monet ekonomistit ovat arvioineet, että sovulla on positiivinen vaikutus Suomen kansantalouteen. 4/6
Tärkeintä on, mitä elpymisvälineen kautta saadaan aikaiseksi. Kriteerit ovat selvät. Elpymisrahaa tulee käyttää yhteiskuntiemme modernisoimiseen investoimalla pääasiassa tutkimukseen ja innovaatioihin, oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon. 5/6
Nämä investoinnit ovat ainutkertainen mahdollisuus paitsi parantaa Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä luoda uusia työpaikkoja, myös tuottaa uusia innovaatioita ja ratkaisuja aikamme vaikeimpiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen. 6/6
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh