Tänään oli meijän tämän kesän tärkeimmän baanasuunnittelukohteen eli #kembaana’n eka maastokäynti. Tästä tehtiin yleissuunnitelma viime vuonna ja nyt siis laaditaan rakennussuunnitelma. Livestorytin jo IG:n puolella ja pistetään nyt sama twiitaten 1/x (instagram.com/stories/harriv…)
Lähemmä siis liikkeelle tästä, Kanavanrannan eteläpäästä kohti Hollihaan puistoa. Lähtötilanteessa pitää valita pp/jk:n puoli ja huomioida koko suunnittelualue päähän asti. Tässä tapauksessa Limingantie on määräävä. Ajoradan vieressä on aina PP ja JK on kauempana ajoradasta. 2/x
Leventäminen vaatii lähes aina puiden poistoa, tässä tapauksessa kyse on nuorista istutuksista. Selvitämme vielä korvausistutusten mahdollisuutta. Mutkia loivennetaan ja kuivatusta parannetaan penkkaa leikkaamalla. Katotaan saahaanko vielä painanne mahtumaan 3/x
Hollihaan suht vasta asfaltoitua väylää joudutaan levittämään, levitys tehdään itäpuolelle/alamäen puolelle.Koitetaan säilyttää kumparemainen luonne, nämä ovat harvinaisuuksia Oulun seudulla. Tässä on kesäisin paljon poikittaista liikennettä joten suojatiesuunnittelu korostuu 4/x
Useimmiten baanaa rakennettaessa valaisinpylväät joudutaan siirtämään, samoin hulevesikaivot. Pylväät yleensä uusitaan sillä suunnittelualueella saattaa olla monen eri vuosikymmenen luomuksia. Nurmikolla olevat hulekaivot siirretään levittyvän rakenteen alta kauemmas 5/x
Hollihaassa Lasten liikennepuisto aukeaa kohta, joten @OulunEnergia oli huoltamassa liikennepuiston liikennevalokojetta. Siellä on muuten ihan oikea liikennevalokoje ja ihan oikeat liikennevalot😃 6/x
Risteysalueet on baanasuunnittelussa erityisen puntaroinnin alla, tässä tapauksessa hankalaa 4-haararisteystä selkeytetään tekemällä baanasta pääsuunta. Sivusuunnat väistää niinkuin baanalla on tapana. Tämä luonnos on vasta yleissuunnitteluvaiheesta joten saattaa muuttua vielä7/x
Puistokadun ylitys on varsinainen ”Hollihaan sekoittaja” josta kukaan ei tiedä mihin pitäisi mennä, eikä väistämissäännöt ole selkeät. Laaja risteysalue on korotettu mutta silti pyöräliikenne väistää, mikä on väärä logiikka ja huonoa suunnittelua 8/x
Tästä sekoittajasta voi todellakin päätyä moneen eri suuntaan tahtomattaan. Ja pitäisi vielä pystyä samalla tarkkailemaan muuta liikennettä ja väistämään ajoradan liikennettä 🤦♂️. Kaikki logiikkavirheet koottu samaan kohteeseen eli oppikirjaesimerkki. 9/x
Aateltii että selkeytetään hommaa laittamalla ajorata väistämisvelvolliseksi, oikaisemmalla baana suoraksi, poistamalla baanalta reunakivet/tasoerot ja parantamalla visuaalista ohjausta. Käytännössä tämä vaatii Nuottasaarenkadun siirron mutta that’s the price you have to pay 10/x
Let that sink in, Nuottasaarenkatua pitää siirtää jotta saadaan baana oikaistua ja risteyslogiikka järkeväksi. Baanasuunnittelussa oikotietä onneen ei ole. Vanha infra ei aina mahdollista sujuvaa ratkaisua ilman merkittäviä muutostöitä. ”Tehhään mieluummin hyvä”. 11/x
Puiston läpi risteilee sekavia ja huonokuntoisia kivituhkapolkuja. Tulevaisuudessa tässä mutkittele sujuvaksi ja loogiseksi suunniteltu baana. Vimppakuvassa vihreällä vanhat/nykyiset sekoiluväylät. Ei taija kukaan jäähä kaipaamaan? 12/x
Hollihaan jälkeen baana menee usean hiljaisen tonttikadun yli. Nykykunto on sanalla sanoen karmea, vanhoja rispaantuneita reunakiviä ja 70-luvun asfalttia. Jatkossa baana menee tasossa yli ja ajorata väistää. Pintaan vielä punainen kivisiroitepinnoite korostamaan väistämistä 13/x
Aleksanterin ylityksessä on vielä karmeampaa suunnittelua, terävät reunakivet ja ajolinja järjettömillä mutkilla. Joka ikinen kerta tuosta pyöräillessä tympäisee. Veikkaan ettei tätäkään kukaan jää kaipaamaan. 14/x
Jatkossa linjaus suoristetaan, baana menee tasossa yli ja sivusuunnan ajorata asetetaan väistämisvelvolliseksi. Linjauksen tiellä ja näkemäesteenä olevat kaksi puuta poistuvat mutta se on pieni uhraus siitä, että tästä saadaan tehtyä hyvä. 15/x
Pikku-Iikan puiston luotisuorasta tuulitunnelista tehdään loivasti kaarteileva baana. Väistellään arvokkaita puita ja samalla tullaan tehneeksi miellyttävää baanaa, kuitenkin pyöräilijää sopivan aktivoivaan muotoon. Psykologisesti pieni mutkittelu pitää pyöräilijän hereillä 16/x
Isokadun ylitys on todella vilkas autoliikenteen suhteen, ajoradalla on hidastetyynyt mutta silti pyöräliikenne väistää which makes no sense loogisuuden suhteen. Reunakivipommit pitää vanteet soirossa. Jatkossa mennään tasossa smuutisti yli ja ajorata väistää. 17/x
Yksittäisenä paikkana haastavin on ehkä Harjapuistontie/Kempeleentie. Tämä vaatii vielä tarkentamista, ei saatu yleissuunnitelmassa vielä ihan hyväksi tätä. 18/x
Jos Limingantiellä ei ois ollu jo valmiiksi näyttötaulullista laskentapistettä niin oitais baanoittamisen myötä semmonen lisätty mutta nyt ei siis oo tarvetta. Satunnaisia jumituksia pitää vielä tutkia. 19/x
Limingantiellä on muuten suoraviivaista suunnittelun kannalta, mutta bussikatokset siirretään ja baana kiertää niiden takaa. Lisäksi katoksen ja baanan väliin tulee kaide ja kävelijät ohjataan kaiteen päistä suojatietä pitkin baanan yli. Safety first. 20/x
Kembaanan 1-vaiheessa baana vedetään Hollihaasta Kallisensuoralle Limingantulliin. Jatkossa sitten 2-vaiheessa Kallisensuoralta Lentokentäntielle asti. Se on muuten @POPELYkeskus hanke ja sinänsä ainutlaatuinen kun ELYkin osallistuu baanaverkon rakentamiseen 21/x.
Tähän päättyi #kembaana twiittiketju, lukijana @harrivaarala, kustannusosakeyhtiönä toimi @oulunkaupunki. Seuravassa jaksossa käsitellään sitten #mäntylänbaana’n viime vuonna toteutettuja ratkaisuja niin suunnitelma- kuin toteutuskuvienkin muodossa. Stay tuned! 22/22.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Sananen #FinnCycle-tutkimushankkeesta🧵 Kyseessä on 13 kaupungin ja @VerneTRC yhteishanke ja tavoitteena on mahdollistaa pyöräliikenteen seuraava suuri kehitysloikka Suomessa.Työssä linkittyy pyöräliikenteen akateeminen tutkimus ja kaupunkien pyöräilyn edistämistoimet #minätutkin
@VerneTRC Tutkimus jakautuu neljään pääteemaan: Liikenneverkkoon, infran laatuun, kausivaihtelun pienentämiseen sekä pitkäjänteiseen liikennepolitiikkaan. Näihin neljään teemaan haetaan parhaita käytäntöjä eurooppalaisista verrokkikaupungeista.
@VerneTRC Liikenneverkon muuttamisesta pyöräliikennettä suosivaksi ei juurikaan Suomessa puhuta. Ilmeisesti se mielletään niin työlääksi ja hitaaksi että sitä ei katsota edes vaihtoehdoksi. Tunnetuin eurooppalainen esimerkki lienee Groningenin verkkoratkaisut, jotka selittävät itse itsensä
SANANEN VIIKONVAIHTEEKSI: viime päivinä pyörätielle pysähtyminen/pysäköinti on puhututtanut, joten kaivelin muistinvirkistykseksi Poliihallituksen vastauksen yksityishenkilölle liittyen Helsingin rautatieaseman pysäköintiin (2018). Teksti on PoHan, korostukset omiani. 🧵
PoHa siis vastasi yksityishenkilön tekemään kanteluun/neuvontapyyntöön. Huomionarvoista, että PoHan kannanotto ei oikeuslaitosta sido, mutta toisaalta viranomainen vastaa neuvontapyyntöön aina virkavastuulla joten ihan lööperiä eivät siellä PoHassakaan voi lasketella. 2/x
POIKKEUKSELLISUUS. Jalkakäytävälle pysäyttäminen on poikkeus. Pääsääntönä jalkakäytävälle pysäyttäminen on kiellettyä. Sallittua se on vain kahden ehdon täyttyessä:1) milloin pysäyttämiseen ei ole muuta sopivaa paikkaa JA 2) pysäyttämiseen on pakottavia syitä.
Viime syksynä Oulussakin testattiin sähkökaupunkipyöriä. Tästä pyörämallista todettiin että ”komiat pärijää aina!”
Oululaiseen tapaan testattiin kaupunkipyöräehdokkaita ihan huolella. Kun johonkin ryhdytään, tehdään se pieteetillä, olipa sitten kyse baanasuunnittelusta tai -toteutuksesta, talvikunnossapidosta tai kaupunkipyörien kilpailutuksesta. Useimmiten meillä töissä on lisäksi hauskaa😊
Kun töissä on hauskaa, työkään ei aina tunnu työltä. Tai ei ainakaan raskaalta työltä. Vaikkakin: onhan tämä kyllä rankka duuni, mutta jonkuhan se on tämäkin tehtävä🤷♂️
Poliisi on viimein päässyt irti termistä ”kevyt liikenne” ja korvannut sen termillä ”suojattomat tienkäyttäjät”. Lainsäätäjän mukaan vanhasta termistä piti päästä eroon koska se niputti kaksi tyystin erillistä kulkumuotoa. En tiedä miten uusi termi parantaa tilannetta?
Uudella termillä ymmärtääkseni niputetaan kävelijät, pyöräilijät ja lisäksi kevyiden sähköajoneuvojen kuljettajat. Täytyy todeta että liikennealalla ei moista ”suojattomat tienkäyttäjät” termiä käytetä vaan esim kävelijät, pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat/mikroliikkuminen
Koska puhuttu kieli muokkaa mielikuvaamme maailmasta, asia on tärkeä. Kevyt liikenne oli jossain määrin alempiarvoisten liikkumista kuvaava ja ”suojattomat tienkäyttäjät” on vielä enemmän alempiarvoistava. Samalla se pahentaa liikenneköyhyyttä🤔
Huomenta pöytään täältä #arkipyöräily’n utopistisesta maailmasta. Tämän päivän kaks ekaa #pyöräliikenne matkaa tehtynä, lapsi päiväkotiin ja itte takas kotiin etäpäivälle, 1,3km/suunta. En tuntenut oloani turvattomaksi joten en kokenut tarvetta suojautua. Siispä tämä on 2/x.
Aurinkoista keskipäivää täältä vaarallisen #arkipyöräily’n utopiasta. Käväsin lounaalla 3.6km/suunta. En itse kokenut sitä vaaralliseksi mutta kaikki muut kanssalounastajat (30-40kpl) saapuivat turvallisesti autolla joten heidän elinajanodotteensa lienee pidempi? 4/x
No eikö hei taas. Ennen iltapäivän viimestä tiimssiä arkipyöräilin tänne salille 1,7km päähän. Aattelin että jos yks #salitwiitti lepyttäis edes @HeikkiUusitalo’n 😂. Tästä vielä takas kotiin ja se on 6/x #arkipyöräily’ä plakkarissa tälle päivää. Muut salihirmut tulivat autoilla.
Jostain syystä (didn’t see that coming) Velogin eilinen video kuumensi palautekanavat ”Miksi liikenneinsinöörillä ei ole kypärää” kommenteilla. Selvästikin ihmisillä on vaikeuksia hahmottaa ja erotella käsitteitä arkipyöräily ja urheilupyöräily joten asiaa lienee syytä avata 🧵
Urheilupyöräilyssä liikkumisen yksi päämotiiveista on kuntoilu, arkipyöräilyssä liikkumisen yksi päämotiiveista on tarve siirtyä paikasta A paikkaan B. Urheilupyöräilyssä tarvitaan yleensä varusteita, arkipyöräilyssä tyypillisesti ei.
Ainakin meillä Oulussa pyöräilyn suoritekilometreistä valtaosa tulee nimenomaan arkipyöräilystä, urheilupyöräilyn näytellessä vain pientä osaa. Pyöräily on ensisijaisesti liikennemuoto ja vasta toissijaisesti urheilumuoto.