Thread by @JussiSHeinonen

Yhdysvalloissa tutkittiin 1900-luvun alkupuolella LEHMIEN PERSKÄRPÄSTEN SEKSIELÄMÄÄ. Tämä nostettiin senaatissa tapetille siitä, millaiseen turhaan valtio rahaa suoltaa. Kuulostaako tutulta? 1/8
@PaivarintaSusa @perttukauppinen @jmkorhonen @tomassjoblom @SuomenAkatemia

Edward Kniplingin ja Raymond Bushlandin tutkimuksissa selvisi, että suuria karjavahinkoja aiheuttavien loiskärpästen (Cochliomyia) naaraat parittelevat vain kerran. Tästä johtuen steriilit koiraat voisivat aiheuttaa populaatioromahduksen. 2/8

Tutkijat ehdottivat, että vapautetaan lisääntymisaikana säteilyllä sterilisoituja koiraita suuria määriä karjatilojen lähistölle. Tällekin vielä naureskeltiin. Näin kuitenkin lopulta toimittiin laajalti, kun ensimmäiset yritykset näyttivät lupaavilta. 3/8

Tekniikan avulla kärpäset käytännössä pyyhittiin Yhdysvalloista ja karjankasvattajat ovat sen vuoksi säästäneet arviolta MILJARDEJA dollareita - siis alun perin "turhan" ja "naurettavan" tutkimuksen seurauksena. 4/8

Jos etukäteen tiedettäisiin, minkä hankkeiden tuloksia voitaisiin jalostaa, kaupallistaa ja hyödyntää, niin mihin sitä tiedettä ja tutkimusta edes tarvittaisiin? Mikseivät yritykset hoitaisi asiaa itse alusta loppuun? 5/8
#tiede #tutkimus #talous

Kim Cooper, kongressin jäsen ja demokraatti Tennesseestä, ehdotti Kniplingille ja Bushlandille myöhemmin tiedepalkintoa ja lausui seuraavat sanat: "We should trust our scientists more than our politicians when it comes to research priorities." 6/8
eurekalert.org/news-releases/…

Meidän tutkijoiden on myös tultava esiin kammioistamme ja kerrottava selkeästi, mitä teemme ja mihin pyrimme. Tämän tulisi olla #yliopisto'jen strategia numero yksi. Saamme syyttää paljosta myös omaa ylimielisyyttämme. 7/8

Lopuksi: motivaationi työskennellä yhteiskunnassa, jossa tutkimuksen tarkoitus on vain tuottaa kaupallisia hyödykkeitä, on olematon. Tiede auttaa ymmärtämään, mistä olemme tulleet, mihin menossa ja miten planeettamme ja sen asujaimisto toimii - usein ei kovin järkevästi. 8/8