Sain STM:stä 16.1.2019 päivätyn #etämyynti'esityksen, joka perustuu hallitusneuvoksen tapaamiseen kommission kanssa Brysselissä 6.12.2018, ja joka esiteltiin silloiselle vastuuministeri Saarikolle. Hieman tämän jälkeen, 24.2.2019, STM perui ilmoittamansa lakiluonnoksen. 🧵👇
Ensimmäisellä ja toisella kalvolla lauletaan jo (turhankin) tutuksi tullutta laulua: STM kuvittelee, että @oikeuskansleri olisi antanut vihreää valoa selventää lain tulkintaa viemällä etämyyjiä tuomioistuimeen. Kolmannen kalvon mukaan tämä sama viisu on veisattu Brysselissäkin.
Ja Brysselistä puheen ollen. Hallitusneuvos oli ollut tapaamassa komission DG GROW pääosaston silloisen B2-yksikön vetäjä Casellaa. B2-yksikkö vastasi notifiointiprosessista, muttei tavaroiden vapaan liikkuvuuden substanssikysymyksistä. Siitä vastasi B1-yksikkö, jota veti Ingels.
Tämä on aivan olennainen seikka! Vuonna 2018 tehtyä kanteluani käsitteli nimenomaan B1-osasto, eikä B2-osasto. EU Pilotin käynnisti sittemmin B1:n porukka (eli nykyinen E2-osasto). B2-osasto on ikään kuin notifiointimenettelyn operaattorin roolissa, eikä ota substanssiin kantaa.
Ilmenee, että KKO:n Alkotaxi-ratkaisu tuli komissiolle uutena asiana, ja että STM lähettäisi ratkaisun. Se lähetettiin vasta 27.2.2020, kun komissio oli lähettänyt ensimmäisen paimenkirjeensä 4.12.2019. Minä olin toimittanut B1-yksikölle tuomion, ja tulkinta on eri kuin Suomella.
STM lähetti Helsingin hovioikeuden Alkotaxi-tuomion neljässä päivässä sen annosta v. 2017. Hovioikeus katsoi, että kyseessä oli etämyynti ja että vain max 4,7 %:n lupajärjestelmä on unionin oikeuden vastainen. Siksi myös B2-yksikön porukat lähtevät tästä samasta lähtökohdasta.
Tässä sama B1-yksikön vetäjä Hans Ingelsin kertomana minulle 7.8.2019. Komissio teki päätöksen kanteluni käsittelyn lopettamisesta. Heidän mukaansa HOVIOIKEUS oli katsonut lupajärjestelmän unionin oikeuden vastaiseksi, mutta Suomi peruutti kesän 2018 ilmoituksen täyskiellosta.
Toimitin komissiolle tiedon, että @ValviraAlkoholi ilmoituksen perumisesta huolimatta toimeenpanee etämyyntikieltoa. Lisäksi toimitin KKO:n Alkotaxi-tuomion sekä mm. @oikeuskansleri'n lausunnon asiassa. Lisäksi osoitin, ettei maahantuontikieltoa ole notifioitu asianmukaisesti.
Komissio tarttui asiaan, ja lähetti Suomen pysyvän EU-edustuston välityksellä paimenkirjeen 4.12.2019. Vasta tästä seuranneessa kirjeenvaihdossa siis STM toimitti 27.2.2020 KKO:n Alkotaxi-tuomion, josta B1-yksikön varajohtaja totesi komission olevan eri mieltä kuin Suomi.
Tässä välissä kohtalo - tai ainakin EU-tuomioistuin - puuttui asiaan. Kaksi viikkoa komission kirjeen lähettämisen jälkeen tuli merkittävä ratkaisu C-390/18 Airbnb Ireland. Tietoyhteiskunnan palveluiden rajoittaminen ilman ennakkoilmoitusta komissiolle ei päde oikeudessa!
Airbnb -ratkaisu on todella merkittävä. Vältin komissioon kannellessani v. 2018 sähkökauppadirektiiviä 2000/31/EY kuin ruttoa, koska ilmoitusvelvollisuuden rikkomista ei ole direktiivissä itsessään mitenkään sanktioitu. Sanomatta selvää, että olin tästä yhteydessä komissioon.
Seuraa tietokilpailukysymys: missä olet aiemmin nähnyt viittauksen sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 3 artiklan 4 kohdan ilmoitusmenettelyyn?
Aivan oikein! Suomen 3.2.2021 saamassa EU Pilot-kirjelmässä. Mitä äsken todettiinkaan ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta? 😉
STMssä oli jäänyt Airbnb-tuomio selvästi lukematta. On totta, että esitutkinnoista ja tuomioistuinkäsittelyistä ei tarvitse ilmoittaa komissiolle. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että 19.12.2019 jälkeen mitään notifioimatonta verkkokaupan rajoitusta ei saa soveltaa oikeudessa.
Hallitusneuvoksen kalvoissa vastuuministerille todetaan, ettei komissio aio ottaa Alkoon kantaa. No ei varmasti siellä notifiointeja hoitavassa B2-yksikössä, mutta sitä vastoin tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta vastaava B1-yksikkö vei Alkoa koskevan kanteluni EU Pilotiin.
Joten: hallitusneuvos oli siis ollut tapaamassa vain notifiointeja hoitavaa 'väärää' porukkaa komissiossa, joka oli arvioinut Suomen lakia ei-lainvoimaisen hovioikeuden eikä KKOn Alkotaxi-tuomion perusteella, ja vieläpä ennen EU-tuomioistuimen antamaa merkittävää Airbnb-tuomiota.
Tässä vielä lopuksi kaikille asiakirjojen ystäville 16.1.2019 päivätty #etämyynti'esitys kokonaisuudessaan pdf-muodossa: dropbox.com/s/mcpojv2nudfp…
Ilmeisesti juuri tämän Brysselissä 6.12.2018 pidetyn kokouksen + helmikuun 2020 sähköpostikirjeenvaihdon jälkeen syntyi sellainen tunne, ettei komissio olisi ryhtymässä mihinkään toimiin Suomea vastaan. aamulehti.fi/kotimaa/art-20…
On saattanut olla kova pala, kun tulikin EU Pilot.
Verohallinto on nähtävästi muutellut alkoholijuomien nettitilauksia koskevia verotuspäätöksiään siten, että aiemmin etäostoksi tulkitut tilanteet ovatkin nyt etämyyntiä. Ostajien maksamat verot ja veronkorotukset palautetaan. Taustalla lienee valmisteverotuslain tuleva muutos. /1
Valmisteverotuslain muutoksen myötä etämyyjän ennakkoilmoituksen tekemättä jättäminen sanktioidaan. Verohallinto voi jatkossa lätkäistä myyjälle 2000 €:n rapsut per maahan saapuva paketti. Tällä jos millä saadaan sisämarkkinoilla tavaroiden liikkuvuus Kekkosen ajan tasolle. /2
Markkinoille on ilmaantunut kuljetusliikkeitä, jotka tarjoavat etäosto-mahdollisuutta suomalaisille kuluttajille. Etäostoa ei tietenkään ollut koskaan tarkoitus voida tehdä, vaan koko mallli on keksitty, jotta voitaisiin EU:n suuntaan väittää tavaroiden kulkevan vapaasti. /3
Suomi on saamassa ankarasti pataan #etämyynti’ä koskevassa EU Pilot -menettelyssä. Nyt onkin mukava hetki tutustua Ruotsin rikkomusmenettelyyn, jonka lopputuloksena Ruotsi joutui laillistamaan sekä etäoston että etämyynnin.
Komission lähettämässä virallisessa huomautuksessa 25.10.2002 todettiin, että Ruotsin tuolloinen laki esti viinintuottajaa lähettämästä juomia kuluttajalle Ruotsiin (etämyynti), eikä kuluttaja edes voinut itse hankkia näille juomille kuljetusta (etäosto).
Perustellussa lausunnossaan 17.10.2003 komissio toisti kantansa, jonka mukaan kielto estää sekä etäoston että etämyynnin. Komissio ei hyväksynyt Ruotsin perustelua siitä, että kiellolla torjutaan veronvälttelyä ja että maahantuonnin hoitaa kummassakin tapauksessa Systembolaget.
Minulta oli mennyt ohi 9.11. tullut EU-tuomioistuimen ratkaisu C‑376/22 Google Ireland. Tässä sulaa @STM_Uutiset’n alkoholijuomien #etämyynti’kielto verkkokaupan osalta ihan lopullisesti. Yleisluontoista kansallista kieltoa ei ole mahdollista asettaa. 1/6curia.europa.eu/juris/document…
Asiaan liittyy tietoyhteiskunnan palvelut (joihin tavaroiden myynti verkossa lukeutuu), joita sääntelee sähkökauppadirektiivi 2000/31/EY. Direktiivin alkuperämaaperiaatteen mukaan toimintaan sovelletaan MYYJÄN eikä ostajan sijoittautumisvaltion lainsäädäntöä. 2/6
Alkuperämaaperiaatteesta voi poiketa, jos jäsenvaltio on ennakkoon ilmoittanut TIETTYÄ tietoyhteiskunnan palvelua koskevasta poikkeamasta. Google -tapauksessa tuomioistuin pohti, ovatko tiettyä palvelukategoriaa koskevat abstraktit rajoitukset ilmoitusmenettelyn alaisia. 3/6
Kas, @Alko_Oy laittoi juristit asialle vuonna 2019, jotta toisen yhtiön rekisteröintihakemus tavaramerkille ”Välivesi” kumottaisiin. Perusteluina oli mm. termin yleisluontoisuus ja aiempi käyttö. Alkon mukaan #välivesi ei ole kelpoinen tavaramerkiksi - ei siis Alkollekaan! 1/4
Termin aiemman käytön todisteeksi Alkon palkkaamat Roschierin juristit muun muassa kaivoivat esille @TuomasEnbuske’n twiitin vuodelta 2012, jossa termiä ”välivesi” on käytetty tavaramerkin hakijan tarkoittamassa asiayhteydessä yleisluontoisesti. 2/4
PRH kumosi rekisteröinnin. ’Välivesi’ ei ole kelvollinen tavaramerkiksi, koska sillä ei ole erottamiskykyä. Tämä koskee nyt asiaa Alkon kannalta - hekään eivät voi kieltää muita käyttämästä vesipulloissa nimitystä ’välivesi’ tai markkinoimasta tuotteita sillä nimityksellä. 3/4
Viikko käyntiin klassikolla vuodelta 2007: Tuotevalvontakeskus tiedotteli Rainer Pätsin keksimästä #etämyynti’kiellosta. ”Logiikka” oli tässä se, että kun etämyynnistä ja etäostosta maksetaan verot Suomeen, mutta matkustajatuonnista ei, vain matkustajatuonti on sallittua. 🧵1/6
Apulaisoikeusasiamies Jääskeläinen piti tulkintaa virheellisenä, sillä virasto kytki valmisteverovelvollisuuden osaksi alkoholilain tulkintaa edellyttäessään sekä etäostossa että etämyynnissä lupaa. Tästä ei EY-tuomioistuimen ratkaisussa ollut kyse. oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut… 2/6
Jääskeläinen laittoi Tuotevalvontakeskuksen seuraajan tekemään nykyiset ohjeet alkoholin nettikauppaan. Kuten @ValviraAlkoholi’n toimenpideilmoituksessa ja työryhmän asettamispäätöksessä todetaan, nettikauppaa arvioitiin sekä etämyynnin (kaukomyynti) että etäoston valossa. 3/6
Miksi muistutin @STM_Uutiset’ia eilen toimittamaan komissiolle Vironviina-jutun hovioikeuden päätöksen? #etämyynti🧵1/7
Ennen Pilotia komissio oli yhteydessä Suomeen vapaamuotoisesti. 15.2.2020 Tuominen kertoi tulossa olevasta jutusta: Vironviina Helsingin käräjäoikeudessa.
Viestissään 15.2.2020 STM ehdotti, että se toimittaisi käännöksen KKO:n Alkotaxi-päätöksestä.
Tuomio oli tullut 28.6.2018, ja jo 6.12.2018 ja 24.2.2019 STM oli luvannut sen toimittaa komissiolle. Tätä ei kuitenkaan ollut tehty. 2/7
Komissio vastasi 19.2.2020, että sillä jo on KKO:n Alkotaxi-päätös. Minä olin sen toimittanut kantelun osana! Komissio kertoo samalla STM:lle, että sillä on eri tulkinta tapauksesta kuin Suomella. 3/7