Taistelut Ukrainassa jatkuvat muun muassa Kiovan ympärillä. Siispä muutama nosto asutuskeskustaistelusta suurkaupungissa pienellä #sotahistoria twistillä, peilaten mm. yhdysvaltalaiseen analyysiin Mosulin taistelusta Irakissa /1 armyupress.army.mil/Journals/Milit…
Suurkaupungin eristäminen on käytännössä mahdotonta, vaikka piiritysrengas saataisiin muodostettua sitomalla siihen todella huomattava määrä joukkoja. Kaikkia kulkureittejä ja viestiyhteyksiä ei saada katkaistua pysyvästi. Tämä korostuu nykyaikaisen viestintäteknologian myötä. /2
Hyökkäys suurkaupunkiin vaikeutuu syvyyden ja keston mukana. Alun nopea menestys ei indikoi voittoa. Hyökkääjän sivustojen ja huoltolinjojen uhanalaisuus korostuu, niin kaupunkialueella kuin sen ulkopuolella. Tiedustelu & maalittaminen vaikeutuu hyökkäyksen edetessä. /3
Hyökkääjä menettää aloitteen heti kaupunkialueelle saapuessaan. Päätös hyökätä kaupunkialueelle tai jatkaa piiritystä on hyökkääjän oma – sen jälkeen aloite siirtyy suurelta osin puolustajalle. Puolustajalla taistelutilan valmistelu korostuu: tämä on nyt käynnissä Kiovassa. /4
Kaupunkiympäristö tukee huoltoa, infrastruktuuri tarjoaa molemmille osapuolille mahdollisuuksia. Yleensä puolustajalla on paremmat edellytykset hyödyntää niitä, ja tässä tapauksessa näin ilman muuta on. Mistä tulemmekin listan viimeiseen, mutta ei vähäisimpään: /5
Väestön tuen merkitys! Tässä tapauksessa hyökkääjällä ei ole edellytyksiä vastakumouksellisesta sodankäynnistä tuttuun ”hearts and minds” -lähestymistapaan, vaan väestö tukee hyvin konkreettisesti kaupungin puolustusta. /6
Kaupunkisodankäynti on vaikeaa ja erittäin kuluttavaa. Historian valossa se johtaa hirvittävään määrään inhimillistä kärsimystä. Venäjällä on kokemusta asutuskeskustaisteluista mm. Tšetšenian sodista, joissa tämä konkretisoitui karmaisevalla tavalla. /7 rand.org/pubs/monograph…
Nähtäväksi jää, mikä on Venäjän ratkaisu Kiovan suhteen. Tähän mennessä olemme muualla Ukrainassa nähneet asutuskeskusten piirityksiä, asutuskeskustaistelua ja asutuskeskusten kiertämistä. Kiovan merkitys Venäjän operaatiolle on huomattava, mikä vaikuttanee ratkaisuihin. /END
+1: Lisälukemista kaupunkisodankäynnin haasteista, enemmän taisteluteknisestä näkökulmasta: mwi.usma.edu/the-eight-rule…
Jos aihealue kiinnostaa enemmän suomeksi, kannattaa ottaa seurantaan @P_Blumi ja aloittaa esim. tästä 👇
Ukrainan rannikolla on viitteitä siitä, että Venäjä valmistelee uutta maihinnousua tai merikoukkausta hyökkäykseensä liittyen, todennäköisesti Odessan suuntaan. Siis muutama ajatus maihinnousuista, niin yleisesti kuin Ukrainan suhteen. 👇 1/14
Maihinnoususotatoimi on mittakaavasta riippumatta haastava ja riskialtis operaatio. Jo viikko sitten Venäjä toteutti ainakin yhden maihinnousun Asovanmerellä, Mariupolin länsipuolella. 2/14 maritime-executive.com/article/russia…
Neuvostoliiton merisotataidossa maihinnousut jaettiin strategiseen maihinnousuun (uusi operaatiosuunta), operatiiviseen maihinnousuun (maarintaman taistelun tuki) ja taktiseen maihinnousuun (välittömästi maarintaman taisteluun liittyvä koukkaus mm. uivalla vaunukalustolla). 3/14
Sissitoiminnasta puheen ollen, otan tästä aasinsillan suomalaiseen sotataitoon. Sissitoimintaan ja sen kehitystyöhön panostettiin Suomessa kylmän sodan aikana, osana alueellisen puolustusjärjestelmän kehitystä. Aihe on edelleen mitä ajankohtaisin, pari lukusuositusta alla 1/4
Eversti (myöh. kenraaliluutnantti) Paavo Ilmola tutki sissisodankäyntiä 1950-luvun loppupuolella, ja tuloksena syntyi oppikirjanomainen tutkimus "Sissisota, sen edellytykset ja sodankäynnin suuntaviivat (1959)" 2/4
Ilmolan tutkimus leimattiin aikanaan salaiseksi sen tulosten ja johtopäätösten takia. Salassapitoajan sittemmin päätyttyä, se julkaistiin kommentaarilla varustettuna @mpkkfi Suomalaisen sotataidon klassikot -sarjassa vuonna 2017 👉 doria.fi/handle/10024/1… 3/4