Ukrainan rannikolla on viitteitä siitä, että Venäjä valmistelee uutta maihinnousua tai merikoukkausta hyökkäykseensä liittyen, todennäköisesti Odessan suuntaan. Siis muutama ajatus maihinnousuista, niin yleisesti kuin Ukrainan suhteen. 👇 1/14
Maihinnoususotatoimi on mittakaavasta riippumatta haastava ja riskialtis operaatio. Jo viikko sitten Venäjä toteutti ainakin yhden maihinnousun Asovanmerellä, Mariupolin länsipuolella. 2/14 maritime-executive.com/article/russia…
Neuvostoliiton merisotataidossa maihinnousut jaettiin strategiseen maihinnousuun (uusi operaatiosuunta), operatiiviseen maihinnousuun (maarintaman taistelun tuki) ja taktiseen maihinnousuun (välittömästi maarintaman taisteluun liittyvä koukkaus mm. uivalla vaunukalustolla). 3/14
Suomessa puhutaan usein kahtiajaolla maihinnousu/merikoukkaus, joista jälkimmäinen liittyy maarintaman taistelujen tukemiseen. Siinä ei välttämättä ole tarkoitus tuoda lisävoimaa vallattuun sillanpäähän, vaan tavoitteena on luoda yhteys maarintamalla taistelevaan joukkoon. 4/14
Yleisesti ottaen maihinnousu voidaan tehdä joko satama-alueelle tai ”valmistelemattomaan rantaan” – molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Toinen keskeinen muuttuja on se, onko rannassa puolustaja valmiina vai pääseekö hyökkääjä rauhassa maihin ja ryhmittämään joukkonsa. 5/14
Monelle tulee ehkä sanasta maihinnousu mieleen Normandia, jossa maihinnoususotatoimella avattiin uusi rintama vahvasta ja hyvin linnoitetusta puolustajasta huolimatta. Vastaavaa mittakaavaa ja toimintatapaa ei kuitenkaan juuri ole nähty toisen maailmansodan jälkeen. 6/
Esimerkiksi Falklandin sodassa britit toteuttivat varsinaisen maihinnousunsa syrjäisellä San Carlosin lahdella, joka sijaitsi kaukana Argentiinan maajoukkojen puolustusryhmityksestä. Näin minimoitiin tappiot varsinaisen maihinnousun yhteydessä ja temmattiin aloite. 7/14
Maahanlaskujen tavoin maihinnousut edellyttävät tukea. Hiekka alkaa valua maihin nousseen joukon tiimalasista heti kun maiharit ovat kuivalla maalla: joukkoja&huoltoa pitää saada tuotua alueelle tai on luotava yhteys maajoukkoihin ennen kuin puolustajan vastatoimet purevat. 8/14
Onnistunut tavoitteiden määrittäminen, operaation aikautus ja riittävä tuki & muut resurssit ovat avainasemassa. Maihinnousu on vaativa yhteisoperaatio, joka vaatii puolustushaarojen toiminnan koordinointia. Siihen liittyy usein myös erikoisjoukkoja ja maahanlaskujoukkoja. 9/14
Myös maihinnousun torjunta on kaikkien puolustushaarojen yhteispeliä. Tämä on 🇺🇦 haaste, merivoimien menetettyä keskeisiä suorituskykyjä Krimin myötä. 🇫🇮tuttuja merimiinoja ja meritorjuntaohjuksia ei käytännössä ole. Myös 🇺🇦 ilmavoimien toimintaedellytykset ovat rajalliset. 10/14
Venäjä harjoittelee säännöllisesti maihinnoususotatoimia, esimerkiksi Zapad-harjoitusten yhteydessä Itämerellä. Näitä voisi kuvata osin näytösluontoisiksi, mutta toisaalta maihinnousussa liikkuvien osien määrä edellyttää pikkutarkkaa koreografiaa. 11/14 shar.es/aWR67z
Venäjä on siirtänyt Mustallemerelle maihinnousualuksia Itämeren laivastosta ja Pohjoisesta laivastosta. Venäjän alueelle kokoamaa maihinnousuvoimaa ja sen suorituskykyä rajoitteineen esittelee esim @CovertShores mainiossa ketjussaan 👍 12/14
Lähes täydellinen 🇷🇺merenhallinta alueella tarkoittaa, että se voi liikutella alusosastojaan vapaasti, mikä sitoo 🇺🇦 resursseja & mahdollistaa myös harhautukset. On arvoitus, missä kunnossa 🇺🇦tutkavalvonta on, vai onko merivalvonta pelkän ”mies ja kiikarit” -mallin varassa? 13/14
Suoraa maihinnousua verrattain vahvasti puolustettuun Odessaan pidän epätodennäköisenä, ellei se tule tilanteessa, jossa kaupungin puolustajat on täysin sidottu taisteluun maarintamalla. Todennäköisemmin maihinnousu tukee maahyökkäystä ja joukko jatkaa hyökkäystä maitse. 14/14
Lisään vielä: mahdollista maihinnousua ei siis tehdä sen itsensä vuoksi, vaan sen toimeenpano ja suuntaaminen riippuu 🇷🇺 tavoitteista 🇺🇦etelärannikolla. Tiettyyn rajaan asti pelkkä maihinnousupotentiaalin olemassaolo ja viitteet valmisteluista vaikuttavat 🇺🇦 joukkojen käyttöön.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Sissitoiminnasta puheen ollen, otan tästä aasinsillan suomalaiseen sotataitoon. Sissitoimintaan ja sen kehitystyöhön panostettiin Suomessa kylmän sodan aikana, osana alueellisen puolustusjärjestelmän kehitystä. Aihe on edelleen mitä ajankohtaisin, pari lukusuositusta alla 1/4
Eversti (myöh. kenraaliluutnantti) Paavo Ilmola tutki sissisodankäyntiä 1950-luvun loppupuolella, ja tuloksena syntyi oppikirjanomainen tutkimus "Sissisota, sen edellytykset ja sodankäynnin suuntaviivat (1959)" 2/4
Ilmolan tutkimus leimattiin aikanaan salaiseksi sen tulosten ja johtopäätösten takia. Salassapitoajan sittemmin päätyttyä, se julkaistiin kommentaarilla varustettuna @mpkkfi Suomalaisen sotataidon klassikot -sarjassa vuonna 2017 👉 doria.fi/handle/10024/1… 3/4
Taistelut Ukrainassa jatkuvat muun muassa Kiovan ympärillä. Siispä muutama nosto asutuskeskustaistelusta suurkaupungissa pienellä #sotahistoria twistillä, peilaten mm. yhdysvaltalaiseen analyysiin Mosulin taistelusta Irakissa /1 armyupress.army.mil/Journals/Milit…
Suurkaupungin eristäminen on käytännössä mahdotonta, vaikka piiritysrengas saataisiin muodostettua sitomalla siihen todella huomattava määrä joukkoja. Kaikkia kulkureittejä ja viestiyhteyksiä ei saada katkaistua pysyvästi. Tämä korostuu nykyaikaisen viestintäteknologian myötä. /2
Hyökkäys suurkaupunkiin vaikeutuu syvyyden ja keston mukana. Alun nopea menestys ei indikoi voittoa. Hyökkääjän sivustojen ja huoltolinjojen uhanalaisuus korostuu, niin kaupunkialueella kuin sen ulkopuolella. Tiedustelu & maalittaminen vaikeutuu hyökkäyksen edetessä. /3