Thread by @PesuMatti

1. Suomi on historiallisen, valtiotaitoa vaativan #turpo-päätöksen äärellä.

Alla muutama ajatus Suomen turpo-linjan muutoksesta, alati todennäköisemmältä näyttävästä Nato-jäsenyydestä ja sen hakemiseen liittyvästä prosessista. 🧵

2. Valtiojohto pelaa tällä hetkellä ns. kahden tason peliä. Se ei ainoastaan valmistele #turpo-linjan muutosta vaikea kv. ympäristö mielessä, vaan 🇫🇮 päätöksiin vaikuttavat myös kansallisesta ympäristöstä nousevat paineet ja odotukset.

jstor.org/stable/2706785

3. Meneillään oleva #turpo-etsikkoaika kumpuaa dramaattisesti muuttuneesta yleisestä mielipiteestä, joka on siirtynyt vankasti Nato-jäsenyyden kannalle. Julkisella mielipiteellä on taas ollut valtava vaikutus kansanedustajien ja puolueiden Nato-näkemyksiin.

4. Venäjän hyökkäyksestä syntynyt ulkoinen #turpo-shokki on tietysti ollut perustavanlaatuinen ja olisi joka tapauksessa sysännyt Suomen linjaa muutoksen tielle. Nato-jäsenyyskysymys on kuitenkin ajankohtaistunut nopeasti nimenomaan yleisen mielipiteen muutoksen takia.

5. Toisin sanoen mikäli yleinen mielipide ei olisi muuttunut yhtä perusteellisesti, tokkopa Suomi parhaillaan vakavasti pohtisi Natoon liittymistä - ainakaan tällä aikataululla. Ratkaisu olisi todennäköisesti ollut puolustuskumppanuuksien syventäminen Naton ulkopuolella pysyen.

6. #Turpo-johdon liikkumatila on siis varsin pieni. On vaikea nähdä, että mikään muu vaihtoehto kuin Nato-jäsenyys enää tyydyttäisi kotimaista kenttää. Kokoomuksen huimat gallup-luvut työntänevät muita puolueita entistä vahvemmin Nato-raiteelle. -23 vaalit ovat kaikkien mielessä.

7. Kansallinen paine on nostanut 🇫🇮 jäsenyyden myös kansainväliselle agendalle. Mikäli 🇫🇮 ei lopulta päätyisi hakemaan jäsenyyttä, se herättäisi maailmalla kysymyksiä. Miksi 🇫🇮 ei hakenut jäsenyyttä? Mikä sen esti? Maan #turpo-asema väistämättä heikkenisi.

8. 🇫🇮 fokuksen onkin syytä olla Nato-jäsenyyden hakemisessa. Lukuisat signaalit viittaavat siihen, että asia on työn alla. Nato-raiteen työstäminen vaatii onnistunutta kahden tason pelin hallintaa. Nimellinen B-suunnitelma tarvitaan, mikäli A-suunnitelma ei toteudukaan.

9. Kansainvälisesti Suomen tulee varmistaa mahdollisimman tasoitettu ja kivetön polku jäsenhakemuksen jättämiseen ja onnistuneen jäsenyysprosessin toteuttamiseen. Turvallisuusympäristön tila muutokselle ei ole ideaali muttei mahdoton. Lännen luotto eskalaationhallintaan kasvanut.

10. Valtiojohto onkin keskustellut keskeisten Nato-maiden (🇺🇸🇬🇧🇫🇷🇩🇪 🇹🇷) johtajien kanssa. Suurten maiden tuki on menestyksekkäässä prosessissa avainroolissa. Liittokunnan jäsenmaat ovat muodollisesti tasavertaisessa asemassa, mutta selvää on, että Naton sisälläkin voima puhuu.

11. Mikäli suuret jäsenmaat kannattavat Suomen jäsenyyttä, pienempien liittolaisten kynnys asettua kandidaatin jäsenyyden eteen on huomattavan korkea. Emme tiedä käytyjen keskustelujen sisällöstä, mutta valtiojohdon viestit ovat olleet rohkaisevia.

12. Täytyy myös muistaa, että Nato on viime kuukaudet kollektiivisesti liittokuntana - kaikkien jäsenmaiden hyväksymänä - betonoinut liittokunnan ovia auki. Pääsihteeri Stoltenberg, jonka mandaatti tulee liittolaisilta, on jatkuvasti korostanut 🇫🇮 olevan tervetullut jäseneksi.

13. On selvää, että mikäli Nato-jäsenyyttä lähdetään hakemaan, prosessi ei kerta kaikkiaan saa epäonnistua. Limboon joutuminen olisi Suomelle katastrofi. Vaikka 100% varmuutta ei voi koskaan saada, polun on oltava mahdollisimman raivattu, jotta uskon hyppy voidaan tehdä.

14. Oletan, että korkean pol. tason keskustelujen rinnalla, 🇫🇮 virkakunta tekee johdon valtuutuksella Nato-pääkaupungeissa paljon töitä selvittääkseen maiden kansallisia prosesseja ja ovat yhteydessä niiden vaikuttajiin. Tämä auttaisi myös jäsenyysprosessin keston arvioinnissa.

15. Myös kansallinen prosessi on elintärkeä. Perusteellisella eduskuntakäsittelyllä haetaan mahd. jäsenyydelle vahvinta mahdollista legitimiteettiä. Sisäpoliittisilla tekijöillä on ollut suuri rooli ek:n mielipiteen muutoksessa. Kysymys pitää käydä läpi myös #turpo-näkökulmasta.

16. Vankka ja pysyvä tuki on erityisen olennaista, jos/kun 🇫🇮 joutuu 🇷🇺 aggressiivisen vaikuttamisen kohteeksi. Jäsenyyden kannatus ei voi kesken prosessin lähteä sulamaan, vaan poliittisen kentän tulee ymmärtää, mitä tuleman voi pitää.

17. Päätöksentekijöideh tuleekin tarkasti tietää 🇷🇺 mahdolliset vastatoimet. Pelkkä spekulaatiotaso ei riitä vaan eri uhkaskenaariot ja niiden todennäköisyydet pitää olla tarkoin tiedossa ja sisäistetty. Toivottavasti 🇫🇮 saa uhka-analyysissä kavereilta tukea.

18. Päättäjillä tulee olla myös mietityt vastausvaihtoehdot eri uhkaskenaarioille lievimmästä kaikkein äärimmäisimpään. Vaikka 🇫🇮 strateginen kulttuuri ennemminkin liioittelee kuin vähättelee 🇷🇺 vastatoimien uhkaa, kansalaistenkin tulee olla valmiita sietämään epämukavuutta.

19. Oletan, että valtiojohto jalkauttaa riskeihin valmistautumista ja niiden ehkäisemistä myös kv. tasolle. Voitaisiinko EU:ssa ennakkovalmistella 🇫🇮 (ja myös 🇸🇪) aseman turvaavia toimia? Voisivatko kumppanimaat (erit 🇺🇸🇬🇧🇫🇷) jollain tavoin kasvattaa pidäkettä vaikuttamiselle?

20. Kansallisella prosessilla lisäksi ostetaan hieman lisäaikaa 🇸🇪 hitaammin käynnistyneelle Nato-prosessille. Asia vaatii oman ketjunsa. Sen sanon, että 🇫🇮:lle 🇸🇪 #turpo-mielessä elintärkeä. Samantahtisuus olisi ehdottomasti paras tapa edetä, mutta kysymys ei lopulta ratkaiseva.

21. Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen kannalta kansallisen ja kansainvälisen tason prosessien harmonisointi on kaiken A&O. Toisin sanoen kun riittävä varmuus ja tuki kansallisesti varmistettu, toimet kansainvälisellä tasolla on syytä aloittaa pikimmiten.

22. TP Niinistö on viitannut juuri kansallisen päätöksen ja kansainvälisen tason toimien väliseen harmaaseen aikaan sekä korostanut siihen liittyviä riskejä. Kun hakemus on sisällä, hankkeessa on yhtäkkiä enemmän Naton arvovaltaa, mikä luonee pidäkettä vaikuttamiselle.

23. Paikoin kärsimättömässä kansallisessa keskustelussa tulisi olla nyt toleranssia strategiselle epämääräisyydelle, jotta tehokkain mahdollinen harmonisointi kansallisesta päätöksestä kansainväliseen toimintaan voidaan varmistaa. Kyky nopeisiin päätöksiin on taatusi olemassa.

24. Varsinaisen ratkaisun tekeminen vaatii Suomelta määrätietoisuutta ja kansallista itsevarmuutta. Sen mahdollinen jäsenyys ei ole Nato-pääkaupunkien ykkösmurhe, eikä maata tulla liittokuntaan hakemaan. Viime kädessä päätös on suomalaisilla.

25. Nato-päätöstä on nyt lähdetty suunnittelemaan vaativissa olosuhteissa. Huolellisen, kansallisesti ja kansainvälisesti tarkoin valmistellun prosessin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Onhan turvallisuuspolitiikassa viime kädessä kyse 🇫🇮valtiollisesta selviytymisestä.