Mika Aaltola Profile picture
Apr 9 12 tweets 2 min read
1. Suomen (ja Ruotsin) NATO-jäsenyys nähdään hyvin positiivisessa valossa lännessä. Maat turvallisuuden tuottajia. Niiden jäsenyys nähdään merkityksellisena myös Venäjän patoamisen näkökulmasta.
2. Jutellessa Suomessa olevien NATO-maiden lähettiläiden kanssa on selvää, ettei heillä on lähtökohtaisia ongelmia Suomen jäsenyyden kanssa. Se nähdään odotettuna siirtona. Siihen suhtaudutaan Suomen normalisoitumisena, luonnollisena ja positiivisena kehityksenä.
3.Samalla selvää, ettei Suomea kukaan NATOon taluta. Sinne pitää haluta, kampanjoida. Kollektiivisen puolustuksen tahto pitää osoittaa. Toisaalta 1300km rajan puolustaminen, joka Suomen taakka, itsessään melkoinen kollektiivisen puolustuksen osoitus. NATO-raja kanksikertaistuu.
4. Suomen linja ollut, että liittolaisuudet syntyvät rauhantilan rikkoutuessa transaktionaalisesti, intressien pohjalta. Tämä näyttää pitävän paikkansa. Keskeisiä sotilaallisesti tehokkaita maita, joilla on intressi Suomen suhteen ovat olleet esimerkiksi USA, Britannia ja Ruotsi.
5. Myös demokraattinen solidaarisuus huomattavaa. Esimerkiksi Ukrainan suhteen sitä on ilmaantunut. Erityisesti Britannia ja Yhdysvallat ovat olleet hereillä. Näillä mailla myös Suomen yhtälössä tärkeä rooli.
6. Yhdysvalloissa Ukrainan asia Yhdistää puolueita. Washington tärkeä NATO-jäsenyyden kannalta. Kampanja jouheva, jos sillä alusta lähtien Yhdysvaltojen tuki. Britannia myös oleellinen. Sillä halu näyttää Brexitin jälkeen olevansa aktiivinen kollektiivisen puolustuksen toimija.
7. NATOssa on myös opittu Ukrainan ja Georgia kivisistä NATO-teistä. Suunnitteilla on ollut turvan tuottaminen NATO-hakemusprosessien aikana. Tässäkin Yhdysvalloilla, Britannialla ja Myös Ranskalla keskeinen rooli. Miksi? Koska ne ovat ydinasevaltoja.
9. Tavallaan Suomella siis tukea prosessin aikana. Venäjän kosto ei siis ole välttämättä oleellinen.He kykenevät sotkemaan. Mutta sitä voidaan hallita. Venäjän kannattaa kylläkin vaalia Suomi-suhdettaan. Sillä ei yksinkertaisesti olisi varaa hajoittaa resurssejaan liian laajalle.
10. Vaaleja ei kannata pelätä, esimerkiksi Ranskan. Länsi perustuu vaaleihin, ja demokraattinen solidaarisuus ei kaadu yhdessä yössä. Perinne vahva ja pitkäaikainen. Venäjä onnistunut vieraannuttamaan demokratioiden kansallismielisiä tahoja. Diktatuurit eivät järin strategisia.
11. NATOssa Suomen kannattaa valita oma mallinsa, eikä lainata sitä muualta. Meidän omaan puolustukseen demokratioiden liitto voi tuottaa lisäarvoa. Sitä minkälaista, pitää miettiä. Myös se tärkeää, miten Suomen malli vakauttaa Itämeren eluetta ja sielä olevia liittolaisiamme.
12. Myös EUn 42.7 saa uutta puhtia , kun sen piirissä on enemmän NATO-maita. Yhteiskunnallisen puolustuksen kannalta EUn tärkeä ja uudet jäsenet tuovat eurooppalaiseen NATOon uutta painoarvoa.
13. Vaikka meidän tulee osoittaa vahvaa tahtoa eri maiden kanssa jäsenyydestä neuvoteltaessa, eikä meillä ole saattajaa, suojaajia saanemme kyllä. Tässä ehdotuksia NATO-suojasta jäsenyysprosessin kuluessa. politico.eu/article/nato-s…

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Mika Aaltola

Mika Aaltola Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @MikaAaltola

Apr 7
1. Sanktiotiukennuksien osoittautuessa epämukavuussyistä vaikeiksi ja Venäjän jatkaessa teurastusta on selvää, että keskeiseksi Ukrainan välittömäksi auttamisreitiksi muodostuu Ukrainan aseelliset toimitukset. Ukrainan ei voi antaa hävitä sotaa.
2. Miksi? Koska laajamittainen Ukrainan alueiden anastaminen ja ihmisten tappamisen epäsuora hyväksyminen ei olisi ainoastaan vääryys Ukrainalle. Se muuttaisi Euroopan. Olisi turha puhua enää mistään Helsingin hengestä, jos voimalla on saavutettavissa kestämätön rauha.
3. Ukrainan puolustusta täytyy tukea aktiivisesti. Etupainotteisuus on hyve, muuten riskit kasvavat takapainotteisesti. Pitää ymmärtää myös se, ettei kolmas maailmansota auta Ukrainan puolustusta. Ehdotukset laajemmasta sotilaallisesta interventiosta Ukrainaan on löysää puhetta.
Read 5 tweets
Apr 5
1. Fasismilla viitataan harvainvaltaistuvaan äärinationalismiin. Sen oireita ovat diktatuuri, opposition tukahduttaminen, sisäisten sekä ulkoisten vihollisten nimeäminen, yhteiskunnan ja talouden kurissa pitäminen sekä valjastaminen yksivaltaisiin tarkoitusperiin.
2. Fasismiin liittyy ajatus paluusta, johonkin suureen. Esimerkiksi Vladimir Putinin essee Venäjän kolmen heimon saattamisesta yhteen tyypillinen esimerkki fasistisesta ajattelusta. Hyvin vaarallinen ilmiö, joka ei ole jäänyt historiaan, vaan on tätä päivää. Hurmosta Venäjällä.
3. Venäjän ajautuminen yhä syvemmin tähän ideologiseen mallliin näkyy ulkopoliittisena holtittomuutta ja sisäisinä puhdistuksina vuosia. Maa kitkee Ukrainassa kansallistunnetta ja yrittää venäläistää maata. Denatsifikaatio, pois-Ukrainalaistaminen antaa oikeutuksen veriteoille.
Read 8 tweets
Apr 3
1. Moraalisessa mielessä sota ei ole kutsuttavissa Putinin sodaksi. hyökkäyssota on Venäjän. Se ei olisi mahdollista ilman laajaa Venäjän valtion koneistoa. Hyökkäyssota on tässä mielessä banaali, tappaminen on osa virkakoneiston jokapäiväisiä, arkisia, päätöksiä.
2. Muutama politiikkasuositus. Mitä merkitystä tällä on? Se asettaa toiminnan Venäjän valtion kanssa epäilyttävään valoon. Näiden yhteyksien minimoimista ei voi välttää sodan ollessa käynnissä. Kaupalliset perusteet eivät riitä yhteistoiminnan jatkumiseen.
3. Euroopassa on mietittävä sotakoneista mahdollistavan kaupan jatkamista, esimerkiksi rahdin, öljyn ja kaasun kohdalla. Pohdittava keinoja puskuroida esim. energialaskuissa näkyvää taloudellista kipua. Fennovoima-suhrumoinnin lopettaminen on nyt yliajalla.
Read 5 tweets
Mar 30
1. Venäjän hyökkäyksen seuraukset sisältävät paradokseja. Ihmeteltävin piirre on Venäjän omien aikaisempien toimien tyhjäksiteko sen itsensä toimesta. Keskeisin näistä on hajoittavan ja kiilaavan strategian vaihtaminen länttä yhdistävän geopoliittisen uhan aiheuttamiseen.
2. Venäjä oli taitava puliveivaamaan erilaisin diilein läntisiä riippuvuuksia kaasuvirroista aina rahanpesuverkoistoihin. Luotiin erilaisia korruptiivisia yhteyksiä, ja niiden varaan perustettiin poliittisesti vaikuttavia solmukohtia. Oli hyödyllisiä idiootteja ja vaalihäirintää.
3. Kaikki tämä toimi hyvin 24.2. asti. Sitten hyökättiin Ukrainaan, jonka Venäjän olisi pitänyt tietää ampuvan sen omia strategisia kikkailuja jalkaan. Nyt läntinen yhtenäisyys on tuottanut monta laajaa sanktioaaltoa. Paljon sitä hybridipääomaa mitä Venäjällä oli on menetetty.
Read 7 tweets
Mar 20
1. Omasta näkökulmastani: Yhdysvalloissa varmasti pinnalla on kolme asiaa: suoran eskalaation välttäminen, patoamisen välttämättömyys ja Suomen/Ruotsin patistelemattomuus. Paljon liittyy siihen, miten laaja-alaisena, rajuna ja kauaskestoisena sielä nähdään Venäjän haaste.
3. Yhdysvalloissa ei perinteisesti ole ollut etukenoista halua ottaa NATOon uusia maita.Suomi/Ruotsi toisivat puolusliittoon turvallisuuden tuottajia, ei siis vain turvallisuuden kuluttajia. Patoaminen liittyy pitkäkestoisempaan skenaarioon. Silloin Suomesta ja Ruotsista hyötyä.
4. Suomi voi vakauttaa itseään ja aluettaan. Yhdysvallat pohtii laajempia kuvioita suhteessa Venäjään. Tiivis yhteistyö Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tärkeää otettiin siis askel tai kukonloikka Venäjä suhteen ollessa dysfunktionaalisessa tilassa.
Read 8 tweets
Mar 15
1. Olen usein käyttänyt sanaa ”hegemoninen sota” kuvamaan Venäjän haastetta ja sen taustatavoitteita. Mitä se tarkoittaa? Se on kamppailua määräävästä asemasta kansainvälisessä tai alueellisessa järjestelmässä.Kamppailu on resursseista mutta sillä myös ideologiset piirteensä.
2. Hegemoninen haaste syntyy vallan jakauman reaalisesta, kuvitellusta tai tavoitellusta muutoksesta. Tällä muutoksella voi olla poliittiset, sotilaalliset, teknologiset tai sotilaalliset syynsä. Keskeistä on kuitenkin suurempi kamppailu voima/valtatasapainon muutoksesta.
3. Myös muutokset ympäristössä, kuten luonnonkatastrofit, taudit ja ilmasto, ovat historian pitkässä juoksussa saaneet näitä muutoksia aikaan. Esimerkiksi korona-pandemia on saattanut epäsuoraan vaikuttaa hegemonisen kamppailun ajankohtaan.
Read 13 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Don't want to be a Premium member but still want to support us?

Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal

Or Donate anonymously using crypto!

Ethereum

0xfe58350B80634f60Fa6Dc149a72b4DFbc17D341E copy

Bitcoin

3ATGMxNzCUFzxpMCHL5sWSt4DVtS8UqXpi copy

Thank you for your support!

Follow Us on Twitter!

:(