1. Yhdysvaltojen ja Euroopan strategisen yhteistyön perusongelma ei ole tahto, vaan uhkakuvien jakamattomuus. Me katsomme eri suuntiin ja näemme eri vaaran. Geostrateginen tilannekuva vaatisi sen ymmärtämistä, että Venäjä ja Kiina ovat pitkälti sama uhka ja vihollinen. 2. Euroopalle Venäjä akuutti sotilaallinen uhka, hyökkäävä, arvaamaton ja vaarallinen. Sota Ukrainassa konkreettinen muistutus imperialismin paluusta. Uudessa todellisuudessa, reaalipolitiikka ja rauta korvaavat aiemmat naivit prioriteetit.

1. Yhdysvallat iski odotetusti syvälle Iranin ydinohjelman ytimeen, kohteisiin, joita vielä äskettäin pidettiin liian vaarallisina. Iskut osoittavat Iranin haavoittuvuuden ja sen, miten pahoin Israel on jo rampauttanut maan aseelliset verkostot, tuhonnut liittolaiset. 2. Miten Iran vastaa? Ohjuskyvystä jäljellä alle puolet. Liittolaiset hajalla. Hormuzin salmen sulkeminen toisi vain lisää iskuja. Euroopassa terrori-iskujen riski kasvaa. Irakissa epävakautusyritykset mahdollisia, mutta entistä vaikeampia. Keinot vähenevät, riskit kasvavat.

1. Eskalaation uhasta Lähi-Idässä: Israel ja Iran ovat käytännössä olleet pitkää epäsuorassa sodassa keskenään. Tämä on näkynyt Iranin tukemien Hizbollahin ja Hamasin iskuina Israeliin. Tämä eskalaatio ei nyt uhkaa johtuen, siitä että kyseiset terrorijärjestöt pitkälle tuhottu. 2. Vaikka Iranin alueellinen vaikutusvalta romahtanut Libanonissa ja Syyriassa, se on valtiotoimijana paljon vaikeampi pala Israelille. Iran kykenee jossakin määrin tuottamaan uhkaa esim. Jemenin kapinallisten kautta sekä terroristista toimintaa, esim Euroopassa.

1. Mikä meitä jäykistää? @Petri2020 kertaa aivan oikein kysyy. Arvostan paljon hänen kirjoituksiaan, koska hän oli rohkea toimittaja, joka jo taannoin osasi kysyä oikeita kysymyksiä ja oli kärryillä Venäjän kikkailuista Suomen suhteen. Hatun nosto. demokraatti.fi/natoon-meno-ol… 2. Pelko yleensä lamauttaa. Saa aikaan holtitonta toiveajattelua. Sitähän se toivon politiikka oli Venäjän suhteen. Venäjä nähtiin pyrkivän etupiireihin, mutta että oikein sodan avulla, sitä ei haluttu uskoa. Samalla yliarvioitiin dialogin mahdollisuudet. Suomi pystyisi… twitter.com/i/web/status/1…

1. Osaltaa asiaa solitt- strateginen viestittä. Yhdysvaltojen reaktio oli, että maa jatkaa Ukrainan tukemisen. Venäjän toimi nähdään suhteessa suurvaltaeskalaatioon. Reaktioissa ei halusta jumittua tähän episodiin, vaan muistuttaa Venäjää siitä, että edessä paljon episodeja.

https://twitter.com/mikaaaltola/status/1666297256113307651

2. Venäjän koetaan siten viestittävän Yhdysvaltojen suuntaan kaaosta, jotta maa ottaisi Ukraina tuessaan taka-askeleen. Sitä ei tulla tekemään Vastahyökkäyksen käynnistyttyä. Venäjä teon ei saa haluta hätkäyttävän ja halvaannuttavan edessä olevaa mittavaa episodien sarjaa.

1. Kiova ei kaatunut, ja nyt Venäjä pyrkii torjumaan Ukrainan vastahyökkäystä itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa. Kummatkin tilanteet vaikuttivat ja vaikuttavat suoraa Suomen suojaan. Ensimmäinen ajoi Suomen hätäliittymään NATOoon, joka onnistui. 2. Toinen vaikuttaa siihen, mikä on Euroopan sääntöperäisen järjestyksen tulevaisuus. Sitä ei nyt ratkaista neuvottelupöydällä, vaan sotatantereella. Siksi myös Suomen etu on lisätä tukeaan Ukrainalle. Venäjä on löytävissä ja järjestys voitettavissa.

1. Jäljellä olevaa suomalaista omaisuutta ja rahaliikennettä Venäjällä voidaan käyttää panttivankeina. Riskin on akuutti. Lunnaita ei kannata varkaille maksaa. Kiristys on hyvä tulpata johdonmukaisella ja avoimella toiminnalla. 2. Itsehillintä on joskus järkevää. Ei provosoiduta, kun provosoidaan. Venäjän käytös Fortumin omaisuuden haltuunotossa tai Suomen lähetystöjen tilien jäädyttämisessä osoittaa, ettei sielä pelätä vastatoimia. Liekaa käsitetään olevan.

1. Ukrainan kysymys voidaan nähdä kylmien intressien näkökulmasta. Onko maa eheä itseriittoinen kokonaisuus? Onko se kyvykäs puolustamaan itseään? Onko sen puolustamisen intressit muiden kyvykkäiden valtioiden etujen mukaista? Vastaukset tuntuvat olevan enemmän tai vähemmän… twitter.com/i/web/status/1… 2. Tämä oli keskeinen yhtälö, joka vei Suomen eurooppalaisen sodan olosuhteissa NATOon. Suomi on itsestään huoltapitävä ja sillä on ystäviä. Suomikysymys sai loogisen ratkaisunsa ennätys nopeasti. Sama yhtälö liittyy myös Ruotsiin ja sen NATO-jäsenyyteen syksyyn mennessä.

1. Ulkopoliittinen instituutti on kasvanut laitoksena ja on kypsynyt eurooppalaisesti huomionarvoiseen rooliin. Globaali näkyvyys kasvoi 1000% vuonna 2022). Minun on hyvä kerrata kaikille sen aseman lainsäädännöllinen perusta. Riippumaton UPI toteuttaa lakisääteistä tehtävää. 2. Instituutti toteuttaa tieteenvapautta ja perustehtäväänsä olivat ajat, miten herkkiä tahansa. Näkemykseni on, että UPIn tutkijat ovat vapaita tukemaan julkista keskustelua omalla asiantuntemuksellaan.

1. Vai että sotapsykoosi on vallalla Suomessa? Itse en näkisi asiaa lainkaan näin. Suomi on havahtunut, herännyt todellisuuteen. Kun katselee asiaa taaksepäin Venäjän ensimmäiseen sotaan Ukrainassa, niin näkisin vaiheet Suomessa seuraavasti. 2. 2014-2016 KIELTÄMINEN – emme nähneet, emme tunteneet. Mielemme pakeni sodan palaamista Eurooppaa. Venäjä sotaosuuden maininnat sai osakseen trolliarmeijojen höykkäyksen. Venäjästä ei sopinut sanoa pahasti. Keksittiin uusia sanoja kuvamaan ikiaikaista sotaa, kuten. Hybridi.

1. Miten pitkään Venäjän sota kestää? Kansainväliset sodat ovat lyhentyneet viime vuosikymmeninä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita,että Venäjän sota päättyisi tänä vuonna. Venäjälle sota on olemukselinen. Se heijastaa Putinin Venäjän luonnetta, lopettaminen hyvin vaikeaa.

https://twitter.com/mikaaaltola/status/1613069002028318721

2. Sota ei todennäköisesti lopu rauhaan, vaan sen luonne jäätyy tiettyihin kaavoihin, pattitilanteeseen kevään aktiivisen vaiheen jälkeen. Se jää käytemään ja odottamaan seuraavia vaiheita Ukrainassa tai muualla.

1. Ihmissydän vältää vahingollista ja pakenee vaarallista. On perin luonnollista, että laajamittaisen sodan paluu Eurooppaan ja sen karmivat ominaispiirteet saavat aikaan reaktioita. Hyökkäyssotaan on myös vainoa ja vihaa. 2. Yksi erityispiirre on sodan rajaaminen Ukrainaan. Demokratioista virtaa apua, mutta kansainvälisoikeudellisesti muut ovat neutraaleja, ehdollisesti neutraaleja ja sotaan osallistumattomia. Tämä johtaa luonnollisesti kansalaisyhteiskuntien ja kansalaisten reaktioihin.

1. Yhdysvaltojen edustajainhuoneen kivulias puheenjohtajan valinta enteilee paluuta dramaattisempaa ajanjaksoon. Ulkopolitiikkaan vain välillistä tai vähäistä vaikutusta. Edusjainhuone perustaa kolme komiteaa. 2. Yhden tutkimaan liittovaltion resurssien ”väärinkäyttöä”. Siis FBI ja oikeisministeriön. Käytännössä keskitytään paljolti Trumpin ympärillä oleviin tutkimuksiin. Toisen tutkimaan koronapolitiikka, Fauci. Kolmas tutkimaan Kiinan vaikutusta Yhdysvalloissa (Hubter Biden).

1. Tätä paheksuttaisiin Suomessa karnevalismina. Sota tappavaa, mutta sillä on omat kulttuurisen piirteensä. Antiikkiset sellaiset. Liput, viirit, tunnukset, musiikki, taide.. Mitä piirteitä fasismin vastainen taistelu tämän päivän Euroopassa juontuu tämän sodan erityisyysdestä.

https://twitter.com/Gerashchenko_en/status/1611703955482107904

2. Sukupolvemme on pettänyt ei koskaan enää lupauksen. Ukraina on jätetty sotimaan yksin, vaikka apua kerätäänkin ja toimitetaan. Yksityiset ihmiset näyttävät vapaaehtoisuutta laajasti. Siihen liittyy tahtoa ja tekemistä.Ehkäpä paras vertailukohta löytyy Espanjan sisällissodasta.

1. ”Oikeudenmukainen rauha” käsitettä käytetään nyt laajasti Ukrainan yhteydessä lännessä. Tällä tarkoitetaan Ukrainan alueellisen eheyden ja itsenäisyyden kunnioittamista ja Ukrainan puolustuskyvystä huolehtimista tulevaisuudessa. 2. Käsitteellä viitataan myös Ukrainan jälleenrakennuksen alkamiseen mahdollisesti Venäjän varoin. Keskeistä on myös saada Venäjä tuomiolle sotarikoksista. Oikeudenmukaiseen rauhaan viitattiin esim. G7-maiden kokouksessa syksyllä. consilium.europa.eu/en/press/press…

1. Uusivuosi on aina täynnä odotuksia. Mutta myös varjoja menneestä. Seuraavassa pitkässä ketjussa omia havaintoja menneestä, ja odotuksia tulevasta. Hyvää Uutta Vuotta! Slava Ukraini, eläköön vapaa Suomi! 2. Henkilökohtaisesti vuosi parhain elämässäni. Poika. Vaimon väitös, Perheen arki. Kiireet. Syntymä ja synnyinmaa. Päättäväinen sodan ymmärrys ja sen jakaminen. Kansalaisten kiitokset kaduilla ja yllättäen mielipidetiedusteluissa. Onhan se rohkaisevaa, jos ei ylirohkaisevaa.

1. Suomen keskeisin intressi ja arvo on kansallinen selviytyminen, vapaana yhteiskuntana. Tässä yhteydessä viitataan olemukselliseen uhkaa, joita geopoliittisessa mielessä on vain yksi. Nykyisen kaltainen Venäjä. 2. Ehdotus tehokkaimpien aseiden viemiseksi Ukrainaa pitää suhteuttaa yhtälöön, jossa Venäjän tulppaaminen Ukrainassa on myös meidän etumme, mutta samalla tehokkaan ennalta ehkäisevän pelotteen säilyttäminen ja tehostaminen Suomessa on oleellista.

1. Muutama havainto Venäjän sodan eskalaatiota, eli sodan asteittaisesta alueellisesta laajentamisestä tai voimistumisesta. Ikävä kyllä kolmas eskalaatio on jäänyt vähemmälle huomiolle, asteittainen kroonistuminen. Tämä on klassisissa malleissa vaarallisin. 2. Alueellinen laajentuminen on vaikeaa. Venäjälle ei siihen ole paukkuja yksittäisten iskujen, sabotaasien ja lietsominen lisäksi. Sodan aloittaminen Ukrainan ulkopuolella miltei mahdotonta. Arktisella alueella Venäjällä on ylivoima, tämä ainoita mahdollisuuksia.

1. Putin halvoista rauhan puheista: Hän on koko sodan ajan pyrkinyt lopettamaan sodan niin nopeasti, kuin pystyy. Ukrainan nujertaminen ei ole vain onnistunut. Sodan hinta Venäjälle kasvaa. Mutta Venäjän halu vetäytyä esimerkiksi Krimiltä vähäinen. 2. Rauha on yksinomaan kiinni Venäjästä. Yhtälöön vaikuttaa yhtäältä rationaalinen yhtälö: mitä sodalla voidaan saavuttaa, ja mitä sotimalla menetetään. Tämä yhtälö puoltaisi konfliktin jäädyttämistä, kun sota takkuilee ja sen taloudelliset vaikutukset alkavat purra.

1. Venäjän sodankäyntikyky Ukrainassa on tuhottava. Tämän pitäisi olla selkeä läntinen näkemys. Sodan osittainenkin onnistuminen asettaa rauhantilan laajemminkin Itämereltä Mustallemerelle kyseenalaiseksi. Ukrainan määrätietoinen auttaminen on myös Suomen suojassa pitämistä. 2. Venäjän kyky rationaalisesti vetäytyä alueelta on rajoittunut. Sota muuttuu kaiken aikaa olemuksellisemmaksi. Konfliktista irtautuminen tai sen jäädyttäminen muuttuu vaikeammaksi Venäjän fantasioidessa soturisivilisaatiosta, uhratessa miehiään ja tehdessä sotarikoksia.

1. Pian kulunut vuosi Venäjän Suomellakin osoittamasta uhkavaateesta. Silloin vielä Venäjän kuviteltiin olevan vahva. Sillä oli pelotearvoa ja sen kyvyt pelottivat. Miksi ihmeessä Venäjä luopui tästä asemasta ja lähti sotaan? Se otti melkoisen riskin. 2. ”To subdue the enemy without fighting is the acme of skill”, kuten Sun Tzu sanoi. Lähtiessään sotaa Putin heitti Venäjän aseman taistelujen dynamiikan armoille.