Suomi on ensimmäistä kertaa saanut langettavan ratkaisun YK:n rotusyrjinnän vastaiselta komitealta, jonka toimivallan tutkia yksilövalituksia se hyväksyi vuonna 1994. Todettu loukkaus koskee korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä. 1/x
Rotusyrjintäkomitean ratkaisu perustuu vuoden 1965 yleissopimukseen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamisesta (CERD), joka kieltää paitsi syrjinnän "rodun" perusteella myös kaikenlaisen etniseen alkuperään perustuvan tarkoitetun tai tosiasiallisen ihmisoikeuksien loukkaamisen. 2/x
Ratkaisullaan tapauksessa Anne Nuorgam ja muut v Suomi (valitus 59/2016) rotusyrjintäkomitea asettuu samalle kannalle kuin YK:n ihmisoikeuskomitea yli kolme vuotta sitten tapauksissa Tiina Sanila-Aikio v Suomi (2668/2015) ja Klemetti Näkkäläjärvi ja muut v Suomi (2950/2017). 3/x
4/x. YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean Suomelle langettava tuore ratkaisu koskien korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä löytyy tästä linkistä: tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/tr…
5/x. Todettu sopimusloukkaus ja Suomelta odotettu korjaustoimi on muotoiltu näin. Hifisteille: toisin kuin ihmisoikeuskomitea, joka näkee tarpeelliset korjaustoimet KP-sopimuksen 2(3) artiklasta seuraavana sitovana oikeudellisena velvoitteena, rotusyrjintäkomitea "suosittelee" 
6/x. Vaikka rotusyrjintäkomitean päätös toistaa ihmisoikeuskomitean yli 3 v. sitten antamien ratkaisujen sisällön, se on tärkeä, koska se lopullisesti kumoaa väitteen, jonka mukaan kahden YK-komitean kannat eroaisivat toisistaan. Asiaan liittyvää kronologiaa on selvennetty tässä
7/x. Ihmisoikeuskomitean tapaan rotusyrjintäkomitea tukeutuu vahvasti YK:n alkuperäiskansaoikeuksien julistukseen ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen oikeudellisesti sitovien ihmisoikeussopimusten tulkinnassa. Tämä on kansainvälisen oikeuden merkittävä tuore kehityslinja
8/x. Rotusyrjintäkomitea nimenomaisesti hyväksyy että valtion tuomioistuimilla voi olla rooli sen valvonnassa, ettei alkuperäiskansa sulje ulos ihmisiä syrjivin tai mielivaltaisin perustein. Tämä on täysin linjassa ns Timosen toimikunnan toukokuussa 2021 tekemän ehdotuksen kanssa
9/x. Toimikunta oli liki yksimielinen saamelaiskäräjälain muuttamista koskevasta ehdotuksesta. Se korjaisi todetut ihmisoikeussopimusten loukkaukset. Vain 1 jäsen harasi vastaan. Kaikki saamelaiskäräjien nimeämät jäsenet puolsivat. Maan hallitus empii yhä api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/374…
10/x. Tässä on 3 tunnin video Rovaniemellä 2.9.2021 järjestetystä asiantuntijaseminaarista, jossa Timosen toimikunnan ehdotusta arvioitiin mm. KP-sopimuksen, rotusyrjintäsopimuksen, ILO-sopimuksen 169 ja perustuslain näkökulmista. Suomenkielinen tekstitys
11/11. Kiitos hyvästä yhteistyöstä @ANuorgam ja valituksen muut allekirjoittajat. Kiitos myös vastapuolelle @Ulkoministerio jonka tämänpäiväinen tiedote rotusyrjintäkomitean ratkaisusta löytyy tästä: um.fi/tiedotteet/-/a…
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
