Twitterin keittiöekonomistit väittävät, että kohonnut #inflaatio johtuu VAIN rahan tarjonnan lisäyksestä.
En allekirjoita.
Yritän seuraavassa perustella. Ota tukeva asento penkistä.
Alkuun empiirinen havainto: #EKP on harjoittanut hyvin löysää rahapolitiikkaa finanssikriisistä alkaen, eli yli 12 vuotta.
Siitä huolimatta euroalueen inflaatio on ollut hyvin alhainen aina siihen asti, kun koronaelpyminen alkoi.
Välissä oltiin jopa deflaation puolella.
Sitten peruskäsitteisiin. Rahaa on monenlaista. Yksi tapa jaotella raha on jakaa se keskuspankkirahaan ja liikepankkirahaan.
Vain jälkimmäisellä kuluttajat ostavat hyödykkeitä ja palveluja.
Liikepankkiraha syntyy, kun kotitaloudet tai yritykset nostavat lainoja. Se on sitä rahaa, joka menee talouden kiertoon ja vaikuttaa hintoihin.
Liikepankkiraha on endogeenista, ei eksogeenista. Toisin sanoen siitä ei päätetä hallinnollisesti, vaan sen määrä riippuu siitä, kuinka paljon kotitaloudet ja yritykset lainoja nostavat.
Liikepankkirahan määrä riippuu siis talouden aktiviteetista.
Eli: kun sanotaan, että keskuspankki painaa rahaa, se tarkoittaa, että se lisää KESKUSPANKKIrahaa, ei liikepankkirahaa.
Keskuspankkiraha tallennetaan keskuspankkiin, se ei mene talouden kiertoon.
Kun nyt EKP on lisännyt keskuspankkirahaa, se vaikuttaa hintapaineisiin vain välillisesti. Kevyt rahapolitiikka pitää korot alhaalla, mikä ruokkii talouden toimeliaisuutta ja luo hintapaineita.
Keskuspankkirahan määrä ei suoraan ja välittömästi kuitenkaan nosta hintoja.
Sitten ihan pohdintaa inflaatiosta. Sehän tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä. Mitä se siis tarkoittaa todella?
Se tarkoittaa sitä, että rahan vaihtosuhde suhteessa hyödykkeisiin tai palveluihin heikkenee.
Inflaatio siis syntyy niin, että
1) rahan tarjonta kasvaa, jolloin talouden toimijat vaativat enemmän rahaa vastineeksi hyödykkeistä/ palveluista.
tai
2) se syntyy, jos hyödykkeistä/palveluista tulee jostain syystä pula, jolloin niiden vaihtoarvo suhteessa rahaan kasvaa.
Mitä on tapahtunut viime aikoina?
Inflaation syyt tulivat REAALItaloudesta, eli siis hyödykkeiden ja palveluiden saatavuuden ongelmista.
Toisin sanoen tarjontarajoitteista.
Kuten ekonomisti @ahokasjaj toteaa blogissaan: ”Ensin oli pandemia, joka rikkoi tuotantoketjuja ja pudotti tuottajia pelistä. Siinä sivussa toki myös elvytettiin hetkellisesti rajusti (ja luotiin pienen hetken verran myös kysyntäinflaatiopainetta)...
..."Sitten tuli Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet mittavat talouspakotteet, jotka käytännössä muutamassa viikossa mullistivat Euroopan ja maailman energiamarkkinat.”
Summa summarum: inflaation taustalla on selkeästi reaalitalouden ongelmia, eikä inflaation syitä voida redusoida vain keskuspankkien syyksi.
Edes rahan #kvantiteettiteoria ei aukottomasti väitä, että hinnat riippuvat vain rahan määrästä.
Kvantiteettiteoria olettaa, että ollaan täystyöllisyystasolla ja että rahan kiertonopeus on vakio.
Jos nuo oletukset eivät pidä, ei rahan määrän ja hintojen riippuvuus ole aukoton.
Koska tällaisella keski-ikäisellä setämiehellä ei ole juhannuksenakaan elämää😄, väänsin aiheesta blogikirjoituksen @SalkunRakentaja'an.
Sen verran oli työläs vääntää, että nyt palkitsen itseni nesteravinnolla.
Perinteiset hallituskumppanit #SDP ja #keskusta ovat kriisissä. Tuoreet #gallup-luvut ovat katastrofi. Oppositiossa #persut kutittelevat jo 25%:n rajapyykkiä.
Selvitän seuraavassa, mistä tässä on mielestäni on kyse.
Vielä 80-luvulla oli helppoa olla hallituspuolue. Johannes Virolainen (kepu) ja Kalevi Sorsa (sd.) tulivat hyvin toimeen keskenään. Ja miksipä eivät olisi tulleet, kun harrastivat kovan talous- ja väestönkasvun aikoina sulle-mulle-politiikkaa.
Ennen oli oma valuutta, jonka turvin viennin ongelmat ratkaistiin devalvoimalla. Devalvaatio on sen verran abstrakti asia, ettei äänestäjä mieltänyt sitä tulonleikkaukseksi. Mitä se toki tosiasiallisesti oli.
Tämä ilmiö jakaa kansan voittajiin ja häviäjiin. Voittajia ovat sijoittajat. Häviäjiä kaikki muut.
Yritän seuraavassa selittää miksi näin tapahtuu.
1) Kotitaloudet ovat vaurastuneet 10 vuoden aikana roimasti. Varat ovat nouseet, velat ovat nousseet, mutta näiden erotus eli nettovarallisuus on noussut vielä enemmän.