Btw for those interested, me and @Kaikenhuippu have written two fairly well received and, we hope, balanced books about the role #NuclearPower could play in the climate fight.
The TL;DR version is Climate Gamble. Available in many languages as well!
The books were written in 2015-2016 but English editions in particular have been updated and revised, and I believe they hold up fairly well. Many people have said that these books really helped them to update their beliefs about nuclear energy and its prospects.
I also recommend following @kaikenhuippu - I moved to other things but he has continued to follow the (nuclear) energy scene and has done really cool things.
In particular, read the report on the prospects of building floating nuclear plants in regular shipyards:
Olen silleen jonkin aikaa tän kysymyksen parissa viettänyt. Ydinvoimabuumi lopahti 80-luvulla ennen kaikkea laitosten hinnan jatkuvaan kasvuun (pl Ranska) ja halpoihin fossiilisiin (ml maakaasu). Onnettomuudet ja teollisuuden ylimielisyys ei auttanut.
Sama lopahdus tapahtui myös Neuvostoliitossa, missä julkinen mielipide ei vaikuttanut.
Ydinvoiman vastustamisella on ollut vaikutusta ja Saksassa se nyt aiheuttaa ongelman. Kuitenkin taustalla on aitoja ongelmia joita ei saa olemattomaksi vain vastustajia haukkumalla.
Itse en oikein keksi mikä olisi ollut semmoinen strategia, millä ydinvoiman rakentamista olisi ihan merkittävän paljon nopeutettu ja vastustusta vähennetty Euroopassa sen jälkeen kun öljykriisi vaipui unholaan 80-luvulla ja markkinat sitten dereguloitiin.
Kaikissa maissa on ihmisiä, joilla on ideologinen, suorastaan irrationaalinen viha kaikkea ympäristönsuojeluksi jotenkin laskettavaa kohtaan. Siksi meilläkin moni ulvoo nyt, että sähkön hinnan nousun syynä olisi vihreä siirtymä.
Kannattaa paneutua vähän hintoihin muualla. 1/
Tämän kriisin välittömänä syynä on maakaasu. Siksi kriisi iskee erityisen kovana maissa, jotka käyttävät paljon kaasua, ja joissa kulutus on heikon energiatehokkuuden vuoksi suurta.
Maissa, joissa fossiilista voimaa on vähemmän ja energiatehokkuus suurta, kriisi on pienempi. 2/
Paraatiesimerkki on Iso-Britannia. Vaikka talvi siellä ei ole suomalaisella mittapuulla erityisen kylmä, _keskimääräinen_ kotitalouden sähkö- ja lämpölasku tulee tänä vuonna olemaan 3549 puntaa (4205 euroa).
Voisikohan turpeen käytön lisäämistä vaativat kertoa konkreettisesti, missä voimaloissa turvetta poltettaisiin lisää ja paljonko sillä saataisiin lisää sähkötehoa nyt talveen?
Mulla on tässä yksi lista Suomen voimaloista ja siitä on vaikea nähdä merkittävää lisäyspotentiaalia.
Polttovoimaloissa joko on jo polttoainetta talven varalle tai sitten ne eivät kykene turvetta tuosta vaan polttamaan. Haluaisinkin nyt konkretiaa uhoamisen tilalle. Mitä lisätään, missä?
Jos ihan tosi optimistisesti tuosta lasken, niin mikäli kaikki kaukolämpövoimalat tuottaisivat ensi talvena sähköä, ja jos tämä jäisi kiinni siitä ettei polttoainetta ole, turpeen lisääminen voisi enintään tuoda luokkaa 1 GW tehoa.
Poliittisen edustajanne ymmärrys energiakysymyksessä mittautuu aika tarkasti siitä, miten paljon hän esittää nyt puuhasteluja kulutukseen puuttumisen sijaan, ja kuinka kiihkeästi hän haluaisi estää seuraavan kriisin ehkäisyn ennakolta.
Energiajärjestelmistä kiinnostuneille olemme kirjoittaneet kaksikin yleistajuista kirjaa, Uhkapeli ilmastolla ja Musta hevonen. Kummassakin kannatamme vahvasti ydinvoiman lisäämistä uusiutuvien tueksi. Mutta se on pitkä tie.
Nyt näette sen päivän kun puolustan markkinoita :).
(Vakavasti ottaen: markkimat ovat erinomainen ratkaisu eritoten yhteismitallisten resurssien - kuten sähkön - jakamiseen. Ainakin kun markkinatoimijoiden ostovoimassa ei ole valtavia eroja.)
Yksi asia missä missä markkinat eivät sitten ole kovin hyviä on isojen siirtymien aikaansaaminen. Kuten semmoisten, mitä energiasysteemissä pitäisi tehdä.
Toinen mitä markkinat eivät ratkaise on eriarvoisuus.
Ja koska markkinat itsessään eivät kykene ratkaisemaan eriarvoisuutta vaan keskimäärin enemmänkin kasaavat ostovoimaa niille joilla sitä on, ilman riittäviä toimia ostovoiman jakamiseksi, markkinat tuhoavat ennen pitkää oman hyödyllisyytensä.
Tälleen ihan ilman erillisiä tilastoaineistoja, väitän että esimerkiksi (diplomi-)insinöörit, lääkärit, juristit ja ekonomit tuppaavat äänestämään enemmän oikealle. (Tutkijakoulutuksen saaneissa eli tohtoreissa menee havaintojeni mukaan vähän taas enemmän vasemmalle.) 2/
Sitten taas yhteiskuntatieteellisen koulutuksen pl. taloustieteilijät saaneista useampi äänestää enemmän vasemmalle. Jälleen, tohtorikoulutus näyttää (joskaan en tähän mitään tilastoja löydä) ennustavan lievästi enemmän vasemmalle kallistumista. 3/