Kaikissa maissa on ihmisiä, joilla on ideologinen, suorastaan irrationaalinen viha kaikkea ympäristönsuojeluksi jotenkin laskettavaa kohtaan. Siksi meilläkin moni ulvoo nyt, että sähkön hinnan nousun syynä olisi vihreä siirtymä.
Kannattaa paneutua vähän hintoihin muualla. 1/
Tämän kriisin välittömänä syynä on maakaasu. Siksi kriisi iskee erityisen kovana maissa, jotka käyttävät paljon kaasua, ja joissa kulutus on heikon energiatehokkuuden vuoksi suurta.
Maissa, joissa fossiilista voimaa on vähemmän ja energiatehokkuus suurta, kriisi on pienempi. 2/
Paraatiesimerkki on Iso-Britannia. Vaikka talvi siellä ei ole suomalaisella mittapuulla erityisen kylmä, _keskimääräinen_ kotitalouden sähkö- ja lämpölasku tulee tänä vuonna olemaan 3549 puntaa (4205 euroa).
Syy tähän kaaokseen on viime kädessä se, että britit ovat riippuvaisia maakaasusta ja vieläpä pahasti jäljessä energiatehokkuudessa. Lämpö tuotetaan tehottomasti ja vuotaa harakoille.
Entä mikä on syy siihen, että tehokkuudessa ollaan jäljessä ja kaasusta niin riippuvaisia? 6/
Briteissä tehtiin se mitä moni Suomessakin on toivonut.
Cameronin konservatiivihallitus nimitti energiatehokkuuden parantamiseen ja fossiiliriippuvuuden vähentämiseen tähdänneet hankkeet "viherhumpaksi" ja lopetti ne 2013 - "cut the green crap," hänen kerrottiin sanoneen. 7/
Esimerkiksi lisäeristyksen asennusten määrä putosi päätösten jälkeen jopa 92 % eikä enää siitä noussut.
Myös tuulivoiman - halvimman uuden sähköntuotannon - rakentaminen romahti, kun tuet lopetettiin ja markkinaehtoinenkin rakentaminen käytännössä estettiin. 8/
Jo alkuvuodesta laskettiin, että "viherhumpan" lopettaminen on tullut maksamaan brittiläisille 2,5 miljardia puntaa vuodessa - kun tämän vuoden energialaskun arveltiin jäävän 2000 puntaan. 9/
Cameronin leikkaama ohjelma ei edes ollut kovinkaan kunnianhimoinen, eikä se olisi pelastanut kovilta laskuilta nyt - mutta olisi näkynyt satasia keskimääräisessä laskussa. Ne, jotka olisivat eristäneet talojaan, olisivat säästäneet selvästi enemmän. 10/
Useimmat maat ovat joutuneet jo käyttämään kansalaisten tukemiseen suhteessa paljon enemmän veronmaksajan rahaa kuin Suomi. (Meilläkin pitää kyllä tukea enemmän kuin tähän saakka.) 11/
Kuten tästäkin kuvaajasta nähdään, fossiilisista luopumisessa ja energiatehokkuudessa - eli siinä vihreässä siirtymässä - pidemmällä olevat maat ovat keskimäärin myös selviämässä selvästi vähemmällä tästäkin kriisistä. (Ranska on poikkeus, osaksi Saksan vuoksi.) 12/
Tätä tukee myös anekdotaalisesti esimerkiksi omat ja näemmä aika monen muun vihreää energiaa ostaneiden havainnot. Meille tuli eilen hinnankorotus Ekoenergialta; toistaiseksi voimassa olevan sopparin hinta 29,3 c/kWh. Joillain muilla yhtiöillä yli 60. 13/
Sinänsähän ei ole mikään ameriikan ihme, että fossiilisen energian hintakriisistä selviää parhaiten se joka tarvitsee vähiten fossiilista energiaa.
Tämä kuitenkin tuntuu monelta kestävän siirtymän ideologiselta vihaajalta unohtuvan kokonaan. 14/
Talvesta voi silti tulla meilläkin vaikea, etenkin jos talvesta tulee kylmä. Tähän voidaan kuitenkin vaikuttaa. Suhteellisen pienetkin kulutuksen leikkaukset, kunhan ne ajoitetaan oikein, voivat pudottaa laskua erittäin paljon. Tämä johtuu siitä, miten sähköpörssi toimii. 15/
Sähköpörssissä hinta määräytyy aina kalleimman hetkellisesti tarvittavan tuotantomuodon mukaan. Ajatuksena on ohjata käytön vähentämiseen silloin kun sähköstä on pulaa. (Tämä toimiikin normaalioloissa aika hyvin.) Tätä kalleinta tuotantoa on yleensä aika vähän. 16/
Siksi pienikin leikkaus kulutuksessa silloin kun kulutus on suurinta voi näkyä todella isona pudotuksena sähkön pörssihinnassa. Tämä on ominaisuus, ei vika.
Sähkön hintaan tänä talvena voidaan siis vaikuttaa peräti paljon yksinkertaisesti jo sillä, jos voimme siirtämää sähkön huippukulutuksen hetkeä joitain tunteja. Jos pystymme välttämään kulutusta kokonaan, aina paranee. (Muistakaa myös, että pörssihinta ei meinaa keskihintaa.) 18/
Sen sijaan sähkön hintaan EI voida vaikuttaa käytännössä lainkaan monen vaatimalla keinolla eli keskeyttämällä päästökauppa. Koska päästöoikeuden osuus hinnasta on vain n. 20 €/MWh.
Lisäksi päästökaupan romuttaminen olisi läimäys suomalaisen kilpailukyvyn poskelle. Meillä nimittäin sähkö on jo melko fossiilivapaata, joten päästökaupan romuttaminen palkitsisi maita, jotka käyttävät enemmän fossiilisia.
Epäilemättä saksalaiset kiittäisivät höveliydestä! 20/
Paljon päästökaupan romuttamista parempi keino olisi laskea sähköveroa, mutta ei mopolla mahottomia eikä sähköveroakaan voida laskea alle nollan.
Oikeasti toimiva konsti on siis kulutuksen vähentäminen ja ajoittaminen. 21/
Myöskään huutelu "turve takaisin!" ei tuo kenenkään sähkölaskuun mitään helpotusta.
Meillä ei vain ole voimaloita, jotka voisivat jauhaa enemmän sähköä vaikka turvetta olisi pihat pullollaan. Ne voimalat, jotka turvetta voisivat polttaa, eivät kärsi polttoainepulasta. 22/
Turvetta ei myöskään voida enää nostaa lisää täksi talveksi, ja tänäkin kesänä turpeen nostoa rajoitti sää enemmän kuin mikään politiikka.
Vaikka nyt tehtäisiin mitä, turpeesta voisi olla edes teoriassa apua aikaisintaan ensi syksynä. 23/
Eikä todennäköisesti olisi silloinkaan. Suomessa sähkön hinta tulee alkukeväästä alas. Lisää tuotantoa tulee sekä Olkiluodosta että eritoten tuulivoimasta. Tehdyt tehokkuusparannukset jäävät pysyviksi. Pahin kriisi on ensi syksynä todnäk jo ohi. 24/
Paljon ja aiheetta parjattu vihreä siirtymä ei ole tämän kriisin syy. Päin vastoin, siirtymän hitaus on merkittävästi kriisin syntyyn myötävaikuttanut tekijä.
No, nyt siirtymä kiihtyy. Investoinnit fossiilittomaan tuotantoon ja tehokkuuteen kasvavat huomattavasti. 26/
Kriisejä tulee luultavasti vielä lisää, mutta mitä pidemmälle kestävä siirtymä etenee, sitä vaimeammin ne iskevät. Ainakin niissä maissa, jotka ottavat siirtymän tosissaan eivätkä kuuntele populistien - eritoten konservatiivien - tyhjää huutelua. 27/
Suomessa olisi itse asiassa jopa paikka esimerkiksi mineraali- ja kemianteollisuuden keskittymälle, jos vihreä siirtymä otetaan tosissaan. Kirjoittelin aiheesta vähän. 28/
Lopuksi: vaikka tällä pilvellä on hopeareunus, niin talvesta voi tulla vaikea. Kannatan vahvasti etenkin vähemmän maksukykyisten tukemista, ja uskon että näin tehdäänkin. Meillä on vielä monta temppua käyttämättä, mitkä esim. briteissä on jouduttu jo pelaamaan. 29/29.
PS. Todella moni energiakysymykseen vähemmän perehtynyt pitää edelleen ydinvoimaa jonain ihmelääkkeenä.
Tunnen argumentin.
Olen ollut mm. Greenpeacen kokouksessa ja COP15-ilmastotapaamisessa Pariisissa osoittamassa mieltä ydinvoiman puolesta.
Olen ollut perustamassa ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvaa ympäristöjärjestöä, Ekomodernisteja, ja kirjoittanut ydinvoiman puolesta Rauli Partasen kanssa kaksi n. 7 kielelle käännettyä kirjaakin.
Siksi sanon, että ydinvoima ei ole mikään ihmelääke tai hopealuoti. Siitä voisi olla paljonkin apua, mutta Suomessakin on myönnetty enemmän lupia ydinvoimalle kuin tosiasiassa on voimaloita saatu rakennettua.
Ranskan ongelmat taas johtuvat osin ydinvoimasta.
12 uudehkoa voimalaa jouduttiin sulkemaan korroosion vuoksi. (Miksi energiaturvallisuudessa ei vaan pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.) Lisäksi kuivuus ja kuumuus näkyivät jäähdytysveden vähyytenä ja lämpenemisenä, mikä pakotti tehonalennuksiin.
Olen silleen jonkin aikaa tän kysymyksen parissa viettänyt. Ydinvoimabuumi lopahti 80-luvulla ennen kaikkea laitosten hinnan jatkuvaan kasvuun (pl Ranska) ja halpoihin fossiilisiin (ml maakaasu). Onnettomuudet ja teollisuuden ylimielisyys ei auttanut.
Sama lopahdus tapahtui myös Neuvostoliitossa, missä julkinen mielipide ei vaikuttanut.
Ydinvoiman vastustamisella on ollut vaikutusta ja Saksassa se nyt aiheuttaa ongelman. Kuitenkin taustalla on aitoja ongelmia joita ei saa olemattomaksi vain vastustajia haukkumalla.
Itse en oikein keksi mikä olisi ollut semmoinen strategia, millä ydinvoiman rakentamista olisi ihan merkittävän paljon nopeutettu ja vastustusta vähennetty Euroopassa sen jälkeen kun öljykriisi vaipui unholaan 80-luvulla ja markkinat sitten dereguloitiin.
Voisikohan turpeen käytön lisäämistä vaativat kertoa konkreettisesti, missä voimaloissa turvetta poltettaisiin lisää ja paljonko sillä saataisiin lisää sähkötehoa nyt talveen?
Mulla on tässä yksi lista Suomen voimaloista ja siitä on vaikea nähdä merkittävää lisäyspotentiaalia.
Polttovoimaloissa joko on jo polttoainetta talven varalle tai sitten ne eivät kykene turvetta tuosta vaan polttamaan. Haluaisinkin nyt konkretiaa uhoamisen tilalle. Mitä lisätään, missä?
Jos ihan tosi optimistisesti tuosta lasken, niin mikäli kaikki kaukolämpövoimalat tuottaisivat ensi talvena sähköä, ja jos tämä jäisi kiinni siitä ettei polttoainetta ole, turpeen lisääminen voisi enintään tuoda luokkaa 1 GW tehoa.
Poliittisen edustajanne ymmärrys energiakysymyksessä mittautuu aika tarkasti siitä, miten paljon hän esittää nyt puuhasteluja kulutukseen puuttumisen sijaan, ja kuinka kiihkeästi hän haluaisi estää seuraavan kriisin ehkäisyn ennakolta.
Energiajärjestelmistä kiinnostuneille olemme kirjoittaneet kaksikin yleistajuista kirjaa, Uhkapeli ilmastolla ja Musta hevonen. Kummassakin kannatamme vahvasti ydinvoiman lisäämistä uusiutuvien tueksi. Mutta se on pitkä tie.
Btw for those interested, me and @Kaikenhuippu have written two fairly well received and, we hope, balanced books about the role #NuclearPower could play in the climate fight.
The TL;DR version is Climate Gamble. Available in many languages as well!
The books were written in 2015-2016 but English editions in particular have been updated and revised, and I believe they hold up fairly well. Many people have said that these books really helped them to update their beliefs about nuclear energy and its prospects.
Nyt näette sen päivän kun puolustan markkinoita :).
(Vakavasti ottaen: markkimat ovat erinomainen ratkaisu eritoten yhteismitallisten resurssien - kuten sähkön - jakamiseen. Ainakin kun markkinatoimijoiden ostovoimassa ei ole valtavia eroja.)
Yksi asia missä missä markkinat eivät sitten ole kovin hyviä on isojen siirtymien aikaansaaminen. Kuten semmoisten, mitä energiasysteemissä pitäisi tehdä.
Toinen mitä markkinat eivät ratkaise on eriarvoisuus.
Ja koska markkinat itsessään eivät kykene ratkaisemaan eriarvoisuutta vaan keskimäärin enemmänkin kasaavat ostovoimaa niille joilla sitä on, ilman riittäviä toimia ostovoiman jakamiseksi, markkinat tuhoavat ennen pitkää oman hyödyllisyytensä.
Tälleen ihan ilman erillisiä tilastoaineistoja, väitän että esimerkiksi (diplomi-)insinöörit, lääkärit, juristit ja ekonomit tuppaavat äänestämään enemmän oikealle. (Tutkijakoulutuksen saaneissa eli tohtoreissa menee havaintojeni mukaan vähän taas enemmän vasemmalle.) 2/
Sitten taas yhteiskuntatieteellisen koulutuksen pl. taloustieteilijät saaneista useampi äänestää enemmän vasemmalle. Jälleen, tohtorikoulutus näyttää (joskaan en tähän mitään tilastoja löydä) ennustavan lievästi enemmän vasemmalle kallistumista. 3/