Helsingissä on mukava työmatkapyöräillä. Merimaisemat ja luonto ovat upeita, maasto tasaista. Toisaalta pyörätiet ovat vaihtelevassa kunnossa, keskenään oudon erilaisia ja usein riittämättömiä pyöräilijöiden määrille. Oheinen ketju havainnollistakoon asiaa. 1/ #pyöräily
Kuvattu n. 10 km reitti on yksi (yleinen) vaihtoehto Roihuvuori-Töölö matkalla. Olen jättänyt reitiltä pois pihatiet ja rakennustyömaat. Jälkimmäisissä on pyöräilijän kannalta monesti omat ongelmansa, mutta keskityn tässä peruspyöräteihin. 2/
Olen kuvannut hiljaiseen aikaan, joten kuvissa ei näy paljon muita ihmisiä. Uskokaa pois, ruuhka-aikaan tilanne on aivan eri. Pyöräteillä myös liikkuu esim. sähköpyöriä, perävaunullisia pyöriä, laatikkopyöriä ja skuutteja, eri ikäisten ja vauhtisten pyöräilijöiden lisäksi. 3/
Aloitetaan Sahaajankadulta. Muuntajantien risteyksen vieressä on kapea kohta, jonka jakavat pyöräilijät, jalankulkijat ja erään autohuollon parkkipaikka. Väylä levenee vähän matkan päästä. Pyöräilijät ovat silloin omalla kaistallaan, jalankulkijat omallaan. 4/
Sitten seuraa oikein mukava pätkä: Sahaajankadulta voi kääntyä pohjoiseen puiden reunustamalle tielle Herttoniemen teollisuusalueen keskellä. Jalankulkijat ja pyöräilijät samalla väylällä. 5/
Vihreä reitti jatkuu Asentajanpuiston läpi ja lopulta keskelle ilmestyy katkoviiva. Kukaan ei tosin tiedä, onko jompikumpi puoli tarkoitettu pyöräilijöille ja toinen jalankulkijoille, ja jos, niin mikä. Väylä on kuitenkin suora ja tilava, joten väistäminen onnistuu. 6/
Laivalahdenkadun ja Suunnittelijankadun risteykseen on tehty uudet merkinnät pyörille. Toimii, jos ei ole kovin montaa pyörää liikenteessä. Ehkä vähän uutuuden hämmennystä herättää vielä niin autoilijoiden kuin pyöräilijöidenkin keskuudessa. 7/
Pyörätie kuitenkin keskeytyy Laivalahdenkadulla pian bussipysäkkiin ja pyöräilijät ohjataan jalankulkijoiden sekaan. Ei tainnut olla ihan loppuun asti mietitty? 8/
Näiden tolppien jälkeen pääsee taas pyörätielle hetkeksi. 9/
Linnanrakentajantietä ylittäessä suojatienappi on kätevästi pyöräkaistan kohdalla. Näin ei aina ole, monesti joutuu koukkaamaan jalankulkijoiden puolelle nappia painamaan. 10/
Herttoniemenrannan Hitsaajankadulla on pyörätie, mutta monet ajavat mieluummin ajoväylällä, koska tässä on kaikenlaisia kuoppia ja töyssyjä. Se on myös melko kapea. Pyöräliikenteen määrä kasvaa Herttoniemestä eteenpäin huomattavasti. 11/
Hitsaajankadun länsipäässä pyörätie on hyvin kapea. Ohitustilanteet tai jopa vastaantulevat pyörät on etenkin valotolppien kohdalla paras kohdata niin, että koukkaa jalankulkijoiden puolelle. Edelleen monet ajavat mieluummin ajoväylällä. 12/
Herttoniemenrannan jälkeen Itäväylän viertä ajetaan Kulosaareen yhdessä jalankulkijoiden kanssa. 13/
Lopulta pyöräilijät ohjataan kevyen liikenteen väylältä autoliikenteen joukkoon Tupasaarentien alikulkutunneliin. 14/
Alikulkutunnelissa mennään autojen kanssa, sen jälkeen on kolmio, joten on väistettävä Kulosaaren puistotien autoilijoita. 15/
Risteyksen jälkeen koittaa "pyöräkaduksi" muutettu Kulosaaren puistotie. Täällä pyörät ja autot ovat samalla ajoväylällä, mutta autojen olisi ajettava "pyöräliikenteen tahtiin". Ei ole ihan selvä, mitä tämä tarkoittaa. Ainakin autot ohittelevat säännöllisesti pyöräilijöitä. 16/
Pyöräkatu päättyy Kulosaaren länsipäähän, siitä matka jatkuu Itäväylän viertä ihan hyvää, kaksisuuntaista pyörätietä. 17/
Itäväylän varressa pyörätien keskellä kulkee kaistaviiva erottamaan eri suuntaan pyöräilijät toisistaan. Mopot ilmoitetaan erikseen sallituiksi. 18/
Sörnäisten rantatielle tullessa pyörätiet ovat selkeitä, mutta pyöräliikennettä alkaa hiljaisenakin päivänä olemaan paljon. Myös valoja on useita ja niihin kertyy jonoja. Tässä mahtuu jonottamaan, välillä jono vie kääntyviltä pyöriltä tilan. 19/
John Stenbergin rannan kapean pyörätien ongelma on nyt ratkaistu ohjaamalla ylämäkeen kulkevat pois pyörätieltä ajoväylälle autojen kanssa. 20/
Ajoväylällä olemisessa on se etu, että tulee kuin luonnostaan ylitettyä Siltasaarenkatu jo Pitkänsillan pohjoispäädyssä yhdessä autoilijoiden kanssa. 21/
Pitkänsillan pyörätiet ovat ainakin periaatteessa yksisuuntaisia. Ne ovatkin melko kapeita. 22/
Kaisaniemen puistossa on yleensä paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Täällä mennään vähän lomittain, miten nyt parhaiten mahtuu. Vauhtia pitää laskea. Tämän nimi on muuten Svante Olssonin puistokuja, kuka tiesi? 23/
Rautatientorin laidassa kulkee Mikonkadun suuntaisesti pyörätie. Tässä on omana haasteenaan viereen parkkeeraavat bussit sekä jalankulkijat, jotka voivat ylittää pyörätien aivan mistä kohtaa tahansa. 24/
Kaivokadulla on mentävä jo varsin hitaasti. Tässä joutuu väistämään sekä autoja että suojateillä liikkuvia ja valoissa odottavia jalankulkijoita. Pyörätie on myös hyvin kapea. 25/
Asema-aukiolla pyörätie oikeastaan keskeytyy vähäksi aikaa. Täällä on iltapäivisin ihan kaikkea matkasaarnaajista lehtikojuihin, jalankulkijat ja pyöräilijät liikkuvat kuka mihinkin suuntaan. 26/
Pikkuparlamentin vieressä Arkadiankadulla kulkee varmaan maailman kapein pyörätie. Jossain vaiheessa tämä oli merkitty selkeämmin yksisuuntaiseksi. Nyt ainakin selkeät merkinnät puuttuvat ja monesti tulee joku pyörällä vastaan. 27/
Pyörätiet voivat olla kapeita, mutta eivät aina pitkiä. Tämäkin päättyy ajoväylään jo Arkadiankadun alkupäässä. Sitten ajetaan raitiovaunukiskojen ja parkkeerattujen autojen välissä loppumatka. 28/
Siinä muutama etappi työmatkalta. Sinänsä mukava reitti, mutta aika paljon on vielä hommaa edessä, jos sen haluaa tehdä isommalle liikennemäärälle sopivaksi. Jos pyöräilyn lisääminen on oikeasti Helsingissä tavoitteena, kannattaa ryhtyä toimeen. 29/29 #Pyöräilytwitter#Pyöräily
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Kirjoitin Ylelle kolumnin yleistyvästä ja hyvin huolestuttavasta ilmiöstä: palestiinalaisten identiteetin kieltämisestä. Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja kommentoi sitä parissa eri somessa ja Patmos-blogissa. Kiitos mielenkiinnosta @pasi_turunen, ohessa vastaus.
1/
Kolumnin on tarkoitus olla tiivis tekstilaji. Varsinkin Ylen kolumnien mittoihin mahtuu yksi pointti, jota napakasti perustellaan. Nyt kirjoitin valitettavan ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. Tiivistin asiani vielä lopussa seuraavalla tavalla:
2/
Turunen pyrkii teilaamaan kolumnin historian vääristelynä. Palaamme tähän.
Erikoista kuitenkin on, ettei hän kommentoi keskeistä viestiä mitenkään. En tiedä näkeekö hän miljoonien ihmisten kansallisen identiteetin kiistämisen ongelmana.
Tänään klo 18 YK:n yleiskokous äänestää päätöslauselmasta, jossa Israelia vaaditaan lopettamaan laiton miehitys 1967 valtaamillaan alueilla ICJ:n heinäkuisen lausuman mukaisesti.
Monet Euroopan maat ovat äänestämässä puolesta.
1/
Tässä linkin takana lyhyesti päätöslauselmaehdotuksen sisällöstä.
Israel on jälleen tuominnut sen "diplomaattisena terrorismina".
Itse päätöslauselmaehdotus löytyy täältä. Se sisältää hyvin tiivistelmän ICJ:n neuvoa-antavasta lausunnosta, joka kiteytyy kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän keskeiseen kulmakiveen: Sodalla ei voi laajentaa valtioita.
Israelissa on käynnissä yleislakko ja sadat tuhannet ovat eilisillasta alkaen osoittaneet mieltään kaduilla Gazan tulitauon puolesta. Mielenosoitukset jatkuvat edelleen.
Tämä kertoo muutaman hyvin tärkeän asian israelilaisesta yhteiskunnasta juuri nyt.
1/
Hamasin hyökkäys 7.10. koettiin erittäin voimakkaana järkytyksenä ympäri Israelia. Se on koventanut jo valmiiksi varsin kovia asenteita Hamasia ja laajemmin myös palestiinalaisia kohtaan. Israelin armeijan hyökkäystä Gazaan on tuettu hyvin laajasti.
2/
Alkujaan Israelin johto puhui sodan tavoitteena olevan Hamasin tuhoaminen. Panttivankien vapauttaminen nostettiin myöhemmin mukaan. On kuitenkin ollut piinallisen selvää, ettei vankeja ole mahdollista vapauttaa asevoimin kuin jossain erityistapauksissa.
3/
Katsoin Biden-Trump vaaliväittelyn. Tiukkaa teki, melkein luovutin 20 min jälkeen ihan silkasta myötähäpeästä.
Valitettavasti tuo olo ei helpottanut väittelyn kuluessa yhtään.
Muutama nosto.
1/
Trump on sama vanha itsensä. Sekavia, aiheesta toiseen poukkoilevia vastauksia, törkeitä henkilöön käyviä hyökkäyksiä, kerskumista, lähes koomista itsensä korostamista, liioittelua, syyttelyä ja suoranaisia valheita.
2/
Biden sen sijaan ei ollut vanha itsensä, vaan vaikutti lähinnä vanhalta. Ikä ei tule yksin. Tämä oli taas niitä hetkiä, jolloin se näkyi. Tätä voi yrittää paikkailla ja selitellä, mutta jos vaikutelmista puhutaan, niin vaikutelma ei ollut hyvä.
3/
Kuinka moni palestiinalainen lopulta kannattaa Hamasia? Miksi sillä on merkitystä, ja miksi ei?
Palestiinalaisen tutkimuslaitos PCPSR:n huhtikuussa julkaistu mielipidetutkimus valottaa tätä kysymystä. Nostoja ketjussa.
Ja lisäksi muutama sana väkivallasta.
1/
Mainittu PCPSR:n mielipidetutkimus on ollut kovassa käytössä myös Suomessa. Suosituin nosto on hätkähdyttävältä näyttävä 71% kannatus Hamasin 7.10. hyökkäykselle Israeliin.
Israelin pitää huolehtia turvallisuudestaan. Monet uhat ovat todellisia.
Israelilla on vahva armeija, mutta parhaiten puolustus tapahtuu yhteistyössä. Esimerkiksi Iranin huhtikuisen iskun torjuntaan osallistui USA:n lisäksi myös Jordania, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit.
1/
Gazan sota ja laajemmin ottaen palestiinalaisten oikeudeton asema vaikeuttaa tällaista yhteistyötä. Esimerkiksi suhteet Egyptiin ovat kärsineet Gazan sodan vuoksi. Suhteiden normalisointi Saudi-Arabian kanssa meni samasta syistä jäihin.
2/
Palestiinalaisten oikeudeton asema ja Gazan sota ovat reaalipoliittinen riippa Israelille ja sen liittolaisille Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Se tekee alueellisen yhteistyön vaikeaksi Lähi-idässä ja uhkaa nyt myös olemassaolevaa yhteistyötä.
3/