1. Venäjä ensivaiheen strateginen suunnitelma oli selvä. Ukrainan napaaminen ja siinä sivussa V-Venäjän. Sen jälkeen kaasuhanat kiinni ja Euroopan suut tukkoon valtapolitiikan edessä.
2. Tätä ansaa oli viritetty 10-vuotta. EUn kykenemättömyys nähdä sen tulevan on yksi suuri geostratginen tunarointi. Toivossa ei ole pitkän päälle hyvä elää. Varmasti oppimisen paikka.
3. Yhdysvallat epäonnistui sodan estämisessä. Massiiviset pakotteet olisi ollut syytä implementoida heti, eikä käsikopelolla vähitellen. Kolmannen osapuolen sanktioita olisi syytä harkita. Sama koskee sotilaallista apua.
4. Nyt mennään kahteen talveen niukkuuden vallitessa. Lohtua tue se, että samalla päästään purkamaan EUn taloudellisen pohjan hitsaussaumat Venäjän energiaan. Keskinäisriippuvuus ei tuottanut rauhaa. Purkaminen vaikuttaa Venäjää vuosia ja monia talvia.
5. Niukkuus on seurasta naiviudesta, mutta kokonaisdynamiikka tehostaa erkaantumista Venäjän kikkailuista. Tämä taasen tulppaa Venäjän haastetta seuraavissa vaiheissa, jotka olisivat koskeneet myös Suomea.
6. Kaiken kaikkiaan lännen tilanne talven tullessa on paljon parempi, kuin Venäjä halusi. Nyt taistellaan Krimin porteilla, eikä Puolaan rajalla.
7. Keskeistä on jakaa energian hinnan noususta aiheutuvaa taakkaa. Venäjä puree luottamusyhteiskunnan katveessa, jossa jo paljon epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. On hyvä, ettemme revi yhteisöllisyyttä rikki, vaan muistamme pitää katseen pallossa.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
