Tämän lakiehdotuksen suhteen olen erittäin pettynyt. Siinä on menty täysin työnantajapuolen talutushihnassa ja työnantajan antamien tietojen pohjalta. Työnantajajärjestöt eivät ole halunneet tosissaan neuvotella, kun tieto 1/15
pakkolain valmistelusta on tehnyt neuvottelemisesta tarpeetonta.
Vastuu potilasturvallisuuden toteutumisesta on työnantajalla eikä sitä voida delegoida millekään muulle taholle. Työntekijäjärjestöillä ei ole määräysvaltaa työntekijöihinsä, jolla jäsenistö voidaan määrätä 2/15
työskentelemään työtaistelun alaisissa työtehtävissä.
Kevään lakon yhteydessä työnantaja käytti suojelutyötä väärin, jonka seurauksena monissa yksiköissä oli parempi miehitys kuin työtaistelun ulkopuolella. Tämän mahdollisti se, että työntekijäliitot neuvottelivat 3/15
suojelutyöstä ja suostuivat sitä antamaan. Kun toinen aalto lähestyi, työntekijäliitot tiukensivat kriteereitä ensimmäisen aallon väärinkäytösten seurauksena, jolloin ministeri Lindén ryhtyi valmistelemaan pakkolakia työnantajapuolen nostettua metelin potilasturvallisuuden 4/15
vaarantumisesta.
Potilasturvallisuuden vaarantumisesta ovat hoitajien ammattijärjestöt varoittaneet jo vuosikausia. Alkuun ilmoitukset tehtiin työnantajalle, joka ei yleensä reagoinut niihin mitenkään. Kun siitä ei ollut apua, ilmoitukset tehtiin aluehallintovirastoille, 5/15
jotka ryhtyivät lähinnä valittamaan siitä että palvelu ruuhkautuu. Asia ei ole uusi - tilanne on saanut kehittyä vuosikausia ilman että siihen olisi työnantajan ja viranomaisten puolelta puututtu kuin räikeimmissä tapauksissa.
Laki, sellaisena kuin se nyt hallituksen 6/15
esityksessä on, tulee aiheuttamaan enemmän vahinkoa julkiselle terveydenhuollolle ja potilasturvallisuudelle kuin mitä se auttaa potilasturvallisuuden korjaamista. Jo nyt 500 hoitoalan ammattilaista on poistattanut itsensä Valviran ammattihenkilörekisteristä ja vauhti tulee 7/15
kiihtymään niin kauan kunnes joku keksii kirjoittaa lain, jossa tämäkin estetään. Hoitajat, jotka eivät itseään rekisteristä poista lähtevät todennäköisesti ulkomaille. Jos jotakin tällä lailla ratkaistaan, se on Ruotsin, Norjan, Englannin ja muiden sellaisten länsimaiden 8/15
hoitajapula, joissa hoitajia pidetään vielä arvossaan.
Hallituksen, jonka ministeri sinäkin olet, on nyt syytä mennä itseensä ja miettiä, miten ihmeessä vasemmistovetoinen hallitus voi tehdä lain joka on oikeistopuolueiden märkä uni ja käytännössä vie hoitajien 9/15
ammattijärjestöiltä lähes täydellisesti kyvyn toteuttaa jäsentensä edunvalvontaa.
Lain tulisi kohdistua työnantajaan ja velvoittaa työnantaja hakemaan työrauhaa neuvottelemalla. Jos työnantajalla on aito halu neuvotella, työntekijäpuoli kyllä neuvottelee - hoitajilla on 10/15
korkea työmoraali ja ammattietiikkamme ohjaa meitä hyvin vahvasti puolustamaan potilaiden oikeuksia.
Hoitajat eivät koronapandemian ollessa pahimmillaan kyselleet vaan kävivät toimeen, koska se on työtämme. Huolehdimme potilaistamme poikkeuksellisissa olosuhteissakin, mutta 11/
korvauksena oli lähinnä kiitospuheita ja Finlandia-talon valaiseminen siniseksi. Kiitospuheet ja siniset valot eivät kuitenkaan käy ainakaan toistaiseksi minkään ketjun marketeissa tai vuokranantajille. Vielä vähemmän toimivat työnantajan työntekijöiden itse tulostettavaksi 12/15
annettavat kiitoskortit.
Tämä tilanne on ratkaistavissa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta kestävästi vain yhdellä ainoalla keinolla - rahalla. Jos rahaa riittää yritystukiin, joista suurin osa siirtyy suoraan osinkoina osakkeenomistajien taskuihin, miten sitä ei riitä meille 13/
hoitajille jotka pidämme huolen siitä että yhteiskunta elää ja voi hyvin? Ilman meidän työpanostamme potilaskuolleisuus olisi merkittävästi korkeampi ja yhteiskunta kriisissä. Emme me voi olla samaan aikaan kriittisiä työntekijöitä ja niin vähäpätöisiä ettei meille tarvitse 14/15
maksaa asiallista korvausta erittäin vastuullisesta sekä fyysisesti ja usein myös henkisesti raskaasta työstä.
@jlehtira Perataan tuo vastauksesi läpi niin nähdään mitä siinä oli oikein, väärin, hyvää ja parannettavaa.
Vastuu potilasturvallisuuden toteutumisesta on lakisääteisesti työnantajalla eikä työnantaja voi tätä vastuuta ulkoistaa. Asiasta ovat hoitajat pitäneet ääntä jo pitkään, mutta 1/x
@jlehtira viranomaiset eivät ole asiaan liiemmin reagoineet. Ennen viranomaisille ilmoittamista potilasturvallisuusongelmista on ilmoitettu työnantajalle, joka ei myöskään ole asiaan reagoinut. Nyt @Tehy_ry’n ja @SuPerLiitto’n valitsema linja on näkemykseni mukaan seurausta kevään 2/x
@jlehtira@Tehy_ry@SuPerLiitto lakon suojelutyöstä, jossa monissa työyksiköissä oli käytettävissä enemmän henkilöstöresurssia kuin mitä työtaistelun ulkopuolella, normaalioloissa, oli.
Tehohoito on hyvin voimakkaasti erikoistunut osan terveydenhuoltoa. Tehohoitajan perehdytys kestää vähintään noin vuoden 3/x
@LindenAki väittää, ettei #potilasturvallisuuslaki kohdistu @Tehy_ry’n ja @SuPerLiitto’n lailliseen työtaisteluun, mutta lakia ruvettiin rakentamaan pikatoimituksena lakon aattona. Koska poliitikkohan ei valehtele, sanottakoon tätä muunnelluksi totuudeksi.
20-vuotisen urani ajan taistelleet kasvavaa #hoitajapula’a vastaan joustamalla sovituista työvuoroista vuoronvaihdoin ja tekemällä 14 tunnin työpäiviä, kun ei ole ollut sijaisia saatavilla tai niitä ei ole saanut palkata. Samaan aikaan työnantajan kiitos on ollut roikuttaa 2/
hoitajia määräaikaisissa työsuhteissa vuosikausia, vaikka työsopimusten ketjuttaminen onkin laitonta. Oma ennätykseni on @HUS_fi’sta, jossa minulla oli samaan tehtävään samalla osastolla 14 työsopimusta puolen vuoden aikana.
Hoitoala kärsii johtamisvajeesta. Tämä ei tarkoita 3/