Thread by @majulepp

Tuulimiehen 🌞-ketju (🇫🇮).

Arvioita
1) Millainen on aurinkosähkön tilanne Suomessa nyt?
2) Miten 🌞⚡️:n määrä kehittyy?
3) Minne aurinko rakentuu?

Antakaapa palautetta, sillä 🌞on ollut itsellä vain seurannan, ei työn kohteena.

Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 400 MW:a asennettua🌞-tehoa. Tällä hetkellä Fingridin arvio on 606 MW. Luku laahaa todellisuuden perässä. Lähempänä 700 MW:a lienee todellisuus.

Yhtään kantaverkkoon liitettyä aurinkovoimalaa Suomessa ei vielä ole.

Aurinko tuotti viimeisenä 12 kk noin 0,4 TWh eli 0,5 % sähkön kulutuksesta. Kapasiteettikerroin lienee noin 0,1.

Eli se on vielä kokonaisuudessa kohtuullisen pieni osa, mutta
1) Se kasvaa voimakkaasti
2) Se kasvaa kevään, kesän ja syksyn päivätunneilla ihan merkittäväksi

Tässä viime kesän aurinkoisen päivän tilanne.

Siitä voi arvioida, paljonko järjestelmään mahtuu kohtuudella aurinkoa.

5 GW on oma arvio. Silloin tällaisena aurinkoisena päivänä huipputeho on 4 GW.

Näinä tunteina hinta painuu nolliin, vesi minimiin ja ollaan yliomavaraisia.

Tuulivoiman puolella sähkön hinta painuu keskimäärin nollille reilun 3000 MW:n tuotannolla. Auringolla kohta lienee samoissa.

Erityisen ongelmallista Suomen aurinkotuotannon markkina-arvolle on, että naapureihin on tulossa huikeasti aurinkoa ja piuhat levittävät nollahintoja.

Tämä kannibalisaatio on aurinkosähkön merkittävin rajoittava tekijä. Kaliforniassa ilmiö on jo hyvin selvä: 2021 Aurinko sai vain noin 60 % sähkön keskihinnasta, koska se tulee markkinalle samaan aikaan. Etelä-Australiassa luvut ovat vielä hurjempia.

Kuinka paljon aurinkoa on tulossa Suomeen?

Auringolla on kaksi markkinaa
1) Mittarin taakse eli ihmisten katoille
2) Kantaverkkoon

Kantaverkkokyselyitä oli kesällä jo 20 GW:a. Hankkeiden määrä ei siis rajoita aurinkorakentamista kantaverkkoon. Kannattavuus määrää.

Ruotsin kantaverkkoyhtiö SvK arvioi Suomessa 2027 tuotettavan 5 TWh 🌞-sähköä. Se tarkoittaa yli 5 GW:n asennettua tehoa.

Pohjolan teho 27 GW ja Saksan noin 100 GW.

Kun Pohjolan kesän kulutus on noin 50 GW, niin aurinkopäivän hinta on ennustetuilla tuotannoilla nollissa.

Auringon tärkein tekijä on, että se tulee säästämään vettä Pohjolan vesialtaisiin. Kesät ja alkusyksyt virtaamaa voidaan himmata. Sillä on iso merkitys, kun talvella ja syksyllä on enemmän varastoa, jolla ajaa tyvenien yli.

Oma arvio on, että aurinkoa rakennetaan viiden vuoden aikana noin 5 GW.

Rakentuuko se
1) kiinteistöjen katoille mittarin taakse vai
2) kantaverkkoon

Tällä hetkellä kaikki aurinkovoimalat ovat kiinteistöjen yhteydessä.

Katoille aurinkoa mahtuu. Suomessa on reilu miljoona pientaloa. 1 milj x 5 kW = 5000 MW.

Mittarin taakse rakennettaessa kuluttaja säästää verot ja siirtomaksut. Eli tässä on noin 5-10 snt/kWh etumatka.

Ongelma on, että oma kulutus on kesäisin aika pientä.

Kantaverkkopuiston edut
1) suuruuden ekonomia
2) mahdollisuus käyttää tuulesta tuttua liiketoimintamallia: kehitä, rakenna, hanki sähkölle PPA-ottaja, todenna, myy isolle rahalle.

Isolla rahalla on pula hyvistä vihreistä kohteista. He tyytyvät hyvin vähään, jos sellaisen saavat.

Suomessa aurinkosähkön PPA:n eli pitkäaikaisen (usein 10 v) sähkönostosopimuksen hinta on alle 40 €/MWh (PAP-PPA). Suomen aurinko-PPA markkina voi olla tilastossa kylläkin hyvin ohut, eli lukuun on suhtauduttava varauksella.

Kuva: (LevelTen Energy Price PPA Price Index Solar)

Mielestäni potentiaalisin paikka isoille aurinkovoimaloille on turvesoille rakentuvien tuulipuistojen aluset. Niissä on valmiina kantaverkkoliitynnät ja infra. Useat yhtiöt ovat tähän varautuneet. Yhtiöillä on valmiina myös rahoitus-, PPA- ja sähkönmyyntiosaaminen.

Aurinkopuistot sopivat isojen kaupunkiyhtiöiden portfolioon. Sähkölle on kiinteähintaisia asiakkaita, sähkön myynti ja tasehallinta solahtaa olemassa olevaan rakenteeseen. Muuta tuotantoa voidaan säätää. Helen ilmoittikin viime viikolla 206 MW hankkeesta.

https://twitter.com/weckstrom_jp/status/1605837843028377604?s=20&t=nmQj9yU01J1V40Bd-pBdnw

Muita suuria kantaverkkohankkeita:
1) EPV 100 MW Lapualle turvesuolle
2) Exilon 70 MW Simoon tuulipuisto yhteyteen
3) Skarta 80 MW Utajärvellä. Tähän tehtiin 🌞:n ensimmäinen kantaverko liityntäsopimus syksyllä.

Tulevat vuodet ovat siis hyvin 🌞:a Suomessa. Ala viilenee, kun hinta romahtaa. Itse arvioin noin +5 GW:n tehoa viidessä vuodessa.

Maailmalla 🌞:n kasvu on aivan huikeaa. Siitä eri ketju.

Asiallsita kritiikkiä, kommentteja ja oikaisuja luen mieluusti!