Vesa Ahoniemi Profile picture
Jan 11 11 tweets 3 min read
Ketju yhdestä energiakriisin hulluimmista jutuista, jota media Saksan ulkopuolella ei ole juuri raportoinut: Saksan kansallistaman SEFEn eli entisen Gazprom Germanian kaasuvarastojen toiminta.
Saksa otti haltuunsa Gazprom Germanian huhtikuussa 2022 ja antoi kaasun markkina-alueoperaattorille eli THE:lle tehtäväksi täyttää yhtiön omistamat kaasuvarastot. Valtion varoilla. reuters.com/business/energ…
Niin tehtiinkin -- median mukaan THE oli marraskuuhun mennessä ostanut 50 TWh kaasua keskimääräisellä hinnalla Eur175/MWh. Ostot tehtiin hinnalla millä hyvänsä, mikä yhdessä Venäjän tuonnin rajun vähenemisen ja sähkömarkkinan tiukkuuden kanssa johti kaasun rajuun hintaralliin.
Kaasun hintaralli näkyi tietysti myös Suomen sähkönhinnassa. Kuvaajassa kaasulauhteen rajatuotantokustannus (vihr) ja Suomen spot-hinta (sin).
Kun markkinatoimijat tyypillisesti ostavat kaasua varastoihin, ne suojaavat itsensä myymällä saman kaasun samantien myöhemmälle toimitukselle. Kaasuvarastojen olemassa olon kaupallinen peruste onkin juuri se, että kaasu on odotusarvoisesti kalliimpaa talvella kuin kesällä.
Näin varastoijat pystyvät siis ostamaan kaasun halvalla ja myymään sen heti hieman kalliimmalla myöhemmälle toimitukselle ja lukitsemaan itselleen näin marginaalin, joka on tyypillisesti noin Eur1...3/MWh.
Saksalaisen median mukaan verovaroin toiminut markkinaoperaattori THE toimi kuitenkin toisin. Se osti 50 TWh kaasua kalliilla mutta alkoi myydä sitä myöhemmille toimituksille vasta Q4:n aikana. Kun hinta oli jo laskenut ja rajusti.
THE otti siis yhteiskunnan varoilla valtavan long-position kaasun hintoihin suunnilleen silloin, kun nuo hinnat olivat kaikkien aikojen huipuissaan.

Nyt kaasun forward-käyrä näyttää tältä.
Jos THE myy 175 eurolla/MWh ostetun kaasunsa vaikkapa Eur72/MWh keskihintaan, tappio olisi noin 5,2 miljardia. Eikä täysin voi unohtaa niitä tukipaketteja, likviditeettihäiriöitä ja muita ongelmia, joita äkillinen kaasun hinnannousu aiheutti.
Tulee myös mieleen Goodhartin laki: "When a measure becomes a target, it ceases to be a good measure." Kaasuvarastojen täyttöastetta pidettiin hyvänä lyhyen tähtäimen energiapolitiikan mittarina sekä tavoitteena -- mutta onko se sitä sittenkään?
Maksumuurin takana oleva stoori THE:n toiminnasta: background.tagesspiegel.de/energie-klima/…

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Vesa Ahoniemi

Vesa Ahoniemi Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @VAhoniemi

Sep 7, 2022
Miten Euroopan kaasujärjestelmä selviää tulevasta talvesta? Ketju.

Talvi on volatiili aika kaasumarkkinoilla, koska talvella kaasun kulutus on noin 60-70% suurempaa kuin kesällä. Talven kaasun kulutuksesta kiinteistöjen lämmitys ("LDZ") on noin puolet
ja koko vuoden tasolla hieman yli kolmannes. Noin puolet eurooppalaisista asunnoista lämpenee suoraan kaasulla. Lämmityskulutus on tietysti riippuvaista ulkolämpötiloista, joiden ennustaminen kauemmas kuin parin viikon päähän on mahdotonta, mikä luo paljon volatiliteettia. Image
Myös tarjonta on talvisin epävarmempaa, koska Itä-Aasiassa, joka on selvästi suurin LNG-markkina, talvi tulee samaan aikaan kuin Euroopassa. Itä-Aasiassa on hyvin vähän kaasuvarastoja ja muitakin markkinaehtoisia joustoja, mikä tarkoittaa sitä, että kylmän talven sattuessa heidän
Read 34 tweets
Aug 23, 2022
Monet puhu(i)vat "fossiiliriskeistä" Saksan sähköntuotannossa. Pari kuvaajaa nykytilanteesta markkinahintojen ja -datan pohjalta.

Kivihiileen perustuva sähköntuotantokapasiteetti maassa on vähentynyt noin 40 %:lla edellisen 5 vuoden aikana.
Syksystä 2021 alkaen yhtä kapasiteettiyksikköä kohden ansaittu myyntikate (saavutettu myyntihinta - polttoaine- ja päästöoikeuskustannukset) on ollut korkeammalla kuin koskaan nykymuotoisten markkinoiden aikana (jostain 90-luvulta alkaen siis).
Siis keskimäärin per yksi megawatti kapasiteettia hiilivoima on ansainnut markkinalta yli 60 kEur, jopa 120 kEur, kuukaudessa. Kiinteät kustannukset ovat karkeasti luokkaa 2 kEur/MW/kk. Vuodessa siis iso gigawatin voimalaitos voisi tienata yli miljardin liikevoittoa näiden
Read 6 tweets
Apr 20, 2020
Öljy maksaa jenkeissä noin dollarin barrelilta (159 l), vähemmän kuin hanavesi monissa maailman kolkissa. Tarkoittaako tämä, että vihdoin syntinen öljy-, lineaari-, tuhlailu- ja ylikulutustalous vihdoin tullut tiensä päähän ja öljyjätit ovat vihdoin polvillaan? Ei.
Öljyllä, kuten muillakin hyödykkeillä, on monia hintoja. WTI:n hinnasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä ensimmäisen kuukauden futuuria. Toisin kuin esimerkiksi globaalin viitehinnan (ei -laadun!) Brentin tapauksessa, WTI-futuurit ovat fyysisesti toimitettavia.
Tänään on viimeinen päivä kun toukokuun WTI-futuurilla voi käydä kauppaa, ja sen omistajat ovat päivän päätteeksi käytännössä pakotettu ottamaan vastaan 1000 barrelia per futuuri toukokuun aikana Oklahoman öljyputkistossa (cmegroup.com/trading/energy…).
Read 7 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Don't want to be a Premium member but still want to support us?

Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal

Or Donate anonymously using crypto!

Ethereum

0xfe58350B80634f60Fa6Dc149a72b4DFbc17D341E copy

Bitcoin

3ATGMxNzCUFzxpMCHL5sWSt4DVtS8UqXpi copy

Thank you for your support!

Follow Us on Twitter!

:(