Thread by @tuomorusila

Kaiken kaikkiaan lohduton tapaus, mutta jonka syitä voidaan arvioida myös sotatekniikan silmin.

Oletetaan, että Venäjä olisi tuollakin ohjuksella, ilm. merimaaliohjus KH-22/32 maataistelukäytössä, jatkanut UKR energiainfran moukarointia. Mikä voisi johtaa lopputulokseen? 1/🧵

https://twitter.com/RALee85/status/1614267717111906307

Jätän "örkit", valtioterrorismin ja tahallisen talon maalittamisen toisarvoiseksi selitykseksi ja toteutan "onnettomuustutkinnan" analysoimalla tekniikkaa ja maastoa.

Ohjuksesta, joka alunperin nk. lentotukialustappaja, lisää voi lukea esim. ohesta 2/X
en.missilery.info/missile/x22

Eilen KH-22 ohjuksia ammuttiin pommikoneista sekä Kurskin alueelta että Azovanmeren alueelta.

Oletan perustuen kuukausien kampanjaan, että maali oli kuvan lämpövoimalaitos, jolloin Azovan suunta on sekä maalikulman että lyhyemmän ampumaetäisyyden takia parempi laukaisusuunta 3/X

Kuitenkin ohjus päätyi melkein 3 km ohi, ja itseasiassa ampumasuunnassa pitkäksi, lämpövoimalasta. Miksi?

Joissakin lähteissä KH-22/32 CEP on muutamia satoja metrejä, joissakin n. 2 mailia. Haitari selittyy eri versioilla ja ikäluokilla. CEP ei ehkä tässä keskeisin tekijä 3/X

Huolimatta isosta inertiaohjauksen CEPistä, tutkahakeutuminen onnistuu lentotukialuksen kokoiseen maaliin. Lämpövoimala vielä isompi, joten miksi ei osuttu?

Syy vanhassa tekniikassa, huonossa maalittamisen tuessa, oheisvahinkoista piittaamattomuudesta ja kurjasta tuurissa. 4/X

Ohjus hakeutuu inertiaohjauksella maalialueen lähelle. "Uudemmissa" maastoa seuraava tutka, jolla korjataan inertiapaikann matkavirhettä [nopeuden integraali ajan suhteen].

Suuntavirhe yl. pienempi ja hallittavissa, koska lentoaika lyhyt.

Virheet siten yl. ampumapituudessa. 5/

Ohjus kääntyy ennalta määrätyssä pisteessä n. 30 asteen syöksyyn, jossa saa terminaalinopeuden 4-5 Mach. Sen aikaansaaman liike-energian tuhovaikutus väh. samaa luokkaa kuin 1 tn tst-kärjen.

Syöksyvaiheessa, siis vasta maalialueen lähellä käynnistyy varsinainen hakututka. 6/X

Tutka hakeutuu suurimpaan vastaanottamaansa paluukaikuun, joka lentotukialusosastossa... tadaa...lentotukialus.

On myös pelkällä inertialla ohjautuvia sekä passiivihakupäällä varustettuja, mutta kumpikaan ei tässä käyttökelpoinen tai epätarkempi 7/X

https://twitter.com/GuyPlopsky/status/1542808378409648128?t=vYNPhSqduObzoz3LzLtt8g&s=19

Tässä välissä pari peruskäsitettä;
-Välke on väliaineen, taustan tai jonkin muu aiheuttamaa häiriötä.
- Tutkasoppi, mikä tahansa n. 90 asteen kulma (esim. teräsbetonirakenne) heijastaa tutkasignaalin aina suoraan takaisin lähettäjälle. Erinomainen paluukaiku ohjukselle. 8/X

Maataistelumoodissa merellisiin suurkohteisiin toimiva tutka tekee maavälkkeen takia äkkiä tepposet. Se alkaa näkemään häiriötä ja maaleja vähän kaikkialla ja pyrkii ohjautumaan maalialueen läheisyydessä olevaan suurimpaan paluusignaaliin. 9/X

Vaikka oikea kohde olisikin tutkapinta-alaltaan iso (nyt 3 km päässä oleva lämpövoimala), ampumasuuntaan lähes kohtisuoran kerrostalon 90 asteen kulmat mm. parvekkeet tekivät siitä ison tutkasopen, paluukaiku voimalaa suurempi.
Maasto edesauttoi virhettä.
10/X

Tilanne ohjuksen oletetusta tulosuunnasta ja -kulmasta. Joen takainen asuinalue antaa hyvän paluukaiun. Ohjus osui lähes suoraan poikittain olevaan taloon, josta kaiku voimakkain.
Kaikua selkeytti joki ja metsä, jolloin voimalan ja kerrostalon väliin jäi pienen välkkeen alue 11/X

Tilanne tulosuunnassa ja tulosuuntaa vasten maanpinnalta. Voimalakin on iso, sokkeloinen ja melkein kohtisuorassa, mutta sen ympäristössä kaupunginosa luo voimakkaan maavälkkeen ohjuksen tulosuunnasta. Kerrostalon signaali oli voimakkaampi tunnetuin seurauksin. 12/X

Venäläiset, huomioiden kuukausien systemaattisen pyrkimyksen tuhota energiainfraa, tuskin pyrkivät osumaan tahallaan asuinrakennukseen, vaan lämpövoimalaan. Aseen hakeutumisominaisuudet ja tarkkuus olivat väärät kohteeseen ja tutkamaastoon suhteutettuna. 13/X

Ominaisuudet kyllä venäl. tiedossa. Maasto ja välketaso olisi olleet mallinnettavissa.

Toisenlaisella reitityksellä, tulosuunnalla lounasta, todennäköisyys osua voimalaan olisi ollut suurempi. Reittipisteohjauksen rajoitteet ja lentoajan tuoma lisävirhe rajoittivat tätä. 14/X

Riskiarvio jäi tekemättä tai siitä ei välitetty. Eri sodissa venäl. oheisvahinkojen arviointikriteerit olleet tyystin toiset kuin länsimaisissa. Lisäksi collateral osa psykologista vaikuttamista, joten harhautuminen maalista ei siinä ajattelussa ole hukattu ammus. 15/X

Sotatekniikan perusteiden mukaan ed. kuvatusti lähtisin "onnettumuustutkintaa" faktojen ja oletusten perusteella tekemään.

Tämä lanka ei siis venäläisten toimien selittelyä, vaan asian tarkastelua tunnepohjaista reaktiota syvällisemmin. Tämäkin näinä aikona syytä todeta 16/End

Hyvät täydennykset:

https://twitter.com/PeKu_fi/status/1615077321073135621?t=6ExngHiVzgKvI8-z-Ltnww&s=19