Ukrainan tulemisen mahdollisuudet ovat 'laadullisesti' enää rajalliset; tankit, hävittäjät, kaukovaikutuskyky... käyttöönotto osin nopeaa ja osin kk projekti.
Toki tukea voidaan jatkaa määrällisesti, mutta entäs sitten, jos laatu ja/tai määrä ei riitä tavoitteisiin? #turpo 1/X
Ilman Ukrainan sotilaallista ratkaisua, sodalla vain muutamia lopputulemia: 1) matalan tai vaihtelevan intensiteetin sota, sijoittumissodankäyntiä, jonka aikana aluemuutokset vähäisiä ja VEN valtaamat alueet muuttuvat entistä vaikeammin takaisinvallattaviksi (Venäjän voitto) 2/X
Kokemus osoittanut, että Venäjä pysyy valtaamillaan alueilla "kuin paska Junttilan talon seinässä" ilman sotilaallisesti lyödyksi tulemista.
2) Hutera tai vähemmän hutera rauha, jossa vahvistetaan merkittävien UKR alueiden siirtyminen pysyvästi Venäjälle (Venäjän voitto) 3/X
Molemmat vaihtoehdot todennäköisesti vain ponnahduslautoja uuteen sotaan ja eskalaatioon, jos/kun ne eivät täyttäneet Venäjän strategisia tavoitteita, mutta osoittivat puolustajien suhteellisen heikkouden. 4/X
Jos länsi pysyy tavoitteissaan, että UKR tulee voittaa (ainakaan VEN ei saa voittaa), mikä edellyttää, että VEN tulee lyödä Ukrainassa sotilaallisesti (ehkä laajemminkin),
ja jos aseaputie ei siihen riitä, jää lännelle oikeastaan vain 1 vaihtoehto tavoitteeseen pääsemiseksi: 5/X
- omien joukkojen ja suorituskykyjen käyttö Venäjän lyömiseksi.
Tämä toki osa sodan (luonnollista) eskaloituvaa luonnetta, mutta voisi lopulta johtaa myös de-eskalaatioon.
Aseavun eskalaatiovaikutuksista huolestuneille; olisin huolestuneempi tästä eskalaatiosta. 6/X
Aseavun, ainakin nyk. itsekeksityillä 'laadullisilla' rajoitteilla, polku on todennäköisesti käyty loppuun vuoden 2023 aikana.
Sen jälkeen joudutaan päättämään joko omista tavoitteista tinkimisestä (siis Venäjän voitto, ml. Pyrrhoksen voitto) tai omien joukkojen käytöstä. 7/X
Pyrrhoksen voittokaan ei välttämättä VEN vastenmielinen, koska ajan kanssa maalattavissa osaksi kansall suuruustarinaa.
Sodassa pitääkin pystyä näkemään eri aikajänteitä ja niihin liittyviä tavoitteita. Sotaväsymyksen iskiessä kyse pitkälti johtajuudesta yli vaalikausien. 8/X
Siksi onkin pidettävä jatkuvasti mielessä myös se, että Venäjän edes osittainen voitto (edellä kuvatuilla tai muilla vaihtoehdoilla) ei ole pitkässä tähtäimessä tosiasiallinen de-eskalaatio, vaikka nyt käynnissä olevan Ukrainan sodan osalta niin voisi hetkellisesti ollakin. 9/END
tulemisen = tukemisen... prkl
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Kaiken kaikkiaan lohduton tapaus, mutta jonka syitä voidaan arvioida myös sotatekniikan silmin.
Oletetaan, että Venäjä olisi tuollakin ohjuksella, ilm. merimaaliohjus KH-22/32 maataistelukäytössä, jatkanut UKR energiainfran moukarointia. Mikä voisi johtaa lopputulokseen? 1/🧵
Jätän "örkit", valtioterrorismin ja tahallisen talon maalittamisen toisarvoiseksi selitykseksi ja toteutan "onnettomuustutkinnan" analysoimalla tekniikkaa ja maastoa.
Eilen KH-22 ohjuksia ammuttiin pommikoneista sekä Kurskin alueelta että Azovanmeren alueelta.
Oletan perustuen kuukausien kampanjaan, että maali oli kuvan lämpövoimalaitos, jolloin Azovan suunta on sekä maalikulman että lyhyemmän ampumaetäisyyden takia parempi laukaisusuunta 3/X
Jos patteristo (vai patteri) ollut samoissa asemissa n. 5 km etulinjasta jo 40 pv, kertoo se joko 1) VEN huonosta takt. tiedustelukyvystä ml. vastatykistötutkat 2) puuttuvasta vastatykistötoiminnasta
tai 3) molemmista.
UKR tykistötaktiikan erinomaisuudesta se ei johdu. 2/4
Kuvauksen+muiden vast. videoiden perusteella jutun tulitehtävässä ammuttiin 1 tykillä tai jaoksella pistemaalia. Vaikka 40 pv aikana topogafinen valmistelu lienee tarkka, ehkä ballistinenkin, niin epäilen maalin tuhoa 3 ls jälkeen. Maalin tehtävä lienee toki keskeytynyt. 3/4
Vaikka alueen haltuunotto ei olekaan hyökkäysten ainoa, eikä liikesodankäynnissä/siihen pyrkiessä myöskään päätavoite itsessään, ulostulo mielenkiintoinen. Syitä sille voi olla useita. Ne kietoutuvat osin #aika'an; hyökkäyksen todelliset vaikutukset näkyvät viipeellä #turpo 1/🧵
Erityisesti voidaan arvioida signaloitavan niille, jotka odottivat Kiovan suunnan kaltaista systeemiromahdusta tapahtuvan välittömästi myös etelässä. Se toki voi olla edelleen edessä ja saavutettavissa, mutta vastoin yleisiä hartaita toiveita, sen kehittyminen ottaa aikaa. 2/
Mikä uusimmassa ulostulossa on erikoista, on väite, että hyökkäys olisi nimenomaan tehty venäläisvoimien kuluttamiseksi.
Aikaisemman narratiivin mukaanhan läntiset "wunderwaffet", partisaani/erikoisjoukko-operaatiot ja erityisesti Ukrainan päättäväinen 'Résistance' riittivät. 3/
Isoja lukuja (toimintahäiriöt, epätarkkuus). Mielenkiintoista olisi tietää, mistä DIA päättelee aiotut maalit tai halutun vaikutuksen, mutta oletetaan arvion pitävän kutinsa.
Täsmäaseella toimintaketju, jossa jokaisen osan pitää onnistua haluttuun vaikutukseen pääsemiseksi.
1/🧵
'Digitaalinen taistelukenttä' (löytyy Doria.fi'stä) jakaa täsmäaseen toiminnan vaiheet oheisiin. Muitakin jakoja on ja myös aseiden välisiä eroja, mutta mennään nyt tällä. En myöskään tiedä, miten DIA arviossaan jakanut eri toimintavaiheet. Oletetaan, että tällä 2/
"Mäkitalo pitää jopa yllättävän samanlaisena kuin mitä Suomessa on mallinnettu."
Se, mitä Suomessa on mallinnettu, on edelleen pääosin salassa pidettävää 🧵 #turpo
Sotilasasiantuntija Venäjän hyökkäyksestä: Toteutui juuri niin kuin Suomessa on oletettu iltalehti.fi/ulkomaat/a/6a0…
1/
"Suomessa on jo vuosia varauduttu samantyyppiseen operaatioon, jollaista Venäjä lähti toteuttamaan"
Mäkitalo viittaa 1990-lukuun, mutta viimeinen julkinen Kenttäohjesääntö, jossa strategista iskua [mainittu samantyyppinen operaatio] on avattu, on vuodelta 2008.
2/
KOYL 2008 on doktriini [toki puhdasoppisessa merkityksessä se ei sitä ole].
Siinä kuvataan toimintaympäristö, uhkamallit, puolustusratkaisua ja -järjestelmää sekä perusteita suorituskyvyn käytöstä. Oppikirja.
Sitä ei tule sekoittaa operaatiosuunnitelmaan tai uhka-arvioihin. 3/
Miksi siviilikohteisiinkin osuvien iskujen julkaisussa pitäisi odottaa hetki?
Vuonna 2017 julkaistun U.S. Armyn Venäjän asevoimia käsittelevän kirjasen mukaan venäläinen "kill chain" (vasemmalla) on huomattavan riisutumpi länsiversioon verrattuna. 🧵 1/
Tästä seuraa se, että ainakin periaatetasolla, että tulenkäyttö on nopeampaa, mutta myös ehkä kohdistumattomampaa tiettyjen välivaiheiden puuttuessa. Yhdessä ehkä huonomman tiedustelukyvyn ja epätarkempien aseiden kanssa yhdistelmä ei ole aioitun vaikutuksen näkökulmasta hyvä. 2/
Toki venäläiset vaikuttaessaan voivat ajatella, että ohikin mennyt, mutta edes jotain tuhoa aiheuttanut "tikka" on aina aiheuttanut jotakin vaikutusta, vähintään korvien välissä. Länkkärin oheisvahingosta tulisi silloin venäl. oheisvaikutus. Ajatus ei ehkä ihan perusteeton. 3/