Thread by @PesuMatti

1. Suomi Natoon, Ruotsi nallina kalliolle?

Alla haja-ajatuksia otsakkeella "Suomi, Ruotsi ja Turkin Nato-jarru". 🧵

Umi Haavisto totesi äskeisessä tiedotustilaisuudessa, että ajatus Suomen Nato-ratifioinnista on menossa eteenpäin. Sävy oli jopa varovaisen optimistinen. #turpo

2. Voi siis hyvin olla, että taustalla asiat ovat liikkeessä. Haavisto toisti, että Suomi toivoo samantahtista etenemistä Ruotsin kanssa ja että molemmat maat olisivat Naton jäseniä Vilnan heinäkuiseen huippukokoukseen mennessä. Haavisto ei sulkenut ulos eritahtista etenemistä.

3. Valtiojohto on jo useaan otteeseen avannut syitä sille, miksi Ruotsin Nato-jäsenyys on Suomelle strategisesti tärkeää. Sanotaan ne tutkijaäänellä vielä kerran: Ruotsin aluetta - teitä, ilmatilaa, satamia - tarvitaan Suomen sotilaalliselle vahvistamiselle konfliktissa.

4. Ruotsia tarvitaan myös vaihtoehtoisille huoltovarmuusyhteyksille, ja maa tarjoaa 🇫🇮 vaihtoehtoisia tukeutumismahdollisuuksia sodanajan operaatioissa.

Puhutaan siis hyvin käytännöllisistä kysymyksistä, joiden hoitaminen olisi helpompaa, jos molemmat maat olisivat Natossa.

5. Yhtäaikaiselle etenemiselle voidaan nähdä myös poliittisia syitä. Suhde Ruotsiin on (mm. edellä mainituista syistä) Suomen tärkein valtiosuhde. Kulkemalla rinta rinnan Suomi vaalii sille arvokasta kahdenvälistä suhdetta ja sen luottamusperustaa.

6. On siis helppo ymmärtää, miksi valtiojohto pitää samanaikaista etenemistä Ruotsin kanssa tärkeänä ja miksi A-suunnitelma on edelleen kulkea liittokuntaan yhtä jalkaa.

Entä jos kevään aikana Budapestistä ja Ankarasta tippuvat Suomen ratifioinnit, mutta Ruotsi jää yhtä vaille?

7. Suomen ja Ruotsin Nato-polkujen erottaminen ajaisi Suomen kimuranttiin paikkaan. Pohdittavana useampi asiakokonaisuus.

Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on vakaa. Suomella ei ole pakottavia syitä päästä Naton jäseneksi tällä palavalla minuutilla.

7. Em. geostrategiset syyt ovat painava peruste yhtäaikaisuudelle. Toisaalta käytännön väliaikaisratkaisuja ei olisi mahdotonta löytää. Onhan Nato jo tarvinnut Ruotsin aluetta Baltian maiden mahdolliselle vahvistamiselle, ja Ruotsi on ollut innokas syvään yhteistyöhön.

8. 🇸🇪-suhteen kannalta asiaa voidaan tarkastella strategisten tekijöiden ja neuvottelutaktiikan näkökulmasta. 🇫🇮 liittyminen Natoon etupeltoon kyllä vahvistaisi 🇸🇪:kin turvallisuutta. Naton Kauniaisena 🇸🇪 ei olisi suurta hätää. Strategiset syyt eivät liene juuri nyt painavimmat.

9. Ruotsin näkökulmasta painavin syy käsikynkälle lienee se, että Suomen eritahtinen liittyminen Natoon heikentäisi sen neuvottelupositiota suhteessa Turkkiin. Se voisi toisin sanoen jäädä jumiin ikävään, aikaa ja resursseja kuluttavaan diplomaattiseen kiistaan.

10. Tämä voi olla katkeraa kalkkia Tukholmalle.

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Ruotsin sitominen Suomen puolustukseen on ollut julkilausutusti tai epäsuorasti Suomen #turpo-ydinintressejä koko sen itsenäisyyden ajan.

11. Olemme pian tilanteessa, jossa Ruotsi on Nato-jäsenyyden kautta sitoutunut ensimmäistä kertaa Suomen puolustamiseen. Hyvin koordinoidun Nato-päätösprosessin myötä keskinäinen suhde on vahvempi kuin koskaan.

12. Olisi sääli, jos yhden autoritäärisen vahvanmiehen venkoilu tärvelisi hartautella rakennetun ja elintärkeän valtiosuhteen.

Kyse ei ole mistään höttösolidaarisuudesta vaan kovasta kansallisesta edusta. Euroopan turvallisuuden rakenteet voivat muuttua, mutta Ruotsi pysyy.

13. Mikäli Turkki ratifioisi vain Suomen jäsenyyden, Helsingissä pitää fundeerata myös sitä, miten Nato ja sen jäsenmaat näkevät mahdollisen eritahtisuuden.

Natohan on ollut samantahtisuustoiveessa melkeinpä kategorinen. Tähän on parikin eri syytä.

14. Käytäntö: Nato on keskellä mittavaa muutosprosessia. Isot päätökset helppo ja järkevä tehdä, jos molemmat mukana ja mahdollisimman pian.

Politiikka: eritahtisuuden mahdollisuuteen viittaaminen heikentäisi erityisesti Ruotsin asemaa suhteessa Turkkiin.

15. Jos Ankara ratifioisi alkuun vain Suomen, Nato ja jäsenmaat (ml. 🇺🇸) joutuisivat todennäköisesti arvioimaan kantojaan uudelleen. Olisi aika kova veto vaatia prosessin kalkkiviivoilla olevaa etulinjamaata odottamaan porstuassa, vaikka homma olisi viittä vaille paketissa.

16. Miten hahmotan toimintavaihtoehdot?
Samantahtisen etenemisen on edelleen hyvä olla ensisijainen vaihtoehto. Mikäli ratifiointi tupsahtaisi esim. keväällä, Suomi voisi halutessaan katsella kesään ja arvioida tilanteen uudelleen.

17. Tämä voisi tapahtua kansallista prosessia venyttämällä (esim. eduskuntakäsittely & liittymiskirjan talletus). Toisaalta Suomen prosessin olisi hyvä olla siinä pisteessä, että kansalliset toimet voitaisiin viimeistellä erittäin nopeasti.

18. Tämä eittämättä vaatisi kansallista kärsivällisyyttä. Miten poliittinen kenttä ja julkinen mielipide reagoisivat tilanteessa, jossa Suomen prosessi on käytännössä valmis, mutta Suomi odottaa kaverin pääsyä maaliin? Tilanne on vakaa, mutta maa ei sijaitse herran kukkarossa.

18. Eritahtinen eteneminen olisi siis toissijainen vaihtoehto. Se voisi aktualisoitua tilanteessa, jossa a) Ruotsin jumi näyttää kestävän pidempään (kuukausia tai yli vuoden) tai b) eritahtisella etenemisellä ei vahingoitettaisi Suomelle tärkeitä suhteita.

19. Mikäli eritahtiseen ratkaisuun päädyttäisiin, päätös olisi syytä käydä läpi Ruotsin kanssa tavoitteena (julkilausuttu) yhteisymmärrys. Nato-maiden, erit. Yhdysvaltain näkemyksillä on suuri painoarvo. Prosessin hoitamisen tapa vaikuttaa Suomen tulevaan Nato-profiiliin.

Tämä on mielenkiintoinen linjaus. Ankara sysäämässä vastuuta Suomelle ja Ruotsille - paha syyttää kiilan lyömisestä kaksikon väliin. Tukholmassa paine kasvaa. Voiko naapurille sanoa "nej"? Marinin ja Kristerssonin tapaaminen saa painavaa sisältöä.

hs.fi/ulkomaat/art-2…