Hyvinvointi ja elintaso ovat eri asioita. Hiukan kärjistäen, elintaso on materiaa ja hyvinvointi onnellisuutta. Erityisesti julkisessa keskustelussa olisi tärkeää ymmärtää termien erot, niitä kun käytetään (turhaan) ristiin.
2/x
Mitä on elintaso?
Elintaso määritellään eri lähteissä eri tavoin. Esim. EK kuvaa elintason olevan "saatavilla olevien tavaroiden ja palveluiden määrää".
Wikipedia määrittelee elintason eri tavalla, mutta myöhemmin kuvataan "Viron saavuttavan Suomen elintason jos ..
3/x
... Viron BKT kasvaa riittävästi".
Yhteistä on, että yleisesti elintasoa mitataan BKT:lla. Tässä ketjussa käytetään elintasoa/GDP:tä synonyymeina.
Hyvinvointia mitataan yleisesti SWB:llä ("Subjective Well Being") sekä eliniänodotteella. Näitä ydinmittareita voidaan sitten tukea muilla mittareilla, kuten vaikkapa koulutukseen liittyvillä mittareilla.
5/x
SWB on subjektiivinen mittari, sitä mitataan kyselyllä. Eliniänodote puolestaan objektiivinen.
Eliniönodote on siitä hukan haastava, että vaikka se historiallisesti kuvaa hienosti hyvinvoinnin kehitystä eliniänodotteet ovat länsimaissa aika saman suuruisia eikä isompia eroja yleisellä tasolla tarkasteltaessa löydy.
Mutta.
8/x
Eroja alkaa kuitenkin länsimaissakin löytyä, jos tarkastelemme yleisen eliniänodotteen sijaan köyhimpien vs. rikkaimpien eliniänodotetta.
Tähän valitettavasti maiden välistä vertailua ei ole.
9/x
Data Yhdysvalloista on eliniänodotteen suhteen järkyttävää.
Keskimäärin hyvätuloisella miehellä on 15 vuotta enemmän elinaikaa kuin huonotuloisella. Ero on kasvanut kolmella vuodella vuosien 2001-2014 välillä ja kasvaa edelleen.
Hyvin alhaisen elintaso-tason jälkeen hyvinvointi ja elintaso eivät (edes) korreloi. Itse asiassa korkeilla elintaso-tasoilla, ulkoishaitat nousevat niin suuriksi, että ne alkavat vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin. Isot tulo- ja varallisuuserot pahentavat ongelmaa.
11/x
No mitä eroa mittareilla on, mitä se käytännössä tarkoittaa ja miksi ero on tärkeä?
12/x
Jos halutaan konkretisoida eroa kärjistävällä esimerkillä, kuvittele että saat kotiisi jääkaapin. Elintasosi on juuri noussut hiukan ja todennäköisesti myös hyvinvointisi. Tarkoittaako tämä sitä, että elintaso onkin hyvinvointia?
Ei, ei ja ei.
13/x
Jatketaan ajatusta:
Ensimmäisen jälkeen saat seuraavan jääkaapin, sitten ja seuraavan(jne). Jokaisen jääkaapin myötä elintasosi kasvaa. Viimeistään siinä vaiheessa kun kotisi on täynnä jääkaappeja ja et mahdu enää edes sisään, on elintason kasvanut haitalliselle tasolle.
14/x
Hyvinvointisi sen sijaan tuskin ensimmäisen jääkaapin (tai mahdollisesti toisen) jälkeen kasvaa. Se johtuu siitä, että tavallinen ihminen ei tarvitse useita jääkaappeja. Tavaran määrä (elintaso) ei ole hyvinvointia.
15/x
Jos elintaso olisi hyvinvointia, hiukan kärjistäen, joko jokaisen jääkaapin myötä onnellisuutesi tai eliniänodotteesi kasvaisi.
16/x
Tämän "epäsuhdan" raportoi ensimmäisen Richard Easterlin 70-luvulla. Hänen tutkimuksensa mukaan onnellisuus (= hyvinvointi) ei kasvakaan tulojen (= elintason) mukaan. Löydös nimettiin "Easterlinin paradoksiksi"
Elintasolla mitattuna maailman top10-parasta maata eivät olekaan hyvinvoinnin mittareilla maailman top-10 parasta maata. Muutama maa toki mahtuu molemmille listoille.
19/x
Yhdysvalloissa on sitten 50-luvun elintaso noussut valtavasti, mutta hyvinvointi (mitattuna SWB:llä) on ottanut hiukan takapakkia. Siis samassa ajassa kun elintaso on noussut +300% on onnellisuus vähentynyt.
Costa Ricalla hyvinvointi parani 80-luvulla, vaikka samalla gdp laski/pysyi paikallaan. Costa Ricalla nykyisin ihmiset ovat yhtä onnellisia kuin USA:ssa, huolimatta pienestä elintasosta. Costa Rica tuottaakin onnellisuutta erittäin tehokkaasti verrattuna Yhdysvaltoihin.
21/x
Vidaan myös ottaa Suomi menestyy hyvinvoinnin mittareilla paremmin kuin Irlanti, vaikka Irlannissa on lähes kaksikertainen elintaso (bkt per capita).
22/x
Elintaso onkin länsimaissa melko hyödytön kehityksen mittari.
Me emme tarvitse korkeaa elintasoa, että hyvinvoinnin mittareilla päästään hyviin tuloksiin n. 10kusd gdp (elintaso) tasolla päästään ja usemmilla mittareilla hyviin tuloksiin.
Koska termien eroja ei ymmärretä, niitä käytetään jatkuvasti aivan väärin. Tässä tuore esimerkki vaalikoneesta, jossa ilmastotoimet on laitettu vastakkain elintason kanssa.
24/x
Ilmastotoimet ovat toimia, jotka tutkitusti nimenomaan lisäävät hyvinvointia.
Mitä ihmeen väliä siis on elintason laskulla on, jos samalla hyvinvointi lisääntyy?
Jos joku argumentoi että mitä konkreettista haittaa eriarvoisuudesta on, niin siis kun eriarvoisuudet kasvaa rikkaat elävät köyhiin verrattuna paljon pidempään. 👆
Paljoa tämän konkreettisemmaksi ei taida voida päästä.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Eihän persuissa ja ääri-islamisteissa ole juurikaan eroja. Itse asiassa jos islamisteilla olisi puolue Suomessa, olisi se persujen luonnollisin yhteistyökumppani:
@SarasvuoJari väkivalta ja terrorismiin suhtautuminen on molemmissa lähes identtisiä.
Esim.
1) sananavapauella voidaan loukata muiden perusoikeuksia, jos kohde on oikea.
2) Tai väkivallan käyttö on oikeutettua, jos kohde on oikea.
3) Tai vähemmistöjen oikeuksia ei pitäisi olla
/2
@SarasvuoJari Ihan konkreettisina esimerkkeinä vaikka terrorismitilastot Pohjoismaissa.
Vasemmisto on viimeks tehnyt terrori-iskun 70-luvulla. Sen sijaan meillä riehuu äärijärjestöt: etunenässä äärioikeisto ja heti kakkosena islamistit.
/3