Thread by @Sammenluola

Olen nyt jo jonkin aikaa pohtinut miten vastaisin #saamelaiskäräjälakiuudistus ta koskevia mielipiteitäni kritisoineille kommentoijille. Lyhyet, aihetta yksinkertaistavat mustavalkoiset vastaukset...

intro + pitkä🧵
#saamelaiset #saamelaiskäräjät #saamelaiskäräjälaki

...kun eivät tekisi oikeutta asiakokonaisuuden eräiden osa-alueiden monisärmäisyydelle. Samalla haluaisin jatkokommenttieni kuitenkin tuovan yksiselitteisen selkeästi esille sen miksi olen tukenut em. lakiuudistusta valitsemastani näkökulmasta.

Lukijan on syytä tietää, että puhun ei-saamelaisena, jostain kaukaa etelästä. Olkoonkin että sukujuureni ovat lappilaiset, minulla ei siis ole minkään valtakunnan erityisasemaa tai -oikeutta julistaa aiheesta yhtään mitään. Minulla ei myöskään...

...ole mitään salattua tietoa asiakokonaisuuteen liittyen. Esitän vain mielipiteitä itseäni kiinnostavasta aiheesta. Pohdiskeluni kärki kaikessa yksinkertaisuudessaan liittyy alkuperäiskansaoikeuksiin.

Toissijainen painopistealue liittyy uusidentiteettien ja etnoksen pohdiskeluun. Mistä kulttuuri-identiteetti syntyy, miten se menetetään, ja miten sitä voidaan luoda.

Käytän tekstissäni termiä "metsäsaamelainen". Kyse on modernista ja osin (mutta ei ehkä täysin) keinotekoisesta etnonyymistä, jota käyttävät mm. jotkin itsensä statuksettomiksi saamelaisiksi määrittelevät tahot.

Se onko kyse saamelaisista lainkaan, on aiheen kannalta ydinkysymys. Niin tai näin, tekstissäni "metsäsaamelaiset" edustavat ns. valtasaamelaisuuden suhteen oppositiota. Siis porukkaa, joka hyvin tietyistä syistä on ollut mm. viimeisintä...

...käräjälakiuudistusta koskien käräjien hallituksen enemmistönäkemystä vastaan.

Jokin toinen termi saattaisi lukijan mielestä olla huomattavasti parempi kuin kuin käyttämäni käsite "metsäsaamelainen".

Tämä liittyy tietenkin lukijan aihetta koskeviin mielipiteisiin, tietopohjaan yms.

Vaihtoehtoja ovat mm. "statukseton saamelainen", "lappilainen", "uuslappalainen", "wannabe-saamelainen", "suomalainen"...

...tai jopa "inarinsaamelainen". Itse pyrin käyttämään ao. termiä puheenvuorossani mahdollisimman neutraalisti.

Aloitetaan!

Koen, että nykykielellä "metsäsaamelaisiksi" itsensä määrittelevien ihmisten identiteettikamppailu ei kaikilta osin ole ilman oikeutusta.

Etnisyydet voivat eri kansallisuuksien huokoisilla rajavyöhykkeillä...

...muodostua useiden kulttuuriperinteiden ja elinkeinojen kautta, sekä mm. monikielisyyden tai kielenmenetyksen myötä. Näkisin, että ns. metsäsaamelaisuuden idea pohjaa ainakin osittain johonkin tällaiseen.

Kyseisen identiteetin kehittymiseen ovat varmaan pohjimmiltaan vaikuttaneet menneisyyden muuttoliikkeet ja toisaalta valtiorakenteisiin kytkeytyvä historiallinen kolonialismi, sekä näihin molempiin kytkeytyvä elinkeinojen...

...ja muiden kulttuuripiirteiden lainautuminen ja toisaalta menetys.

Kyse on ollut esimerkiksi paikallisesta monikielisyydestä ja kielenmenetyksistä, seka-avioliittojen vaikutuksesta yksilöiden ja perheiden identiteetteihin, sekä niin suomalaisvoittoisten...

...kuin saamelaisvoittoisten sukujen ja yhteisöjen paineista omaksua tai vastaavasti torjua valtakulttuurin tai paikalliskulttuurien piirteitä.

Mielestäni puhumme siis monen nykyisin itsensä "metsäsaamelaiseksi"...

...määrittelevän kohdalla vähemmän yksiselitteisistä identiteeteistä, jotka ovat ajan saatossa vaihdelleet paitsi yhteisöjen sisällä, myös siinä miten ne ovat näkyneet ulospäin. Käsitys omasta identiteetistä on voinut vaihdella myös perheiden sisällä henkilöstä toiseen.

Kokonaiskuva pakenee siistejä rajapyykkejä. Nähdäkseni juuri tähän rikkoutuneen ja osin kadonneen etnoksen haasteeseen on idea nykyisestä metsäsaamelaisuudesta pyrkinyt vastaamaan. Taustalla vaikuttaa kulttuurinen..

...ajan saatossa erilaisia mullistuksia kokenut vaihettumisvyöhyke suomalaislähtöisten sukujen ja historiallisten metsä-, kemin- ja inarinsaamelaisten välillä. Puhumme erityisesti 1500-, 1600- ja 1700-luvuista.

Toisaalta puhumme 1980-luvulta eteenpäin virinneistä alkuperäiskansojen oikeustaisteluista niin meillä kuin maailmalla, sekä yleisemmin paikallisuuden noususta identiteettiköyhän yhtenäiskulttuurin puristuksessa. Mutta puhumme myös politiikasta.

Niin tai näin, koen että nykyisellä ns. metsäsaamelaisuudella ei ole erityisen eheää päällekkäisyyttä juridiseksi alkuperäiskansaksi luokiteltavan saamelaisuuden kanssa. Nykyinen metsäsaamelaisuus ei myöskään...

...edusta tutkimuksessa esiintyvää historiallista metsäsaamelaisuutta kuin joidenkin paikallisten, ajan saatossa kovin hauraaksi käyneiden juuriensa kautta.

Nähdäkseni on siis olemassa kaksi asiakokonaisuutta, jotka pitää erottaa toisistaan.

Ensinnäkin alkuperäiskansa saamelaiset ja heidän kamppailunsa oikeuksiensa puolesta, sekä toisaalta ns. metsäsaamelaisuuden kipuilu itseymmärryksensä ja laajemman hyväksyttävyytensä puolesta.

Myös jälkimmäisellä on historiallinen ulottuvuutensa, mutta identiteettinä kyse on modernista ilmiöstä, jonka matka varsinaiseen etnisyyteen (uuteen tai osin elvytettyyn) on ymmärrykseni mukaan keskeneräinen.

Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta samalla sen soisi jättävän alkuperäiskansa saamelaisille oman, sille kuuluvan tilansa.

Jos hyväksymme yllä kirjoittamani asiat edes jonkinlaisena totuutena, ei läheskään kaikilla metsäsaamelaisiksi itsensä määrittelevillä ihmisillä ole perusteita tulla hyväksytyksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon (samalla kun joillain ehkä on).

Heidän ei näin muodoin myöskään tulisi liittää omaa identiteettikamppailuaan osaksi alkuperäiskansa saamelaisten oikeustaistelua.

Sen sijaan ns. metsäsaamelaiset voisivat seisoa omilla jaloillaan. He voisivat hyväksyä sukulinjojensa...

...suomalaislähtöisen tai "suomalaiseksi" ajan saatossa muuntuneen taustan sellaisenaan, ja samalla hyväksyä oman narratiivinsa uusidentiteettiluonteen. Tälle olisi mielestäni järkevät perusteet...

...mutta perusteet olisi mielestäni myös nykyisen metsäsaamelaisuuden ymmärtämiselle omana erillisenä identiteettinään. Kyse ei mielestäni ole valtavirran suomalaisuudesta...

...tai edes valtavirran lappilaisuudesta, mutta ei myöskään saamelaisuudesta de jure.

Sen sijaan kyse on de facto omasta jutustaan. Ehkä pitäisikin puhua metsälappilaisuudesta?

Niin tai näin, minun mielestäni se voisi keskittyä itseään koskeviin asioihin, irtautuen alkuperäiskansa saamelaisiin liittyvistä kohtalonkysymyksistä.

Tästä onkin hyvä aasinsilta seuraavaan kohtaan.

Varsinkin alue- ja paikallispolitiikassa esiintyvää "toksiseksi lappilaisuudeksi" nimittämääni ilmiötä luonnehtii alkuperäiskansa saamelaisiin kohdistuva epäoikeutettu resurssikateus ja ylenkatse...

...sekä kuvitelmat saamelaisten harjoittamasta epäreilusta vallankäytöstä. Pintaan nousevat välillä myös vanhat kolonialistiset asenteet ja suoranainen rasismi.

Kyyninen alue- ja paikallispolitiikka (ja paikoin myös valtakunnanpolitiikka) varsinkin talouteen liittyen pyrkii hyödyntämään näitä saamelaisvastaisia tuntoja, levittäen samalla eripuraa pohjoisen kulttuuri- ja...

...identiteettikysymysten alueelle. Tavoitteena on heikentää saamelaisten yhtenäisyyttä, ja toisaalta iskeä kiilaa kaikkien kulttuuriperinteistä(än) ja vaikkapa ympäristönsuojelusta kiinnostuneiden väliin.

Ei siis ihme, että identiteettikeinottelua ja kulttuurihämmentämistä on pesiytynyt myös "metsäsaamelaisuutta" edistävän liikkeen oheen. Tilanteesta hyötyviä on laidasta laitaan, ja paikallis- sekä aluepolitiikka sen mukaista.

Sanomattakin selvää, että tämä kaikki haittaa alkuperäiskansa saamelaisten kamppailua oikeuksiensa puolesta, mutta tilanteesta kärsii myös "metsäsaamelaisten" asia. Kun puurot ja vellit saadaan...

...riidankylväjien toimesta kunnolla sekaisin, voidaan sivumpana edistää milloin mitäkin kyseenalaista kehitysprojektia.

Oma lukunsa tässä kaikessa on vielä se, miten (yleisinhimilliseen tapaan) oman...

...identiteetin vahvistaminen käy helpoiten vastakkainasettelujen kautta. Politiikka ja aktivismi on tälle valmis taistelukenttä.

Olet tervetullut oikomaan ja kritisoimaan näkemyksiäni vapaasti. Olethan kuitenkin kiltti muita kommentoijia kohtaan, kiitos.

LOPPU