Thread by @PesuMatti

1. Minkälaiseen Natoon Suomi on liittymässä?

Yritän tässä langassa tiivistää 74-vuotiaan liittokunnan historian pääpiirteet ja kuvata, missä Pohjois-Atlantin liitto tällä hetkellä makaa. Lopuksi pohdin, miltä tilanne näyttää Suomen näkökulmasta.🧵 #turpo

2. Nato on osoittaunut hyvin sopeutuvaksi järjestöksi. Sen historia voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan:

1⃣ Kylmä sota (Nato 1.0)
2⃣ Kylmän sodan jälkeinen aikakausi (Nato 2.0)
3⃣ Strategisen kilpailun maailma (parempaa termiä odotellessa) (Nato 3.0)

3. Aloitetaan kylmästä sodasta (Nato 1.0).

Naton perustamisesta (1949) kylmän sodan loppumiseen (1989-1991) liittokunnan päätehtävä oli yksiselitteinen: estää ja tarvittaessa torjua Neuvostoliiton ja sen liittolaisten hyökkäys liittokunnan jäseniä vastaan.

4. Kirkkaasta päämissiosta huolimatta liittolaisilla oli eri näkemyksiä uhkan vakavuudesta sekä siihen vastaamisen keinoista. Kylmä sota ei ollut staattinen aikakausi. Nato joutui jatkuvasti sopeuttamaan toimintaansa (Korean sota, liennytys yms.)

amazon.com/Enduring-Allia…

5. Kylmän sodan loppu ja Neuvostoliiton romahtaminen pakotti liittokunnan uudelleenarvioimaan tehtävänsä. Sen päätehtäväkentäksi tuli kriisinhallinta- ja vakauttamisoperaatiot (Nato 2.0).
Vasta kylmän sodan jälkeen Natosta varsinaisesti tuli operatiivinen sotilasliitto.

6. 1990-luvulla Naton operaatioiden fokus oli Länsi-Balkanilla, 2000-luvun alusta alkaen Afganistanissa.
Kollektiivinen puolustus ja pelote eivät täysin kadonneet Naton tehtävälistalta, vaikka liittokunnan enemmistö ei nähnyt Venäjää sotilaallisena uhkana.

7. Naton tehtävän muutoksella oli kauaskantoisia vaikutuksia. Kylmän sodan aikana rakennettu yhteisen puolustuksen koneisto, kyvyt ja sitä tukeva puolustusteollinen pohja mukautettiin kriha-operaatoihin. Nato painii tämän perinnön kanssa paraikaa, kun se pyrkii tukemaan Ukrainaa.

8. Nato 2.0:n toinen merkittävä perintö oli Naton laajeneminen. Kylmän sodan vuosina Nato kasvoi 12 jäsenen liitosta 16 maan klubiksi. Vuosien 1999-2009 Nato taasen hyväksyi 12 uutta jäsenmaata.

M.E. Saroten kirja laajenemisen ensiaskelista on must-read.

amazon.com/Not-One-Inch-P…

9. Naton kriisinhallintapainotus oli hiljalleen heikentymässä jo 2010-luvun alussa. Venäjän ensimmäinen hyökkäys Ukrainaan 2014 pakotti Naton miettimään uudelleen toimintaansa. Syntyi Nato 3.0.

10. Nato 3.0 on merkinnyt liittokunnan (hidasta) paluuta pelotteen ja puolustuksen pelikentälle. Vuodesta 2014 Nato on valmistautunut vastaamaan Venäjän uhkaan. Tavanomaisen puolustuksen rakenteita ja järjestelyitä on hiljalleen palautettu.

11. 🇷🇺 viimevuotinen hyökkäys vahvistaa tätä trendiä. Vuonna 2022 kesällä julkaistu strateginen konsepti asetti Naton toiminnalle suuntaviivat: liittokunnan tarkoitus on kollektiivinen puolustus, ykköstehtävä pelote ja puolustus ja pääasiallinen uhka 🇷🇺. nato.int/strategic-conc…

12. Nato 3.0 poikkeaa kylmän sodan Natosta merkittävällä tavalla.

Liittokunnassa on pian 32 jäsenmaata, jolla on poikkeavat uhkakäsitykset. Merkittävä osa liittolaisita ei edelleenkään näe Venäjää vakavana uhkana omalle turvallisuudelleen.

13. Kompromissiratkaisuna eri uhkakäsitysten huomioimiseksi Nato on kehittänyt ns. 360-asteen lähestymistavan. Venäjän ohella Naton toinen tunnistettu uhka on edelleen terrorismi. Lähestymistapa näkyy vahvasti myös uudessa strategisessa konseptissa.

tandfonline.com/doi/full/10.10…

14. Muuttuneesta turvallisuusympäristöstä huolimatta Naton paluu perinteiseen puolustukseen on ollut osittaista. Se ei ole puhtaasti 🇷🇺uhkaan keskittyvä sotilasliitto. Tämä hidastaa pelotteen ja puolustuksen kykyjen ja rakenteiden uudelleenrakennusta.

tandfonline.com/doi/full/10.10…

15. 🇷🇺 suhtaudutaan Natossa tällä hetkellä uudella vakavuudella, ja liittolaiset ovat ilmoittaneet merkittävistä lisäsatsauksista kovaan puolustukseen.

Riittääkö puhti, jos 🇷🇺 hyökkäyksen lopputulos on sotilaallisesti merkittivästi heikompi 🇷🇺?

commonslibrary.parliament.uk/defence-spendi…

16. Nato 3.0 on lisäksi kylmän sodan Natoa laajempi. Nato 1.0:n ja Varsovan liiton kitkapinta oli lähellä Euroopan teollisen ja taloudellisen vallan keskuksia. Nyt raja kulkee idemässä. Geopol. hauraimmat liittolaiset ovat pääasiassa sotilaallisesti heikkoja (pl 🇵🇱 ja pian 🇫🇮)

17. Nato joutuukin miettimään sotilaallisen liikkuvuuden kysymyksiä aivan eri vakavuudella kuin ennen.

Sot. mielessä Nato on järjestely, jossa lännen sot. ja teol. vallat tuottavat turvallisuutta liiton itäisille jäsenmaille, jotka luovat niiden ja 🇷🇺 välille puskurivyöhykkeen.

18. Koska merkittävä osa Nato-maista ei koe intensiivistä Venäjän uhkaa, tämä asettaa tiettyjä rajoja sille, kuinka paljon ne lopulta haluavat satsata puolustuskykyynsä ja hauraampien liittolaisten tukemiseen.

19. Tämä koskee kasvavasti myös Yhdysvaltoja, joka tuottaa valtaosan Naton sotilaallisista kyvyistä. Kiina-painotuksesta huolimatta se haluaa edelleen vaalia Euroopan vakautta mutta aiempaa pienemmillä panoksilla.

fiia.fi/julkaisu/ideat…

20. Nato 3.0:aan liittyminen palvelee em. tekijöistä huolimatta Suomen turvallisuutta. Kynnys Suomeen kohdistuvaan aggressioon nousee ja sen mahdolliseen sotilaalliseen tukemiseen tulee lisää suunnitelmallisuutta ja aiempaa vahvemmat rakenteet.

21. Nato ei kuitenkaan enää ole hampaisiin aseistettu kollektiivisen puolustuksen koneisto, eikä se ole välttämättä sitä tulevaisuudessakaan. Tämä näkyy mm. komentorakenteessa, op. suunnitelmissa ja konkreettisissa sot. kyvyissä.

Mitä johtopäätöksiä tästä tulisi vetää?

22.

1⃣ Suomen tulee edelleen pyrkiä mahdollisimman vahvoihin kansallisiin puolustussatsauksiin.

2⃣ Yhteistyötä saman uhkakuvaston jakavien liittolaisten kanssa on syytä tiivistää. 2- ja monenväliset järjestelyt voivat merkittävästi vahvistaa yhteisen puolustuksen toimeenpanoa.

23.

3⃣ Peloteorientoituneena 🇷🇺 keskittyvänä liittolaisena 🇫🇮 kannattaa herkeämättä ajaa Naton pelotteen ja puolustuksen rakenteiden vahvistamista. Tyyli on vapaa ja sillanrakennusta eri tavoin ajatteleviin j-maihin ei ole syytä unohtaa. Fokus on kuitenkin selvä.