Thread by @PesuMatti

1. Amerikkalaisen B-52-pommikoneen visiitti Suomenlahdella noteerattiin Suomessa laajasti.

Avaan tässä ketjussa Yhdysvaltain ja Naton harjoittelutoimintaa, siihen liittyvää signalointia ja Nato-jäsenyyden vaikutuksia Suomen sotilaalliselle harjoittelulle. 🧵#turpo

2. Sotaharjoituksilla on sekä taktisteknisiä että poliittisstrategisia tavoitteita. Ensimmäisellä kategorialla viitataan mm. uusien taitojen oppimiseen, yhteistoimintakyvyn kehittämiseen tai uusien sotilaallisten kykyjen testaamiseen.

3. Poliittisstrategisilla tavoitteilla viitataan taas esimerkiksi liittolaisten rauhoittamiseen tai pelotteen ylläpitämiseen potentiaalista hyökkääjää vastaan. Molemmat tavoitteet näkyvät Naton ja sen jäsenmaiden harjoittelutoiminnassa.

4. Tästä päästääkin sujuvasti amerikkalaispommittajiin.

Vaikka strategisten pommittajien lentotoimintaa voidaan perustella taktisteknisillä seikoilla (esim. yhteistoimintakyky), Yhdysvallat lennättää strategisia pommittajiaan ennen kaikkea poliittisstrategisista syistä.

5. Niillä toisin sanoen demonstroidaan 🇺🇸 sotilaallista voimaa vastustajille ja vakuutetaan liittolaisia amerikkalaisten sitoutumisesta niiden turvallisuuteen.

Sotilaallisen voimannäytön logiikasta on tehty tutkimusta, mikäli aihe kiinnostaa.

esim: tandfonline.com/doi/pdf/10.108…

6. B-52:lla on voiman osoittamisessa ikoninen status. Se kehitettiin ennen ohjusaikaa pääasialliseksi välineeksi ydiniskujen suorittamiseksi. Sitä on viime vuosikymmeninä käytetty konventionaalisessa toiminnassa, mutta pommittajilla on edelleen rooli 🇺🇸 "ydinasetriadissa".

7. Itämeri on sen strateginen merkitys huomioiden otollinen alue voimannäytölle Lauantainen pommittajalento oli viesti alueen nykyisille ja tuleville liittolaisille 🇺🇸 sitoutumisesta.

Venäjälle 🇺🇸 esitteli kykyään kauaskantoiseen täsmävaikuttamiseen 🇷🇺 strat. kohteita vastaan.

8. Lennolla viestittiin myös Yhdysvaltain ydinasepelotetta. Osa B-52-koneista on edelleen kyvykkäitä ydinaseoperaatioihin. Suomenlahdella käynyt kone ilmeisesti lukeutuu em. kategoriaan.

On hyvä, että Suomessa käydään aiheesta keskustelua.

9. Suomessa onkin viimeistään 2014 alkaen pohdittu sotilaallista harjoittelua uudelta kantilta. Nato-jäsenyys vahvistaa edelleen tätä trendiä.

Jäsenyys tuskin johtaa Suomen kansainvälisen harjoitustoiminnan määrälliseen kasvuun, mutta laadulliseen muutokseen kylläkin.

10. Vuoden 2014 jälkeen Suomen kansainvälinen sotilaallinen harjoittelu kasvoi puolustusyhteistyön lisääntymisen myötä räjähdysmäisesti. Suomi on ottanut osaa Naton ja liittolaisten harjoituksiin. Kumppanimaan joukkoja on osallistunut harjoituksiin Suomessa.

11. Lisääntynyt harjoitustoiminta ja puolustusyhteistyö ovat kasvattaneet puolustusvoimien työtaakkaa. Naton jäsenenä Suomella on tuskin resursseja osallistua kansainvälisin harjoituksiin aiempaa enemmän. Vuosittaiseen harjoittelukalenteriin tuskin mahtuu monta harjoitusta lisää.

12. Harjoitustoiminta on herättänyt Suomessa paljon keskustelua. Asiaa on säännöllisesti käsitelty korkeimmalla päätöksentekotasolla, ja se on tasaisin väliajoin esillä myös ek:n valiokunnissa.

Käsitykseni on, että tämä on verrokkimaihin verrattuna poikkeuksellista.

13. Suomessa kansainvälisiin sotaharjoituksiin osallistumista perusteltiin pitkään puhtaasti taktisteknisillä syillä. Harjoitustoiminnan poliittisstrategisista ulottuvuuksista pitkälti vaiettiin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ko. elementtejä olisi ollut.

14. Vasta viime vuonna poliittinen johto alkoi avoimesti puhua sotilaallisen harjoittelun poliittisemmasta puolesta. Suomi myös skarppasi omaan sotilaallisen kykyyn liittyvää viestintäänsä. Taustalla vaikuttivat Venäjän hyökkäys ja Suomen päätös hakea Naton jäseneksi.

15. Turvatakseen Nato-jäsenyysprosessin 🇫🇮 nosti kv. harjoitusten määrää. Erit. kumppanimaiden joukkojen harjoittelua Suomessa lisättiin. Kyse oli nimenomaan poliittisstrategisesti motivoituneesta harjoittelusta.

Viesti oli selvä: 🇷🇺 ei tule puuttua 🇫🇮 Nato-jäsenyysprosessiin.

16. Mitkä ovat Nato-jäsenyyden mahdollisesti mukanaan tuomat laadulliset muutokset Suomen sotilaalliseen harjoitteluun? Kolme pointtia.

1⃣ Suomi osallistuu Naton ja liittolaisten harjoituksiin Nato-maana, joka harjoittelee kollektiivista puolustusta.

17. Aiemmin osallistuessaan Nato-harjoituksiin Suomi viesti, että se ei osallistu liittokunnan artiklan 5. artiklan toimeenpanoon. Harjoituksesta riippuen linjanveto tarkoitti eri asioita. Nyt rajanvetoa ei tarvitse tehdä.

18. 2⃣ Suomi todennäköisesti ottaa aiempaa aktiivisemmin osaa harjoitteluun, jossa on voimannäytöllinen/polstrat elementti.

🇺🇸 on esim. välillä lennättänyt strat. pommittajiaan kaikissa liittolaismaissa vuorokauden aikana. Suomen ilmatilassa pommittajat eivät ole käyneet.

19. Mikäli 🇺🇸 päättäisi suorittaa vastaavia koko Naton kattavia lentoja tulevaisuudessa, niistä on Suomen hankala kieltäytyä. Eikä siihen olisi syytäkään.

On kuitenkin hyvä huomioida, että Naton jäsenenä Suomi edelleen itse päättää, miten ja kenen kanssa se harjoittelee.

20. Vahvan polstrat-signaalin sisältäviä toimia voidaan jättää takataskuun tilanteita varten, jossa pelotetta pitää "säätää" terävämmäksi. Natossa Suomella on hyvä olla oma näkemys pelotteen ylläpitämisen ja eskalaationhallinnan kysymyksistä, johon harjoittelukin liittyy.

21. 3⃣ Naton jäsenenä Suomella on mahdollisuus osallistua myös liittokunnan ydinaseoperaatioita koskeviin harjoituksiin. Päätös osallistumisesta on osa Suomen laajempaa politiikkaa suhteessa Naton ydinasepelotteeseen.

22. Suomen Nato-politiikasta ja Naton toiminnasta, ml. sotaharjoituksista, lisää pari kuukautta sitten ilmestyneessä @FIIA_fi-tutkimuksessamme.

fiia.fi/wp-content/upl…

23. Pari pointtia unohtui.

Harjoittelu on tärkeä osa Suomen tulevaa Nato-politiikkaa ainakin kahdesta syystä.

1️⃣ Suomeen on tuskin lähitulevaisuudessa tulossa Naton taisteluosastoa. Aktiivisella harjoitusyhteistyöllä voidaan kompensoida läsnäolon puutetta.

24.

2️⃣ Kansainvälisten harjoitusten järjestämisen avulla voidaan harjoitella operatiivisten suunnitelmien toimeenpanoa sekä ulkomaisten joukkojen vastaanottoa Suomeen.