Tehdäänpä pieni ketju. Ilmeisesti kansataloustieteen perusteisiin ja eurovaluutan ongelmiin perehtymättömät ovat naureskelleet sille, kun puheenjohtaja Purra eilen totesi euron olleen Suomelle virhe. Mutta kannattaako #fantsuttelu|? 1/x
Eurovaluutan ongelmat pienen, vientivetoisen maan kannalta, ovat hyvin selkeät ja niistä on saatavilla runsaasti akateemisia esityksiä. Jos aihe on sinulle uusi, professori Kanniaisen toimittama ajatuspaja Liberan kirja on hyvä paikka aloittaa. 2/x
Kansantaloustieteen professori Kanniaisen ryhmän arvion mukaan euro ja rahaliiton rakenneviat ovat maksaneet Suomelle n. 10% hyvinvointitappion verran. 3/x
Talouselämän haastattelussa 2014 Kanniaisen mukaan euro oli "vuosisadan virhe". Eikä hän ole suinkaan ainoa asiantuntija, joka uskaltaa tämän poliittisen virheen sanoa ääneen. 4/x
Myös elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja ja taloustieteilijä Sixten Korkman on todennut, että Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys. Hän tosin ei pidä euroeroa vaihtoehtona, mutta tosiasiaa hänkään ei kiistä. 5/x
Talouselämän vaikuttaja ja pankkiiri Björn Wahlroos on todennut samat ongelmat. Kukapa nyt oman alansa yleistietoon kuuluvia asioita kehtaisi kieltää? Hän myös vertasi eurojärjestelmää Neuvostoliiton taloudelliseen toimintaan. 6/x
Mainitaan nyt sekin, että ennen kuin vasemmisto hyppäsi #fantsuttelu|junan kyytiin, kirjoitti ekonomi, kansanedustaja ja meppi Esko Seppänenkin kirjan eurojärjestelmän eli EMU:n virheistä. Hänkin tunsi asian. 7/x
Kokoomuksen Elina Valtonen ei vuonna 2016 pelännyt sanoa ääneen, että euro ei ole lisännyt Suomen talouden vakautta, vaan ihan päinvastoin heikentänyt sitä. Jokainen fiksu ihminen, joka kirjallisuuteen perehtyy, tietää kyllä nämä jutut. 8/x
Jos #fantsuttelu|n ja naureskelun sijaan haluaa itse opiskella asiasta lisää, kannattaa käydä valtiotieteen tohtori Peter Nybergin blogissa. Hän työskenteli valtiovarainministeriössä ja Suomen Pankissa ja antaa yhä asiantuntijalausuntoja eduskunnalle. 9/x
Jos tykkää lukea englanniksi, niin euron ongelmista ja eurokriisien syistä löytyy akateemista tekstiä vielä enemmän. Itse pidin Hans-Werner Zinnin Oxford University Pressin julkaisemasta kirjasta lähdeluetteloineen. Hänellä on myös luentoja YouTubessa. 10/x
Luulen että näistä pääsee hyvin alkuun. Toivottavasti tästä ketjusta on apua keskusteluissa. #fantsuttelu ei kannata. Lukeminen kannattaa ja #järjelläpärjää aina paremmin. 11/11
Ketju suhtautumisesta rasismiin. Viime aikoina, kuten usein viime vuosina, on puhuttu paljon rasismista. YLE on tehnyt aiheesta tuoreen kyselyn, jossa ilmenee mielenkiintoisia eroja puolueiden välillä. 1/x
Koska on vältettävä populistien helppoja ja yksinkertaisia selityksiä, täytyy muistuttaa rasismin olevan käsitteenä epämääräinen, kiistelty ja historian aikana merkittävästi laventunut. Kuten sosiologi Puuronenkin (2011) hyvin tuo esiin. 2/x
Näin ollen erilainen suhtautuminen on ymmärrettävää. Yhdelle kyse on monimutkaisesta yhteiskuntapoliittisesta ilmiöstä ja käsitteestä, toiselle se on selkeä ja suoraviivainen signaali. 3/x
Tätä @freelanceSane|n tekstiä jakoi muutama varteenotettavakin taho. Siinä kuulemma torpataan kaikki Purran väitteet faktoilla. Päätin vilkaista ja tämä onkin todella aika hyvä esimerkkitapaus. 1/x
Räväkkä otsikko tutulla rasismiretoriikalla on toki vanha ja kulunut, mutta monet tunnetusti lukevat vain otsikon, ja tällainen tietysti ruokkii jo-olemassa-olevia ennakkoluuloja persuja kohtaan. Jatketaan silti. 2/x
Leipätekstin ensimmäisellä riville on laitettu lainaus, jota ei viitatussa Hesarin jutussa ole. Koko jutussa ei esiinny fraasia "tekemättä mitään". Puhdas olkiukko ja sanojen suuhun laittaminen. Ikävää, mutta mennään vielä eteenpäin. 3/x
Silloin tällöin kuulee sanottavan, varsinkin politiikkaa vähemmän tuntevien taholta, että kun persut aina vain osoittelevat sormella ongelmia eivätkä esitä mitään ratkaisuja. Miksi näin koetaan, vaikka ratkaisuehdotuksia onkin esitetty? 1/x
Olen itse seurannut aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua kielentutkijana nyt ehkä 8 vuotta. Aluksi ulkopuolisena tarkkailijana, sitten keskustelijana, nykyään puolueaktiivina ja PS-eduskuntaryhmän kansliasihteerinä. Tässä huomioni asiasta ulko- ja sisäpuolelta. 2/x
Usein PS nostaa esiin ongelmia tai ilmiöitä, jotka ovat suomalaisessa keskustelussa ja politiikassa ajautuneet eri syistä ikään kuin pyhiksi opinkappaleiksi eli dogmeiksi. Niistä on konsensus, niiden epäkohtia peitellään tai niistä vaietaan, niitä pidetään noloina. 3/x
Objektiivisesti havaittavissa todellisuudessa sukupuolia on nisäkkäillä kaksi. Tämä on myös tieteellisen maailmankuvan mukainen biologinen fakta, huolimatta siitä, että tunnetaan myös poikkeuksia ja jotkut ihmiset kokevat sukupuolidysforiaa. 1/x
Filosofi David Humen (1711-1776) mukaan tosiasioista ei voida johtaa arvoja tai moraalisia sääntöjä (nk. ”Humen giljotiini”). Näin ollen pelkän kaksijakoisen sukupuolen todellisuuden toteaminen ei automaattisesti tarkoita kenenkään ”syrjintää” tai ”olemassaolon kieltämistä”. 2/x
Sukupuolidysforia on ihan lääketieteessä tunnettu tila, jossa ihminen tuntee ahdistusta ja kärsimystä ristiriidasta subjektiivisen sukupuoli-identiteetin (oma kokemus) ja objektiivisen, biologisen sukupuolensa (kehon havaittavat ominaisuudet) välisestä ristiriidasta. 3/x
Ilmeisesti Punainen Risti on tuomassa työpaikoillenne kiistanalaiseen #antirasismi|n uskomusjärjestelmään nojaavia koulutuksia. Kyse ei ole rasismin vastustamisesta perinteisessä mielessä, vaan enemmän uskonnollis-poliittisesta aatteesta. #wokehommat 1/x
Perinteinen rasismin vastustaminen nojaa selkeisiin, empiirisesti havaittaviin syrjiviin tekoihin. Postmoderni antirasismi nojaa "mikroaggressioihin", "tiedostamattomaan" ja "piilorakenteisiin", joita ei voi kiistää. 2/x
Kun väitettyä rasismia ei voi empiirisesti havaita, eikä kiistää, voidaan rasismiksi väittää periaatteessa mitä vain. Paljon onkin viime vuosina löydetty rasismia jopa lasten lautapeleista, jäätelöpuikoista ja perinteisistä joulukuvaelmista. 3/x
Riku Niemisen eduskuntavaaliehdokkuuden myötä uudelleen keskustelunaiheeksi 8 vuoden takaa noussut #blackface-sketsi on hyvä tapaustutkimus samalla tarkastella #woke-asenteiden kehitystä ja toimintalogiikkaa Suomessa. #wokehommat 1/x
Heinäkuussa 2015 Suomen Kuvalehden kolumnissa oli kriittinen sävy. Nieminen kommentoi, että hänellä ei ollut pahaa tarkoitusta, syytökset olivat "absurdeja" ja syytöksiä hän piti "sädekehänkiillotuksena". Rasismia hän ei asiassa nähnyt. 2/x
Nieminen on vuonna 2021 sittemmin pyytänyt vitsiä anteeksi Apu-lehdessä. Hän toisti, ettei tarkoitus ollut paha ja pyysi anteeksi ihmisiltä, "jotka kokevat, että blackface normalisoi rasismia", eikä ulkonäölle nauraminen ole ok. 3/x