UPM toimii Uruguayssa valtion perustamilla vapaakauppa-alueilla, joiden ansiosta UPM ei maksa voitoistaan veroa Uruguayssa. UPM:n Fray Bentosin tehtaalta lähtevän sellun arvo on arviolta noin 600 miljoonaa euroa vuosittain (1).
Lisäksi Uruguayn tulee ostaa UPM:ltä 20 vuodeksi sellutehtaan tuottaman ylimääräisen energian, vaikka valtion energiankäyttö on jo nyt katettu (2). Elokapina vaatii yhdessä urugualaisten aktivistien kanssa, että valtio poistaa monikansallisten yhtiöiden vapaakauppa-alueet.
Uruguay tuottaa selluteollisuudelle raaka-aineita, mutta sellu – raaka-aineen jalostuksen lisäarvo – kuljetetaan pois maasta. Samalla Euroopasta tuodaan maahan korkean jalostusasteen tuotteita, kuten selluteollisuuden käyttöön tulevia metsäkoneita ja rahtikalustoa (3).
Rakenteelliseksi kauppavajeeksi kutsuttu ilmiö aiheuttaa paikallisen valuutan heikkenemistä suhteessa dollariin, jolloin elintärkeiden tuontitavaroiden hinnat nousevat (4). Monikansallisten yritysten valta-asemaa ylläpidetään paikallisen lainsäädännön avulla (5)
In Uruguay, UPM operates in free trade zones established by the state, which means that UPM does not pay taxes on its profits in Uruguay. The value of the pulp leaving UPM's Fray Bentos mill is estimated at around EUR 600 million per year (1).
For the next 20 years, Uruguay also has to buy the surplus energy produced by the new pulp mill, although the country's energy needs are already covered (2). Elokapina demands together with Uruguayan activists that the state must remove free trade zones.
Uruguay produces raw materials for the pulp industry, but the pulp - the added value of processing the raw material - is exported. At the same time, Europe imports high-value-added products, such as forestry machinery and freight equipment for the pulp industry (3).
This phenomenon, known as the structural trade deficit, causes the local currency to depreciate against the dollar, pushing up the prices of vital imported goods (4). The dominance of multinational companies is maintained through local legislation (5).
Mielenosoittaminen toimii!
Elokapinan ja uruguaylaisten mielenosoitukset ovat onnistuneet nostamaan suomalaisen selluteollisuuden (ts. sellukolonialismi) vaiettuja ongelmia julkiseen keskusteluun. hs.fi/politiikka/art… 1/4
Tänään @hsfi julkaisi oivan jutun, jossa kerrotaan presidentti Sauli Niinistön peruneen matkansa Uruguayhin. Kiinnostavaa, että näin tapahtui juuri viime viikon mielenosoitusten jälkeen. 2/4
Juttu nostaa samoja faktoja suomalaisesta sellukolonialismista, kuin mitä mielenosoittajat niin Suomessa UPM Kymin sellutehtaalla kuin Uruguayssa nostivat viime viikolla. Presidentin kanslia perustelee matkan peruuntumista hallitusneuvotteluilla, jotka ovat kesken. 3/4 @UPMSuomi
Elokapina osoittaa solidaarisuutta uruguaylaisille! "Vesi, joka meiltä puuttuu, lahjoitetaan UPM:lle": UPM:n uusi sellutehdas on osallinen Uruguayn akuutissa vesikriisissä. Lue koko teksti Elokapinan blogista. blogi.elokapina.fi/vesi-joka-meil…@UPMUruguay@UPM_Metsa
Uruguay kärsii ennennäkemättömästä vesikriisistä. Vesivarantojen kuihtuessa 60 % uruguaylaisista saa vesijohtovettä, jonka natrium- ja klooripitoisuus on liian korkea. Ihmiset ovat kahden viikon ajan kerääntyneet päivittäin Montevideon kaduille korostaen oikeuttaan juomaveteen.
Mielenosoittajat vaativat, että valtio priorisoi paikallisia monikansallisten yritysten sijaan. Uruguayssa selluntuotanto käyttää makean veden varantoja ja kiihdyttää vesikriisiä. Tuotanto kuluttaa vesivarantoja 10 kertaa enemmän kuin mitä maassa käytetään juomaveteen yhteensä.
XR UK on eri asia kuin #Elokapina, Extinction Rebellion Finland.
XR alkoi Iso-Britanniasta 2018 ja levisi nopeasti kaikkialle maailmaan jo samana vuonna - myös Suomeen.
Jokainen haara on kuitenkin itsenäinen ja tekee omat päätöksensä. 2/
Yhteistä on jaettu kriisitietoisuus, visuaalinen ilme, väkivallaton kansalaistottelemattomuus, sekä vaatimukset jotka eri haaroilla ovat suunnilleen vastaavat. 3/
Kohta alkaa! Klo 15 alkaen tähän ketjuun paneelikeskustelun livetvittausta. Ilmastokriisi tulee aiheuttamaan mittavia ongelmia ihmisten psyykkiselle&fyysiselle terveydelle, mikä kuormittaa terveydenhuollon kantokykyä. Mitä paneeli sanoo? Vielä ehtii paikan päälle kuulemaan!
Ilmastokriisi ja luontokato ovat läpileikkaavia, sanoo @MiaHaglund Kaikessa päätöksenteossa mukana.
Opiskelijoilla on paljon ilmastoahdistusta, kertoi @SanniSaarimaki Nykyisin on jo sanoja asioille ja niitä voi käsitellä aiempaa paremmin
Kiitos mielenilmauksemme kommentoinnista! Alkuun kehu: Vegaanimainoskampanjanne on ollut hyvä.
Samaan aikaan valikoimissanne on runsaasti lihaa ja maitotuotteita, jotka on tuotettu epäeettisesti (Suomen huonon eläinsuojelulain minimikriteerein). 1/5
Tuotantoeläimiä ruokitaan pääasiassa tuontirehulla. Tällä hetkellä toimitte kuten mikä tahansa liikeyritys maksimoiden voittojanne. Olette kuitenkin osuuskauppa ja teidän tehtävänne on palvella omistajianne, eli 2,4 miljoonan asiakasomistajan ja samalla Suomen kokonaisetua. 2/5
Teidän tulee olla aktiivisesti rakentamassa kestävää, kasvipohjaiseen tuotantoon perustuvaa, kotimaista ruokajärjestelmää yhteistyössä viljelijöiden ja tuottajien kanssa. Halpuutus-kampanjanne polkee hintoja ja aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia kotimaisille tuottajille. 3/5
Protestoimme tänään ostari Redissä. Kohde? Ruokakauppaketjut ja päättäjät.
Nykyinen eläintuotantoa priorisoiva ruoantuotantojärjestelmä on tuhoisa ilmastolle, ympäristölle, ihmisille sekä eläimille.
Eläinten tehotuotannosta on siirryttävä kasvipohjaiseen ruokajärjestelmään.
👉 Tehoeläintuotannolle tällä hetkellä suunnatut tuet tulee kohdistaa kasvipohjaiseen ruoantuotantoon. 👈
Monet proteiinikasveista, kuten härkäpapu, kvinoa ja hamppu, menestyvät Suomen oloissa. Eläinproteiinin osuuden korvaaminen kasviproteiinilla on täällä täysin mahdollista.
Jos eläintuotantoa ei olisi, turvepeltoja ei juurikaan tarvitsisi viljellä eläinten rehuksi, jolloin ilmastopäästötkin vähenisivät. Kasvipohjaisuuteen siirryttäessä vapautuisi runsaasti peltopinta-alaa, joka voitaisiin esimerkiksi metsittää ja käypää korvausta vastaan suojella.