Aloitetaan plussista: hallituksen ilmastopoliittinen tilannekuva ja visio ovat monessa suhteessa oikeansuuntaisia.
On siten eri asia, onko niiden tueksi esitetty riittäviä toimenpiteitä – tai vaikuttaako osa hallituksen toimista sen omien tavoitteiden vastaisesti.
2/26
Tämä on kuitenkin mahdollisuus. Fiksut ministerit pystyvät perustelemaan ohjelman kirjauksilla fiksuja toimenpiteitä, vaikka niitä ei vielä olisi määriteltykään.
Toki se edellyttää sitä, että hallituspuolueet siihen suostuvat.
3/26
On hyvä, että hiilineutraaliudesta 2035 pidetään kiinni.
Tavoite uhkaa kuitenkin jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, jos riittävät toimet puuttuvat. Päinvastoin hallitus pakittaa osasta ilmastotoimia.
Taka-askel on liikenteen jakeluvelvoitteen leikkaaminen. 2024 velvoite jäädytetään nykytasolle, 2027 noustaan vasta 22,5 %:iin. Aiemmin oli linjattu 28 % jo ensi vuonna.
Muutos kasvattaa päästöjä ja vaarantaa velvoitteiden saavuttamisen.
Onko se tässä tilanteessa perusteltua? Luultavasti.
Ymmärrys hallituksen ratkaisulle.
9/26
Suomen hiilineutraaliuden kannalta metsien hiilinielut ovat kohtalonkysymys. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, tarvitaan mm. Ilmastopaneelin peräänkuuluttama hiilinielujen pelastuspaketti.
Hallituksen eväät jäävät kuitenkin vielä laihoiksi.
Teknisten nielujen edistäminen on järkevää sekä ilmasto- että teollisuuspoliittisesti. Pisteet hallitukselle.
Ne eivät kuitenkaan voi korvata päästöjen vähentämistä ja luonnon nielujen vahvistamista monestakaan syystä. Nyt muut toimet jäävät vielä riittämättömiksi.
13/26
Ohjelman ehkä isoin ilmastopoliittinen avaus on piilotettu sivun 142 keskelle.
Hallitus lupaa ottaa käyttöön ohjauskeinot, joilla ”varmistetaan suurten teollisten lähteiden ilmakehään päätyvien [CO2-]päästöjen loppuminen 2030-luvun puoleenväliin mennessä”.
14/26
Tämä on kova juttu erityisesti 2 syystä:
1) toimella varmistetaan kaikkein hankalimpien teollisten päästöjen vähentäminen 2) mekanismi on ainutlaatuinen koko maailmassa ja Suomi voi siksi näyttää tietä
Iso kiitos siitä hallitukselle!
15/26
Toisaalta hallitus pyrkii osin vesittämään velvoitteita.
Hallitus yrittää ilmeisesti neuvotella uudelleen jo hyväksytyt nielutavoitteet komission kanssa. (Tsemppiä siihen.)
Nurinkurisesti hallitus myös hankaloittaa vihreän siirtymän investointeja.
Tuulivoiman tielle kasataan uusia esteitä. Erityisesti säätövoimavelvoite tai kapasiteettimekanismi on hasardi, joka huonosti toteutettuna hyydyttää tuuli-investointeja.
Odotetusti hallitus kiirehtii ydinenergialain uudistamista SMR:ien mahdollistamiseksi.
Näin olisi tosin tehnyt mikä tahansa hallitus pohjasta riippumatta. Lain uudistamisesta on vallinnut laaja yhteisymmärrys yli puoluerajojen. Ja hyvä niin.
19/26
Hallitus haluaa turvata huoltovarmuussyistä polttoturpeen saatavuuden siirtymäkauden ajan. Tämä voi olla toteutustavasta riippuen järkevää, haitallista tai harmitonta.
Turpeen käyttö vähenee joka tapauksessa, koska sen polttaminen on taloudellisesti kannattamatonta.
20/26
Hallitus on tunnistanut suomalaisten ilmastoratkaisujen viennin mahdollisuudet.
Hiilikädenjäljen laskentaa kehitetään ja sille asetetaan tavoite.
Oikein kannatettavaa, kunhan sen perusteella ei yritetä luistaa ilmastotoimista kotimaassa.
21/26
Poikkeuksellisen pitkien neuvottelujen pohjalta syntyi poikkeuksellisen pitkä hallitusohjelma.
Siitä huolimatta monissa kohdissa konkretiaa on niin vähän, että ohjelman arviointi on käytännössä mahdotonta.
Sana ”edistää” esiintyy ohjelmassa 112 kertaa.
22/26
Esim. hallitus turvaa ”energiahuollon kannalta strategisten mineraalivarojen” saannin. Miten?
Annetaanko HVK:lle tehtäväksi alkaa pitää litium- ja kobolttivarastoja?
23/26
Hallitus ”edistää ydinvoimahankkeiden rahoitusratkaisuja”. Miten?
Lähteekö valtio käyttämään verovaroja ydinvoimahankkeisiin, joita on nimenomaan perusteltu pitkään sillä, että niihin ei julkista rahaa tarvittaisi?
24/26
Hallitus suuntaa ”mahdollista lisävesivoiman rakentamista sellaisiin vesistöihin, jotka on jo valjastettu sähköntuotantoon”.
Mihin hallitus uskoo voivansa sijoittaa uusia vesivoimaloita ilman kohtuuttomia haittoja virtavesiluonnolle?
25/26
Ilmastopolitiikassa hallitus siis ottaa kaksi askelta eteen, kaksi taakse.
Nyt tarvittaisiin kuitenkin pikemminkin kolmiloikkaa – ja eteenpäin.
Himmailuun, epäröintiin ja vatkaamiseen ei ole enää varaa.
26/26
Tämä ketju perustui hallitusohjelman ilmasto- ja energiapoliittiseen asiaan. Ilmastoa sivutaan kuitenkin toki muuallakin.
Esim. ohjelman maa- ja metsätalousosiot ovat ilmaston (ja luonnon) näkökulmasta lohdutonta luettavaa.
Mittavia päästöjä tuottavista turvepelloista todetaan karusti: "turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi".
Jos turvepeltojen päästöihin ei puututa, hukataan edullisia ja vaikuttavia tapoja parantaa maankäyttösektorin nettonielua.
Metsätaloudesta taas kirjataan mm. "tavoitteena on -- hakkuumahdollisuuksien säilyttäminen nykytasolla tai maltillinen kasvattaminen".
Tämä on täydellisesti ristiriidassa hiilinielujen kasvattamisen kanssa. Juuri korkeat hakkuumäärät ovat nettonielun romahduksen keskeinen syy.
Väliä on myös määrärahoilla. Hallitus leikkaa mm.
-kuntien ilmastosuunnitelmista
-harkinnanvaraisista ilmastoperusteisista toimista
-energiatuesta
-energianeuvonnasta
Talouspolitiikka (pitkäksi venähtäneessä) #hallitusohjelma’ssa on sen verran laaja kokonaisuus, että sen arviointiin pitää palata vielä moneen otteeseen.
Muutama asia on kuitenkin jo ensimmäisen luennan perusteella selvä.
1/17
Hallitus pyrkii tosissaan tasapainottamaan julkista taloutta. Se ei olisi helppoa millään hallituspohjalla, mutta se olisi välttämätöntä millä tahansa hallituspohjalla.
Talouden tasapainottamisen tärkeydestä olen hallituksen kanssa samaa mieltä.
2/17
Sitäkin enemmän eri mieltä olen keinoista.
Taloutta tasapainotetaan monelta osin eriarvoisuutta lisäävällä ja köyhien asemaa heikentävällä tavalla.
Vilkas keskustelu on virinnyt siitä, millaista yhteistyötä voi tehdä erimielisten kanssa yhteiskunnan muuttamiseksi.
Ajat ja tilanteet vaihtelevat, enkä muutenkaan ole erityisen hanakka neuvomaan muita.
Omaa toimintatapaani voin kuitenkin kuvata.
1/20
Kun eduskunta käsitteli tasa-arvoista avioliittolakia, tein yhteistyötä kaikkien kanssa, jotka jakoivat tavoitteen. Lähin työparini oli kokoomuksen @lassemannisto.
Yhteistyö ei ollut vain hyödyllistä, vaan välttämätöntä.
2/20
Työn alkaessa emme vielä tienneet, saammeko lain taakse enemmistön. Jokaisella äänellä oli siis väliä.
Tuloksen kannalta ratkaisevia olivat edustajat, jotka olivat vielä kahden vaiheilla. Heitä oli erityisesti kokoomuksessa ja keskustassa.
Oletusarvo lienee, että hallitusta lähdetään ensisijaisesti muodostamaan vaalien voittajien varaan. Onnistutaanko siinä, sen aika näyttää.
Hallituksen muodostaminen ei ole ihan helppo laji. Voi siis olla, että joudutaan vielä kokeilemaan erilaisia kokoonpanoja.
2/4
Vastauksemme toivottavasti osoittavat, että olemme valmiita rakentavaan yhteistyöhön asiapohjalta. Osassa asioista yhteisymmärrys lienee löydettävissä helpostikin.
Samalla toisissa kysymyksissä näkemykset vaikuttavat olevan aika kaukana. Liiankin kaukana? 🤔
3/4
Tämän ketjun kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että
1) yllättävän moni pitää provosoivana jo sitä, että demokratiassa keskustellaan hallitustunnustelijan kysymyksistä 2) yllättävän monella menevät havainto ja kannanotto sekaisin
Havainto: taloutta koskevissa kysymyksissä penätään puolueiden "sitoutumista" tavoitteisiin
Kannanotto: tämä on hyvä/huono/yhdentekevä asia
Havainto =/ kannanotto.
2/5
Mutta kaivattiin kannanottoja?
Minusta on _hyvä_, että kysymykset
-painottavat taloutta tässä julkisen talouden tilanteessa
-antavat puolueille mahdollisuuden esitellä kattavasti näkemyksiä keskeisistä aiheista
-auttavat tekemään eroja puolueiden välille
3/5
Viime aikoina on taas puhuttu taktisesta äänestämisestä.
Olen ollut sen verran pitkään mukana, että joukkueeni on ehtinyt olla sekä saaja- että menettäjäpuolella.
Siksi kysymystä voi olla hyvä tarkastella hetken irrallaan juuri tämänhetkisestä tilanteesta.
1/24
Taktinen äänestäminen tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että äänestää toisin kuin oikeasti haluaisi.
Esim. äänestäjä kannattaa puoluetta X, mutta äänestääkin puoluetta Y. Tavoitteena on varmistaa toiseksi (tai N:nneksi) parhaan vaihtoehdon menestyminen.
2/24
Taktikoida voi yrittää monin tavoin.
Nyt on taas puhuttu siitä, että jättää äänestämättä suosikkipuoluettaan, jotta varmistaisi – tai estäisi – jonkin toisen nousun pääministeripuolueeksi.