Thread by @orastynkkynen

#Hallitusohjelma julkistettiin äsken. Miltä se vaikuttaa ilmaston kannalta?

Lyhyesti: ohjelma sisältää melko paljon hyvää, melko paljon huonoa – ja paljon avoimia kysymyksiä.

valtioneuvosto.fi/documents/1018…

1/26

Aloitetaan plussista: hallituksen ilmastopoliittinen tilannekuva ja visio ovat monessa suhteessa oikeansuuntaisia.

On siten eri asia, onko niiden tueksi esitetty riittäviä toimenpiteitä – tai vaikuttaako osa hallituksen toimista sen omien tavoitteiden vastaisesti.

2/26

Tämä on kuitenkin mahdollisuus. Fiksut ministerit pystyvät perustelemaan ohjelman kirjauksilla fiksuja toimenpiteitä, vaikka niitä ei vielä olisi määriteltykään.

Toki se edellyttää sitä, että hallituspuolueet siihen suostuvat.

3/26

On hyvä, että hiilineutraaliudesta 2035 pidetään kiinni.

Tavoite uhkaa kuitenkin jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, jos riittävät toimet puuttuvat. Päinvastoin hallitus pakittaa osasta ilmastotoimia.

Saatamme olla Ruotsin tiellä.

https://twitter.com/orastynkkynen/status/1648932121057062913

4/26

Taka-askel on liikenteen jakeluvelvoitteen leikkaaminen. 2024 velvoite jäädytetään nykytasolle, 2027 noustaan vasta 22,5 %:iin. Aiemmin oli linjattu 28 % jo ensi vuonna.

Muutos kasvattaa päästöjä ja vaarantaa velvoitteiden saavuttamisen.

hs.fi/talous/art-200…

5/26

Jos hallitus ei pidä jakeluvelvoitteesta, aina saa vähentää liikenteen päästöjä muilla keinoilla.

Nyt kuitenkin peruutetaan aiemmin päätetyistä toimista esittämättä riittäviä vaihtoehtoja tilalle.

ym.fi/documents/1410…

6/26

Hallitus linjaa hyvittävänsä jakeluvelvoitteen korotuksesta johtuvat kustannukset osin verovaroin.

Se voi tulla valtiolle kalliiksi.

On melkoinen arvovalinta leikata mm. köyhimpien sosiaaliturvasta, jotta voi halventaa kaikkien (myös hyvätuloisten) fossiiliautoilua.

7/26

Osaratkaisuna esitetty polttoaineveron alentaminen tarkoittaa – ceteris paribus – lisää päästöjä ja heikompaa valtiontaloutta.

Nyt tarvittaisiin päinvastoin vähemmän päästöjä ja vahvempaa valtiontaloutta.

8/26

Jakeluvelvoitteen tueksi viritellään purkkaratkaisuna hankalahko joustomekanismi.

Onko se ihanteellista? Ei.

Onko se tässä tilanteessa perusteltua? Luultavasti.

Ymmärrys hallituksen ratkaisulle.

9/26

Suomen hiilineutraaliuden kannalta metsien hiilinielut ovat kohtalonkysymys. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, tarvitaan mm. Ilmastopaneelin peräänkuuluttama hiilinielujen pelastuspaketti.

Hallituksen eväät jäävät kuitenkin vielä laihoiksi.

ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/maa…

10/26

Metsänhoitosuositusten päivittäminen on hyvä, mutta tärkeä metsälain päivittäminen uupuu.

Maankäytön muutosmaksun käyttöönottoa arvioidaan. Arvioitu on jo – nyt pitäisi toteuttaa.

Erikseen painotetaan, että metsien käyttöä ei rajoiteta.

11/26

Sen sijaan teknisten nielujen edistämisessä edetään.

Ratkaisuille asetetaan tavoite ja haetaan kannustimet, kuten negatiivisten päästöjen huutokauppa (vrt. Ruotsi).

tietokayttoon.fi/-/10616/selvit…

12/26

Teknisten nielujen edistäminen on järkevää sekä ilmasto- että teollisuuspoliittisesti. Pisteet hallitukselle.

Ne eivät kuitenkaan voi korvata päästöjen vähentämistä ja luonnon nielujen vahvistamista monestakaan syystä. Nyt muut toimet jäävät vielä riittämättömiksi.

13/26

Ohjelman ehkä isoin ilmastopoliittinen avaus on piilotettu sivun 142 keskelle.

Hallitus lupaa ottaa käyttöön ohjauskeinot, joilla ”varmistetaan suurten teollisten lähteiden ilmakehään päätyvien [CO2-]päästöjen loppuminen 2030-luvun puoleenväliin mennessä”.

14/26

Tämä on kova juttu erityisesti 2 syystä:

1) toimella varmistetaan kaikkein hankalimpien teollisten päästöjen vähentäminen
2) mekanismi on ainutlaatuinen koko maailmassa ja Suomi voi siksi näyttää tietä

Iso kiitos siitä hallitukselle!

15/26

Toisaalta hallitus pyrkii osin vesittämään velvoitteita.

Hallitus yrittää ilmeisesti neuvotella uudelleen jo hyväksytyt nielutavoitteet komission kanssa. (Tsemppiä siihen.)

Jakeluvelvoitteen laiminlyönnistä perittäviä seuraamusmaksuja alennetaan.

16/26

Vihreä siirtymä voi tuoda Suomeen kymmenien miljardien eurojen investoinnit.

Luvituksen sujuvoittaminen onkin varsin vahvasti ohjelmassa mukana. Tälle iso peukku!

ek.fi/tutkittua-tiet…

17/26

Nurinkurisesti hallitus myös hankaloittaa vihreän siirtymän investointeja.

Tuulivoiman tielle kasataan uusia esteitä. Erityisesti säätövoimavelvoite tai kapasiteettimekanismi on hasardi, joka huonosti toteutettuna hyydyttää tuuli-investointeja.

hs.fi/politiikka/art…

18/26

Odotetusti hallitus kiirehtii ydinenergialain uudistamista SMR:ien mahdollistamiseksi.

Näin olisi tosin tehnyt mikä tahansa hallitus pohjasta riippumatta. Lain uudistamisesta on vallinnut laaja yhteisymmärrys yli puoluerajojen. Ja hyvä niin.

19/26

Hallitus haluaa turvata huoltovarmuussyistä polttoturpeen saatavuuden siirtymäkauden ajan. Tämä voi olla toteutustavasta riippuen järkevää, haitallista tai harmitonta.

Turpeen käyttö vähenee joka tapauksessa, koska sen polttaminen on taloudellisesti kannattamatonta.

20/26

Hallitus on tunnistanut suomalaisten ilmastoratkaisujen viennin mahdollisuudet.

Hiilikädenjäljen laskentaa kehitetään ja sille asetetaan tavoite.

Oikein kannatettavaa, kunhan sen perusteella ei yritetä luistaa ilmastotoimista kotimaassa.

21/26

Poikkeuksellisen pitkien neuvottelujen pohjalta syntyi poikkeuksellisen pitkä hallitusohjelma.

Siitä huolimatta monissa kohdissa konkretiaa on niin vähän, että ohjelman arviointi on käytännössä mahdotonta.

Sana ”edistää” esiintyy ohjelmassa 112 kertaa.

22/26

Esim. hallitus turvaa ”energiahuollon kannalta strategisten mineraalivarojen” saannin. Miten?

Annetaanko HVK:lle tehtäväksi alkaa pitää litium- ja kobolttivarastoja?

23/26

Hallitus ”edistää ydinvoimahankkeiden rahoitusratkaisuja”. Miten?

Lähteekö valtio käyttämään verovaroja ydinvoimahankkeisiin, joita on nimenomaan perusteltu pitkään sillä, että niihin ei julkista rahaa tarvittaisi?

24/26

Hallitus suuntaa ”mahdollista lisävesivoiman rakentamista sellaisiin vesistöihin, jotka on jo valjastettu sähköntuotantoon”.

Mihin hallitus uskoo voivansa sijoittaa uusia vesivoimaloita ilman kohtuuttomia haittoja virtavesiluonnolle?

25/26

Ilmastopolitiikassa hallitus siis ottaa kaksi askelta eteen, kaksi taakse.

Nyt tarvittaisiin kuitenkin pikemminkin kolmiloikkaa – ja eteenpäin.

Himmailuun, epäröintiin ja vatkaamiseen ei ole enää varaa.

26/26

Tämä ketju perustui hallitusohjelman ilmasto- ja energiapoliittiseen asiaan. Ilmastoa sivutaan kuitenkin toki muuallakin.

Esim. ohjelman maa- ja metsätalousosiot ovat ilmaston (ja luonnon) näkökulmasta lohdutonta luettavaa.

Mittavia päästöjä tuottavista turvepelloista todetaan karusti: "turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi".

Jos turvepeltojen päästöihin ei puututa, hukataan edullisia ja vaikuttavia tapoja parantaa maankäyttösektorin nettonielua.

Metsätaloudesta taas kirjataan mm. "tavoitteena on -- hakkuumahdollisuuksien säilyttäminen nykytasolla tai maltillinen kasvattaminen".

Tämä on täydellisesti ristiriidassa hiilinielujen kasvattamisen kanssa. Juuri korkeat hakkuumäärät ovat nettonielun romahduksen keskeinen syy.

Väliä on myös määrärahoilla. Hallitus leikkaa mm.
-kuntien ilmastosuunnitelmista
-harkinnanvaraisista ilmastoperusteisista toimista
-energiatuesta
-energianeuvonnasta

Veropuolella polttoaineveron päästökomponenttia kevennetään.

Kaikki heikentävät ilmastotyön edellytyksiä.

Toisaalta puhtaan energian Suomi -kärkihankkeisiin osoitetaan kertaluontoisesti 160 M€.

Mitä sillä saadaan aikaan riippuu paljon kohdennuksesta.