Talouspolitiikka (pitkäksi venähtäneessä) #hallitusohjelma’ssa on sen verran laaja kokonaisuus, että sen arviointiin pitää palata vielä moneen otteeseen.
Muutama asia on kuitenkin jo ensimmäisen luennan perusteella selvä.
1/17
Hallitus pyrkii tosissaan tasapainottamaan julkista taloutta. Se ei olisi helppoa millään hallituspohjalla, mutta se olisi välttämätöntä millä tahansa hallituspohjalla.
Talouden tasapainottamisen tärkeydestä olen hallituksen kanssa samaa mieltä.
2/17
Sitäkin enemmän eri mieltä olen keinoista.
Taloutta tasapainotetaan monelta osin eriarvoisuutta lisäävällä ja köyhien asemaa heikentävällä tavalla.
Tämä näkyy kautta hallitusohjelman.
3/17
Leikkaukset iskevät pienituloisiin. Hallitus leikkaa mm. perusturvan lapsikorotuksia ja suojaosia, indeksitarkistuksia sekä asumistukea.
Rahaa riittää suurituloisia hyödyttäviin kohteisiin: ylimpien tuloverojen ja polttoaineverojen laskuun sekä osakesäästötilin nostoon.
4/17
Voimme väitellä siitä, kuinka hyvä asia polttoaineverojen tai suurituloisten verotuksen keventäminen on sinänsä.
Mutta isohkot veronkevennykset tässä taloustilanteessa ovat nurinkurisia.
Talouden tasapainoa piti parantaa – ei heikentää.
5/17
Jos ja kun työllisyys paranee, se toki kohentaa monien pienituloisten asemaa.
Samalla leikkaukset sosiaaliturvaan ja suurituloisten veronkevennykset lisäävät eriarvoisuutta.
6/17
Tuleva PMI @PetteriOrpo on aivan oikein todennut, että kyse on arvovalinnoista.
Oikeistokonservatiivisen hallituksen arvovalinnat ovat karuja.
7/17
Hallituksen arvovalinta on leikata köyhimmiltä ja antaa veronkevennyksiä suurituloisille.
Hallituksen arvovalinta on korottaa köyhimpien veroja, jotta fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä saadaan halvennettua.
8/17
Jos hallituksen ajamat muutokset koetaan epäreiluiksi, niitä on vaikea saada läpi sopimalla. Vaihtoehto sopimiselle on työtaistelujen tie.
Se taas loisi epävarmuutta ja lisäisi kustannuksia. Nyt ei ole varaa tyrehdyttää taloutta.
9/17
Talous kaipaa uudistamista.
Hyvää on, että hallitus sitoutuu nostamaan TKI-rahoituksen 4 %:iin BKT:stä.
Toki taustalla on parlamentaarinen sopu, jota olisi todennäköisesti toteutettu hallituspohjasta riippumatta.
10/17
Monet uudistukset tikahtuivat kuitenkin hallituksessa savuihinsa. Tämä siitä huolimatta, että pääministeripuolue kokoomus mielellään esiintyy suurena uudistajana.
Otan kolme esimerkkiä.
11/17
1) Haitallisiin ja tehottomiin yritystukiin ei hallituspuolueiden rohkeus riittänyt puuttua.
Veroeuroin siis pönkitetään vanhaa sen sijaan, että luotaisiin uutta.
Aloitetaan plussista: hallituksen ilmastopoliittinen tilannekuva ja visio ovat monessa suhteessa oikeansuuntaisia.
On siten eri asia, onko niiden tueksi esitetty riittäviä toimenpiteitä – tai vaikuttaako osa hallituksen toimista sen omien tavoitteiden vastaisesti.
2/26
Tämä on kuitenkin mahdollisuus. Fiksut ministerit pystyvät perustelemaan ohjelman kirjauksilla fiksuja toimenpiteitä, vaikka niitä ei vielä olisi määriteltykään.
Toki se edellyttää sitä, että hallituspuolueet siihen suostuvat.
Vilkas keskustelu on virinnyt siitä, millaista yhteistyötä voi tehdä erimielisten kanssa yhteiskunnan muuttamiseksi.
Ajat ja tilanteet vaihtelevat, enkä muutenkaan ole erityisen hanakka neuvomaan muita.
Omaa toimintatapaani voin kuitenkin kuvata.
1/20
Kun eduskunta käsitteli tasa-arvoista avioliittolakia, tein yhteistyötä kaikkien kanssa, jotka jakoivat tavoitteen. Lähin työparini oli kokoomuksen @lassemannisto.
Yhteistyö ei ollut vain hyödyllistä, vaan välttämätöntä.
2/20
Työn alkaessa emme vielä tienneet, saammeko lain taakse enemmistön. Jokaisella äänellä oli siis väliä.
Tuloksen kannalta ratkaisevia olivat edustajat, jotka olivat vielä kahden vaiheilla. Heitä oli erityisesti kokoomuksessa ja keskustassa.
Oletusarvo lienee, että hallitusta lähdetään ensisijaisesti muodostamaan vaalien voittajien varaan. Onnistutaanko siinä, sen aika näyttää.
Hallituksen muodostaminen ei ole ihan helppo laji. Voi siis olla, että joudutaan vielä kokeilemaan erilaisia kokoonpanoja.
2/4
Vastauksemme toivottavasti osoittavat, että olemme valmiita rakentavaan yhteistyöhön asiapohjalta. Osassa asioista yhteisymmärrys lienee löydettävissä helpostikin.
Samalla toisissa kysymyksissä näkemykset vaikuttavat olevan aika kaukana. Liiankin kaukana? 🤔
3/4
Tämän ketjun kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että
1) yllättävän moni pitää provosoivana jo sitä, että demokratiassa keskustellaan hallitustunnustelijan kysymyksistä 2) yllättävän monella menevät havainto ja kannanotto sekaisin
Havainto: taloutta koskevissa kysymyksissä penätään puolueiden "sitoutumista" tavoitteisiin
Kannanotto: tämä on hyvä/huono/yhdentekevä asia
Havainto =/ kannanotto.
2/5
Mutta kaivattiin kannanottoja?
Minusta on _hyvä_, että kysymykset
-painottavat taloutta tässä julkisen talouden tilanteessa
-antavat puolueille mahdollisuuden esitellä kattavasti näkemyksiä keskeisistä aiheista
-auttavat tekemään eroja puolueiden välille
3/5
Viime aikoina on taas puhuttu taktisesta äänestämisestä.
Olen ollut sen verran pitkään mukana, että joukkueeni on ehtinyt olla sekä saaja- että menettäjäpuolella.
Siksi kysymystä voi olla hyvä tarkastella hetken irrallaan juuri tämänhetkisestä tilanteesta.
1/24
Taktinen äänestäminen tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että äänestää toisin kuin oikeasti haluaisi.
Esim. äänestäjä kannattaa puoluetta X, mutta äänestääkin puoluetta Y. Tavoitteena on varmistaa toiseksi (tai N:nneksi) parhaan vaihtoehdon menestyminen.
2/24
Taktikoida voi yrittää monin tavoin.
Nyt on taas puhuttu siitä, että jättää äänestämättä suosikkipuoluettaan, jotta varmistaisi – tai estäisi – jonkin toisen nousun pääministeripuolueeksi.