Mitä kaikkea hyvää Sanna Marin toi mukanaan politiikkaan?
1. Kriisien keskellä valtion rahahanat avattiin. Vaikka nyt on muotia arvostella velanottoa, aikoinaan tuo oli laajasti kannatettu toimenpide. Ja hyvä niin, vältettiin konkurssit, pidettiin työpaikat. Oikea valinta.
1/7
2. Nato-jäsenyys. Marin ei ollut Naton kannattaja ja juuri se teki käännöksestä uskottavan. Epäröivät näkivät, että jos kerran Marinkin ajattelee noin, niin kyllä nyt on tosi kyseessä. Marin varmisti omilla puheenvuoroillaan laajan tuen Nato-jäsenyydelle.
2/7
3. Marin teki puolueestaan kiinnostavan. Poltetut sillat on korjattavissa, poliittinen linja voidaan kääntää, mutta Marinin myötä SDP sai kenties historiansa osaavimman ja parhaan eduskuntaryhmän. Tuon varaan Lindtmanin on hyvä rakentaa uutta nousua.
3/7
4. Marin haastoi vanhoilliset asenteet ja lööppijournalismin. Kohujen pölyn laskeuduttua Suomi otti monta askelta sallivampaan suuntaan, pääministerin rooli, nuoruus ja naiseus ovat monipuolisemmin hyväksyttyjä kuin aiemmin. Mediakin katsoi peiliin, tirkistelyn lumo hiipui.
4/7
Kansainvälinen huomio. Harvoin on minkään kansakunnan brändi uudistunut yhtä vauhdikkaasti. Modernin nuorekkuuden, suvaitsevaisuuden ja tiukasti arvopohjaisen Ukraina-politiikan yhdistelmä oli kiinnostava ja kiehtova.
5/7
Esimerkin voima. Tarina ”kassatytöstä pääministeriksi” oli ikävänkin pilkan kohde, mutta syvemmin tuo loi monelle epävarmalle uskoa siihen että kaikki on mahdollista. Harvoin olen nähnyt kokonaisen sukupolven voimaantuneen yhtä vauhdikkaasti kuin Marinin kautta nyt nähtiin.
6/7
Tässä tuskin on kaikki. Kun ihminen saa vallan ja menettää sen, on tuo vahvin mahdollinen henkilökohtaisen kasvun lähde.
Marinista kuullaan vielä, ja tuo uusi Marin saattaa olla hyvinkin viisaampi ja kiinnostavampi kuin se Marin, jonka tarinaa saimme viime vuodet seurata.
7/7
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Alkuviikosta kävi selväksi, että Venäjä ei kykene miehittämään Ukrainaa.
Nyt näyttää siltä, että Venäjä uhkaa jopa menettää hyökkäävän armeijansa kaluston.
Venäjän hyökkäyksestä on tulossa modernin sodankäynnin eeppisen mittaluokan katastrofi.
1/x
On ihmetelty Venäjän pitäytymistä tieurilla. Nyt näyttää siltä, että huollon laiminlyöntien takia Venäjän ei-telaketjullinen kalusto ei kykene etenemään kelirikkoisessa maastossa, ja niinpä telaketjulliselta kalustolta loppuisi siellä polttoaine. Venäjä on sidottu tieuriin.
2/x
Näyttää myös siltä että korruptiolla on iso rooli katastrofissa. Yksiköistä on myyty varusteita ja polttoainetta mustaan pörssiin niinä viikkoina, jolloin joukot odottivat hyökkäyskäskyä. Tuo kaataa muutoinkin jo valmiiksi heiveröisen huollon. Konerikot ja varaosien puute piinaa.
Useimmissa maissa hallinnon lähtökohta on yleisesti kriiseissä se, että kansalaisille ei avata koko totuutta. Tuo ei ole siis yksin Suomen ongelma. Toisaalta pandemiassa on hallintoja, kuten Saksa ja Etelä-Korea, jotka jakavat avoimesti kaiken käytettävissä olevan tiedon.
Avoimuus on osoittautunut tehokkaaksi. Miksi? Ensimmäinen syy on se, että pandemian torjunnan tehokkuuden ratkaisee erityisesti se, miten kansalaiset käyttäytyvät. Lääkkeitä ja rokotteita kun ei ole. Ihmiset voivat toimia sitä osuvammin, mitä oikeampi tilannekuva heillä on.
Toisekseen salailu on hyvin raskasta. Virkamiesten ja päättäjien kun on kaikessa toiminnassa aina mietittävä, kenelle saa puhua totta, kenelle ei. Median paineessa totuuden tunteva sisäpiiri on pakko jättää pieneksi. Tuo jättää paljon osaamista päätöksenteon ulkopuolelle.