Mitä tapahtuu, kun vakuutusyhtiöiden edunvalvojat päästetään päättämään potilaiden hoitosuosituksesta? Syntyy harhaanjohtava ja valheita vilisevä dokumentti, joka ei palvele potilaita eikä heitä hoitavia lääkäreitä, mutta on vakuutusyhtiöiden liiketoiminnalle tärkeä. 🧵 1/
Vakuutusyhtiöillä on tarve päästä määrittelemään, kuinka potilaita tutkitaan ja diagnosoidaan, koska monissa tapauksissa vakuutusyhtiöiden korvausvelvollisuus määräytyy tutkimustulosten perusteella. Tässä vanhassa ketjussa tausta-analyysiä tilanteesta. 2/
Käyn tässä ketjussa läpi sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositusluonnosta, joka julkaistiin lausuntokierrokselle ennen joulua. STM:n alaiseen työryhmään osallistunut Homepakolaiset ry ilmaisi tuoreeltaan pettymyksensä. 3/
Eduskunnan toimeksiannosta käynnistyneen suositustyön perusajatus oli päivittää vuonna 2007 laadittu Majvik II konsensussuositus vastaamaan parin viime vuosikymmenen aikana kertynyttä uutta tutkimustietoa. 4/
Tutkijoiden sijaan STM päätyi nimittämään ryhmään lähinnä vakuutusyhtiöiden edunvalvojia erilaisten lääkäriyhdistysten ja valtiollisten tutkimuslaitosten edustajina. Yhtään sisäilman altisteiden terveysvaikutuksia tutkivaa ei ryhmässä ole. 5/
Tammikuun loppuun lausunnolla olevasta hoitosuosituksesta tuli yli 70 sivuinen dokumentti, joka muistuttaa enemmän poliittista linjapaperia, kuin hoitosuositusta. Vakuutusyhtiöiden etu jyrää, potilaat saivat kompromisseina pienen pieniä myönnytyksiä. 6/ lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Pa…
Suosituksen tavoitteeksi on kirjattu potilaan hyvä ja tarkoituksenmukainen diagnosointi ja hoito. Tarkoituksenmukainen tarkoittaa eri tahoille eri asiaa. Vakuutusyhtiöiden tarkoitus on turvata liiketoimintansa välttämällä korvaukset, kun taas potilailla on tarkoitus parantua. 7/
Kiistan ytimessä on kysymys altistumisesta. Potilaat katsovat oireilunsa ja sairastumisensa johtuvan terveydelle haitallisille aineille altistumisesta, kun taas vakuutusyhtiöiden edunvalvojat kiistävät tämän ja selittävät oireilun johtuvan potilaan pelosta ja huolesta. 8/
Homepakolaiset ry kritisoi suosituksen tapaa vähätellä terveysongelmien yhteyttä sisäilmaan. Jos altisteiden osuutta oireiden aiheuttajana ei korvausvelvollisuuden syntymisen vuoksi voida myöntää, ei hoitokaan voi potilaan näkökulmasta olla hyvää. 9/ homepakolaiset.fi/2023/12/sisail…
Vuoden 2007 Majvik II suositus alkoi toteamuksella, että suuri osa väestöä saattaa altistua kosteusvaurioiden saastuttamalle sisäilmalle. Ongelmaa pidettiin merkittävänä ja esiin nostettiin myös ammattitautimäärittelyn haasteet ja korvauskäytännöt. 10/
Yllättäen 2007 Lääkärilehdessä julkaistua Majvik II suositusta ei löydy enää netistä, ainakaan hakukoneella. Ehkä se on piilotettu, jotta vältetään keskustelu siitä, miksi kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista jo tuolloin tiedetyt asiat on jätetty pois uudesta suosituksesta 11/
Tiedon taso kosteusvaurioiden seurauksena syntyvistä altisteista ja niiden terveysvaikutuksista mekanismeineen on kasvanut 17 vuodessa merkittävästi, mutta tätä tietoa ei ole edes yritetty koota uuteen suositukseen. Kirjallisuushaun strategia on ollut ihan toisenlainen. 12/
Kirjallisuushaun strategiassa painottuvat toiminnalliset häiriöt ja ympäristöherkkyys, joiden mukaisilla hakusanoilla löydetään vain tietyn tyyppisiä julkaisuja. Kosteusvaurioista, sisäilman altisteista tai niiden vaikutusmekanismeista ei ole tehty kirjallisuushakuja lainkaan 13/
Uuden suosituksen johdanto lähtee liikkeelle kuvaamalla sisäilmaongelmiin liittyvää keskustelua, ei niihin liittyvää tutkimustietoa ja sen lisääntymistä. Vakuutuslääkärien aktiivinen propaganda on kääntänyt keskustelun altisteiden haitoista toiminnallisiin häiriöihin. 14/
Johdannossa väitetään, että aiemmat Majvik suositukset perustuvat vanhentuneeseen tutkimustietoon määrittelemättä tarkemmin mitä tällä tarkoitetaan. Ei tutkimustieto vanhene, ellei sitä osoiteta tieteellisesti virheelliseksi. 15/
Tuntuu, että tällaisella ylimalkaisella heitolla vanhentuneesta tutkimustiedosta pyritään vain mitätöimään aiemmassa suosituksessa todettu näyttö altisteiden yhteydestä sairastumisiin. Kyse on täysin poliittisesta linjauksesta ilman tieteellistä pohjaa. 16/
Vuonna 2017 julkaistun Käypä hoito suosituksen kerrotaan edustavan nykyistä tieteellistä käsitystä, vaikka se on saanut runsaasti arvostelua tutkimustiedon valikoinnista. Vakuutusyhtiösidonnaisuudet herättivät jo tuolloin epäilyn puolueellisuudesta.👇 17/ seura.fi/asiat/ajankoht…
Itsekin kirjoitin Käypä hoito-suosituksesta mielipiteen, jossa kyselin vastuuta hoitovirheistä, joihin suositus ohjaa. Tein myös kantelun suosituksen tieteenvastaisesta sisällöstä, mutta sitä ei käsitelty, koska suositus ei kuulu valvonnan piiriin. 18/ satakunnankansa.fi/lukijalta/art-…
Eduskunta päätyi rahoittamaan STM:n nykyistä hoitosuositus-työryhmää oikeastaan juuri sen vuoksi, että vuoden 2017 Käypä hoito suositus jätti potilaat pulaan ja lääkärit vaille kunnollisia työkaluja potilaiden tutkimiseen ja diagnosointiin. 19/
STM kuitenkin päätti ohittaa eduskunnan tahdon puolueettoman, tieteelliseen tutkimusnäyttöön pohjautuvasta hoitosuosituksesta ja jatkaa sisäilman altisteiden aiheuttamien terveysongelmien lakaisemista maton alle. 20/
Suositusluonnoksen johdanto toteaa, että eri tekijöiden osuutta oireiden aiheuttajana on vaikea arvioida. Se tuntuu olevan niin vaikeaa, ettei sitä kannata edes yrittää, vaan lähinnä intuitiolla päätellä, että oireilu johtuu jonkinlaisesta stressireaktiosta. 21/
Lisäksi todetaan, että lisätutkimusta tarvitaan haittamekanismeista. Kuitenkaan edes nykyistä tieteellistä tutkimustietoa erilaisista haittamekanisteista ei käydä millään tasolla läpi. Tietoa olisi kyllä löytynyt, jos sitä olisi etsitty. Kuten 👇 22/ sciencedirect.com/science/articl…
Suositusluonnoksessa väitetään, ettei STM:n palkkaama kirjoittajaryhmä osallistunut päätöksentekoon suosituksen sisällöstä. Taulukon mukaan se kuitenkin kirjoitti taustatekstit tekemänsä kirjallisuushaun ja asiantuntijahaastatteluiden pohjalta. Työryhmä vain kommentoi. 23/
Kirjoittajaryhmä päätti, kenen kommentit se huomioi ja millä tavoin. Potilasjärjestö Homepakolaiset ry on työryhmän jäsenenä turhautunut laadintaprosessiin, johon se ei koe pystyneensä vaikuttamaan aktiivisesta työstään huolimatta. 24/
Pohja-aineistona suosituksessa kerrotaan käytetyn myös asiantuntijahaastatteluita.Llähdeluetteloon ei kuitenkaan ole kirjattu yhtään tällaista haastattelua. Täysin arvailujen varaan siis jää, millaisia asiantuntijoita kirjoittajaryhmä on valinnut haastateltavaksi. 25/
Käytännössä siis STM:n palkkaama kirjoittajaryhmä päätti erillisiä suosituslauseita lukuun ottamatta koko tekstin sisällöstä sekä lähteiden ja kommenttien valikoinnista. Kirjoittajaryhmä päätti myös valehdella, ettei se osallistunut päätöksentekoon suosituksen sisällöstä. 26/
Tätä tarkoitushakuista vakuutusyhtiöiden edunvalvontadokumenttia, joka toimii lähinnä potilaita vastaan, on siis tehty eduskunnan toimeksiannosta meidän veronmaksajien rahoilla. Valvookohan eduskunta lainkaan antamansa toimeksiannon toteutumista? 27/
Nyt tarvitaan kansalaisten ja tutkijoiden aktiivisuutta ja luonnoksen julkista kommentointia, harhaanjohtavien ja virheellisten väitteiden oikaisua. Tästä tulossa lisää ketjuja myöhemmin. 28/28
@threadreaderapp unroll
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Jatkan Sisäilmaan liittyvän oireilun hoitosuositusluonnoksen ruotimista. Aiemmassa ketjussa käsittelin vasta luonnoksen johdantoa. Nyt jatkan altisteista ja nostan esiin kohtia, jotka johtavat harhaan. 1/24
Suositukseen on koottu valtava määrä tekstiä. Iso osa siitä on sellaista, mikä ei kuulu kyseisen suosituksen piiriin. Suureen tekstimäärään on kuitenkin helpompi hukuttaa olennainen ja käsitellä se vain ylimalkaisesti tai jopa jättää kokonaan käsittelemättä. 2/
Määritelmän mukaan sisäilmaan liittyvä oire on sellainen, jonka potilas pystyy ajallisesti yhdistämään tietyssä rakennuksessa oleskeluun. Hoitosuosituksen pitäisi siis koskea lähinnä tällaista oireilua, mutta se sisältää paljon muutakin. 3/
Mitä tapahtuu, kun vakuutusyhtiöiden edunvalvojat päästetään päättämään terveydenhuollostamme? Minkäänlainen #sote rahoitus ei tule riittämään vakuutusyhtiöiden ehdoilla pyöritettävään järjestelmään. Tarvitaan järjestelmätason muutosta. Pitkä ketju aiheesta. 1/
Olemme luoneet kestämättömän lakisääteisten vakuutusten järjestelmän, jonka purkaminen tai muuttamien on poliittisesti lähes mahdotonta. Järjestelmän ylläpito johtaa yhä kestämättömämpiin toimintatapoihin sote-sektorilla. 2/
Mikä vakuutusjärjestelmässä on ongelmallista?
Vakuutusyhtiöiden tavoite on tuottaa taloudellista voittoa. Silti niille on annettu myös viranomaistehtäviä, jotka vaikuttavat kansalaisten toimeentuloon. Tavoitteen ja viranomaistehtävän välillä on ristiriita. 3/
Mitä tilastot kertovat meille longcovidin yleisyydestä, jos potilaiden diagnoosiksi kirjataan ahdistuneisuushäiriö koronan jälkitila-diagnoosin sijaan sairauspäivärahatarpeen vuoksi? Ei ainakaan todellista longcovid-tilannetta. 1/
Mitä kertoo mielenterveysdiagnoosien merkittävä kasvu, jos niiden perusteella vain haetaan sairauspäivärahaa potilaille, joiden sairautta ei haluta myöntää etuuksia oikeuttavaksi sairaudeksi. Mielenterveyshäiriöiden lisääntymistä se ei välttämättä ole. 2/ tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6636
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen sairauspäivärahojen määrä lähti voimakkaaseen nousuun jo vuonna 2017. Mitä tapahtui? Miksi ihmiset alkoivat yhtäkkiä masentua ja ahdistua näin merkittävästi? 3/
Helsingin Sanomat julistaa pääkirjoituksessaan Kiurun paluun sytyttäneen taas koronariidat. Kirjoitus on niin täynnä virheitä ja vääristelyä, että haluan nostaa niitä esiin tässä ketjussa. @hsfi näyttäisi tekevän itsestään riidan osapuolen. 1/22 hs.fi/paakirjoitukse…
Kirjoitus kertoo ministerin suunnittelevan jopa maskipakon palauttamista. Suomessa ei ole koskaan ollut maskipakkoa, joten sellaista ei voi palauttaa. Kyse täytyy olla maskisuosituksesta, joka on aivan eri asia kuin maskipakko. 2/22
Kiurun on kirjoituksen mukaan saanut taustatukea Broasilta ja Ruotsalaiselta. Väärin. Todellisuudessa Kiuru on kuunnellut myös sellaisia asiantuntijoita kuin Broas ja Ruotsalainen ja nojaa näkemyksensä näiden asiantuntemukseen. 3/22
THL on ollut voimakkaan kritiikin kohteena viime aikoina koronarokotuspäätöstensä vuoksi. Tuttuun tapaa laitos vastaa kritiikkiin blogikirjoituksella. Katsotaanpa tätä Mika Salmisen blogikirjoitusta hieman tarkemmin. 1/34 blogi.thl.fi/rokotusohjelma…
Kirjoituksen tarkoitus on selkeästi luoda mielikuvaa laitoksen toiminnasta asiallisena ja tarkoituksenmukaisena. Esitetty kritiikki nähdään aiheettomana ja jopa haitallisena. Toisaalta, jos kaikki se mitä Salminen kirjoittaa olisi totta, ei kritiikille juuri olisi aihetta. 2/34
THL on vastannut aiemminkin saamaansa arvosteluun blogikirjoituksilla, joissa todellisuutta on kaunisteltu. Yhden tällaisen kirjoituksen kävin läpi viime syksynä. Tervahaudan blogi keväältä 2020 sisältää monia kohtia, jotka eivät ole toteutuneet. 3/34
Kuka muistaa tämän THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan blogikirjoituksen toukokuulta 2020? Hieno teksti, mutta irti todellisuudesta. Katsotaanpa kuinka hyvin @mapetti on onnistunut johtamaan laitostaan näiden periaatteiden mukaiseen toimintaan. 1/ blogi.thl.fi/arvostamme-rak…
Blogi: ”Tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden perusteeton julkinen kampittaminen ja kyseenalaistaminen nakertavat ihmisten luottamusta tutkittuun tietoon”
Todellisuus: THL:n tutkimusprofessori nimittelee eri alojen tieteentekijöistä koostuvaa joukkoa hörhöjen päiväkerhoksi. 2/
Blogi: ”Rakentava keskustelu on toimivan yhteiskunnan ja tutkimusyhteisön ydin”
Todellisuus: THL ei antaudu rakentavaan keskusteluun esim. koronakuolemien tilastoinnista. Tilastointikriteereitä muutetaan vastaamatta kansalaisten ihmettelyyn. 3/