Thread by @MinnaHaavisto

Miten sisäilmaan liittyvän oireilun hoitosuositusluonnos kuvailee mikrobitoksiineja ja niiden terveysvaikutuksia? Pieni faktantarkistus kertoo kuinka järjestelmällisesti toksiinien terveysriskit pyritään piilottamaan. 🧵1/32

https://x.com/MinnaHaavisto/status/1739961580022812752?s=20

Ensinnäkin mikrobitoksiinit käsitellään erillisenä kappaleenaan otsikon Muut sisäilman epäpuhtaudet alla, ei suinkaan kosteus- ja mikrobivauriot kohdassa, johon ne oikeasti kuuluisivat. Koko toksiini-kappale keskittyy luomaan mielikuvaa vaarattomista pitoisuuksista. 2/

Alussa todetaan, että toksiineja erilaisine haittamekanismeineen on satoja. Toksiinien vaikutuksista ei kuitenkaan kerrota enempää. Esim lähdeviitteessä 64 kerrotaan mykotoksiinien aiheuttavat sekä akuutteja myrkytyksiä että kroonisia terveyshaittoja. 3/
mdpi.com/2072-6651/14/3…

Lähteessä kuvataan useita elintarvikkeissa esiintyviä mykotoksiineja ja niiden vaikutuksia. Osin samoja toksiineja löytyy myös kosteusvauriorakennuksista. Johtopäätöksenä artikkelissa todetaan, että toksiinien terveysriskit ovat huomattavia. 4/

Mykotoksiinien vaikutusten sijaan hoitosuositusluonnokseen on kirjattu kummallinen toteamus. Toksiinit ovat vakaita ja voivat säilyä lattiapölyssä vuosia, mutta hajoaminen käynnistyy huoneenlämmössä nopeasti. Mitä ihmettä tällä tarkoitetaan, eikö lattia ole huoneenlämmössä? 5/

Lähteestä selviää, että toksiinien hajoaminen pölystä otetussa näytteessä käynnistyy huoneenlämmössä. Näytteen säilyttäminen huoneenlämmössä viikkoja tai kuukausia ennen analysointia saattaa siis vääristää mittaustuloksia. 6/
ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/P…

Miksi hoitosuosituksessa kerrotaan vain toksiinien hajoamisesta, ei lainkaan niiden syntymisestä? Toksiineja voi kuitenkin syntyä nopeammin, kuin niitä hajoaa. Kun on valittu vähättelevä linja, niin vain sitä linjaa tukevaa informaatiota on kelpuutettu suositustekstiin. 7/

Tekstissä kerrotaan, etteivät toksiinit kerry elimistöön ja niiden biologiset puoliintumisajat ovat pieniä. Viitteinä käytetyistä lähteistä ei löydy tällaisia tietoja. Sen sijaan molemmissa lähteissä korostettiin toksiinien kemiallista stabiilisuutta. 8/

Seuraavaksi kerrotaan, että toksiineja on epäilty oireiden aiheuttajaksi. Tämä on varsin vähättelevästi ilmaistu, kun samalla viitataan artikkeliin, jossa n. 150 tutkimusviitteen avulla käydään läpi tiedon tasoa kosteusvauriomikrobeista, toksiineista ja vaikutusmekanismeista. 9/

Sen sijaan, että tutkimuksissa todetuista solutason vaikutusmekanismeista olisi kerrottu jotain, onkin päätetty korostaa sitä, että mikrobien toksiinintuotto riippuu olosuhteista, eikä siten pelkkä mikrobilöydös kerro toksiinialtistumisesta. 10/

Tästä ei juuri ole apua oireilevaa potilasta hoitavalle lääkärille, mutta vakuutuslääkärille on. Hän voi aina kiistää altistumisen ja sairastumisen yhteyden, kun toksiineja ei suositella mitattavaksi, eikä pelkän mikrobilöydöksen perusteella voi päätellä altistumista. 11/

Suositustekstissä mainitaan myös kuin ohimennen tapauskertomukset, joissa toksiinien epäillään olevan massiivisten terveysongelmien aiheuttajia. Tarkemmin näitä tutkimuksia ei avata, vaan niiden merkitys mitätöidään puutteellisten tutkimusasetelmien vuoksi. 12/

Toinen näistä tutkimuksista koskee Oulun poliisilaitosta, jossa suuri joukko poliiseja sairastui lyhyen ajan sisällä. Yle teki tapauksesta laajan jutun vuonna 2018. Sairastumisten syiden selvittely kiinnosti lähinnä vain poliisien työterveyslääkäriä. 13/
yle.fi/a/3-10254105

Työterveyslääkäri päätti tutkia tiloja, joissa sairastumiset olivat tapahtuneet ja analysoi niistä otettuja pölynäytteitä useilla eri menetelmillä. Yle uutisoi myös tutkimuksen valmistumisesta. 14/
yle.fi/a/3-11103551

Hoitosuositusluonnokseen ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi nostaa tästä tapauksesta tai tutkimuksesta mitään tietoa. Lääkäreitä, jotka mahdollisesti kohtaavat vastaavia tapauksia, ei haluta ohjeistaa reagoimaan ajoissa pysyvien sairastumisten välttämiseksi. 15/

Seuraavassa suositusluonnoksen kappaleessa todetaan, että toksiineja mitataan yleensä rakennusmateriaaleista tai pölystä, eikä siten ilman toksiinipitoisuuksista ole kattavaa tieto. Samassa kappaleessa kuitenkin todetaan ilman toksiinipitoisuuksien olevan pieniä. 16/

Mihin perustuu päätelmä ilman pienistä toksisuuspitoisuuksista? Viitteistä kahdessa on tutkittu pölynäytteitä, ei ilmaa. Yhdessä lähteessä on laboratoriotutkimuksin osoitettu toksiinien olemassaolo ilman pienhiukkasissa. 17/
journals.asm.org/doi/full/10.11…

Yksi lähteistä on review, jossa kerrotaan toksiinien ilmasta mitattujen pitoisuuksien olevan pieniä, luokkaa pg/m3 – ng/m3. Lähteinä tiedolle löytyy kolme tutkimusta, joissa toksiinipitoisuuksia on mitattu ilmasta, niissäkin vain muutamien toksiinien osalta. 18/

Hoitosuositukseen ei kuitenkaan sisällytetty review-artikkelin jatkototeamusta, jonka mukaan pitoisuuksien pienuutta ei pitäisi käyttää perusteluna toksiinien haitattomuudelle. Useissa tutkimuksissa on havaittu näinkin pienillä pitoisuuksilla haittavaikutuksia. 19/

Ja hoitosuositusdokumentissahan näitä pieniä toksisuuspitoisuuksia nimenomaan käytetään perusteluna toksiinien haitattomuudelle. Seuraavassa kappaleessa väitetään turvalliseksi altistumisrajaksi 30 ng/m3. Mistä tällainen luku tulee? 20/

Viitatussa lähteessä on vain verrattu erilaisissa maatalouden ja elintarviketeollisuuden työympäristöissä sekä kosteusvauriorakennuksissa mitattuja ilman mykotoksiinipitoisuuksia aiemmassa tutkimuksessa laskettuun 30 ng/m3 arvoon. 21/

Arvon taustalta löytyy laskelma, jossa elintarvikkeiden lisäaineille asetettua turvarajaa ehdotetaan sovellettavaksi hengitysteitse tapahtuvissa kemikaalialtistumisissa muuttamalla päivittäinen saantiannos hengitetyn ilmamäärän avulla kemikaalin pitoisuudeksi ilmassa. 22/

Se, että yhdessä artikkelissa ehdotetaan tällaista, ei vielä tarkoita, että se olisi yleisesti käyttökelpoisena pidetty turvaraja kaikille aineille, myös mikrobimyrkyille. Laskelmassa jätetään monta olennaista asiaa huomioimatta. 23/

Siinä ei esimerkiksi huomioida hengitysteitse tapahtuvan altistumisen suurempaa haitallisuutta. Prof Salkinoja-Salonen on usein korostanut, että hengitysteitse tapahtuva altistuminen on 100 x haitallisempaa kuin altistuminen ruuansulatuksen kautta. 24/
eduskunta.fi/FI/vaski/Julka…

Laskelmassa ei huomioida myöskään sitä, että ilmassa oleville toksiineille altistutaan samanaikaisesti myös ihon kautta. Prof. Salkinoja-Salonen on pitänyt myös tätä asiaa esillä. 25/
kemiamedia.fi/wp-content/upl…

Suositustekstissä kuitenkin vakuutellaan, että turvarajaa voidaan soveltaa muillekin kuin elintarvikkeiden lisäaineille. Lähteessä, jossa hengitysilmalle laskettiin 30 ng/m3 raja-arvo, sitä myös verrattiin teollisuuskemikaalien tunnettuihin terveysperusteisiin raja-arvoihin. 26/

Lähteessä 30 ng/m3 arvon käyttämistä erilaisten teollisuuskemikaalien yhteisaltistumisen turvarajana perustellaan sillä, että kemikaalikohtaiset, turvallisena pidetyt altistumistasot ovat järjestäen kaikki suurempia kuin kyseinen 30 ng/m3 arvo. 27/

Mykotoksiineille ei ole määritelty toksiinikohtaisia turvallisen altistumisen rajoja, eikä siten vastaavaa perustetta saman raja-arvon käytölle ole. 28/

Suositusluonnostekstissä kerrotaan, että hengitystiealtistumisen 30 ng/m3 raja perustuu mahdollisesti karsinogeenisille elintarvikelisäaineille asetettuun päivittäisen saannin rajaan. Tekstissä ei kerrota, että monet sisäilmassa esiintyvät mykotoksiinit ovat karsinogeenisia. 29/

Mahdollisesti genotoksisille aineille kerrotaan olevan tiukempi raja-arvo. Sitä ei kerrota, että joidenkin mykotoksiinien epäillään olevan myös genotoksisina. Tämä on kyllä kerrottu aiemmin viitatuissa artikkeleissa. 30/

Jos hengitysteiden kautta mahdollisesti jopa 1000 x haitallisempi altistuminen sekä mykotoksiinien genotoksiset ominaisuudet huomioitaisiin, tultaisiin mykotoksiinien osalta turvallisuusraja-arvoon 7,5 pg/m3, joka raportoiduissa mittaustuloksissa usein ylittyi. 31/

Sisäilmaan liittyvän oireilun hoitosuositukseen on siis tarkoituksellisesti valittu linja, jossa luodaan valheellista mielikuvaa mikrobitoksiinien haitattomuudesta. Tämä ei auta potilaita tai heidän oireiluaan selvittelevää lääkäriä. 32/32

@threadreaderapp unroll