Thread by @MinnaHaavisto

Nyt katson vähän, mitä sisäilmaan liittyvän oireilun hoitosuositusluonnos sanoo sisäilmaan liittyvistä oireista. Kovin köykäistä on altisteista johtuvien oireiden ja sairauksien käsittely. Toiminnallisista häiriöistä tarinointia kyllä riittää.🧵 1/30

https://x.com/MinnaHaavisto/status/1739960333848981676?s=20

Alussa kerrotaan erilaisista oireista, joita sisäilmaan liittyen koetaan. Perään todetaan, että oireet katoavat, kun oireita aiheuttavasta tilasta poistutaan. Eivät oireet katoa, ne helpottuvat vähitellen. Sanavalinnalla luodaan tarkoitushakuisesti väärää mielikuvaa. 2/

Taas kerrotaan, että oireiden aiheuttajaa on mahdotonta selvittää. Tätä kun riittävän monta kertaa suosituksessa hoetaan, saadaan lääkäri vakuuttuneeksi, ettei oireilun syitä kannata edes yrittää selvittää. Ei selvitystä, ei korvauksia. 3/

https://x.com/MinnaHaavisto/status/1739966504324735136?s=20

Äänen käheyden yhteydestä kosteusvaurioihin kerrotaan tulleen lisää tutkimustietoa. Turun yliopiston tutkimuksessa sisäilmaongelmaisissa terveydenhuollon rakennuksissa käheyttä esiintyi selvästi enemmän kuin verrokeissa. Käheys väheni korjausten jälkeen.4/
utupub.fi/bitstream/hand…

Tutkimustulos kuitenkin mitätöidään toteamalla syy-yhteyden olevan epäselvä, koska toiminnalliset häiriöt ovat yleisimpiä käheyden aiheuttajia. Viitteessä kerrotaan, että n. 30 % käheydestä on toiminallisia äänihäiriöitä ilman selvää sairautta. 5/
ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/P…

Se onko toiminnallisten äänihäiriöiden taustalla psykososiaalinen vai mahdollisesti kemiallinen/biologinen mekanismi, on vähintäänkin epäselvää. Jos kosteusvauriorakennusten korjaaminen vähentää äänihäiriöiden esiintymistä, voisi epäillä jonkun altisteen lamauttavan äänihuulia.6/

Yli kymmenen vuotta sitten, kun työpaikallani selviteltiin sisäilmaongelmia, sanoi toimitusjohtaja uskovansa tiloissamme olevan jotain pielessä, sillä se oli erään valtuustosalin kanssa ainoita paikkoja, joissa hänen äänensä katosi. Seinistä löytyi lopulta sädesientä. 7/

Hoitosuositusluonnos kertoo sisäilmaoireiden olevan yleisiä. FinTerveys2017-tutkimuksen mukaan aikuisväestöstä lähes 1,3 milj. henkilöä on kokenut sisäilmaoireita, 750 000 on saanut oireita työpaikallaan viimeisen 12 kk aikana ja 380 000 on käynyt lääkärissä oireiden vuoksi. 8/

Sisäilmaan liittyvä oireilu ei siis ole mikään marginaalinen ongelma. Työterveyslaitos on ratkaissut ongelman normalisoimalla oireilun määrittelemällä sille tavanomaiset tasot. Hengenahdistuskin on tavanomaista, jos sitä on vain 5 %:lla työntekijöistä. 9/

Sitä työntekijää, jonka henkeä ahdistaa työpaikalla joka päivä, ei oikein lohduta se, että hänelle sanotaan hengenahdistuksen olevan vain tavanomaista. Kosteusvauriohan voi olla paikallinen ja juuri sen yhden työntekijän työhuoneen kohdalla esim. kattovuoto. 10/

Hengitystieinfektioiden yhteys kosteusvaurioihin pyritään kyseenalaistamaan. Tässä kohdassa tutkimusten puutteeksi nimetään infektioiden mikrobiologinen todentaminen. Eikö potilaan hoidon kannalta ole tärkeämpää infektioiden ajallinen yhteys rakennuksessa oleskeluun? 11/

Homepakolaiset ry:n tekemän kyselytutkimuksen perusteella potilaat kokevat isoksi ongelmaksi sen, ettei infektioiden yhteyttä sisäilmaan tunnisteta ja infektiokierrettä hoidetaan vain antibiooteilla. Infektioiden aiheuttajaan eli sisäilmaan ei puututa. 12/
homepakolaiset.fi/wp-content/upl…

Tiedän, mitä tarkoittaa syödä 6 antibioottikuuria turhaan ja käydä 13 kertaa poskiontelopunkteerauksessa, ennen kuin kohdalle osuu asiantunteva lääkäri. Tulehdus osoittautui astmaattiseksi ja lääkitys vaihtui kortisoniksi. Vasta homealtistumisen päätyttyä alkoi toipuminen. 13/

Hoitosuositusluonnoksessa puhutaan astmasta ja allergisesta nuhasta, joiden yhteydessä mainitaan limakalvon tulehdus, mutta esimerkiksi nuhan kohdalla ei puhuta mitään poskiontelot paksulla limalla tukkivasta astmaattisesta tulehduksesta, josta seuraa mm. kova päänsärky. 14/

Hengitystieinfektioiden kerrotaan vähenevän rakennusten perusteellisella korjaamisella tai siirtymällä toisiin työtiloihin. Tämä tutkimushavainto kuitenkin yritetään mitätöidä toteamalla, että merkittävällä osalla oireilu jatkuu korjauksista huolimatta. 15/

Mikä on tämä merkittävä osa? Lähteinä käytetään kahta tutkimusta. Toisessa on seurattu yhden rakennuksen käyttäjien oireilua ennen ja jälkeen korjausyritysten. Tässä yksittäisessä tapauksessa korjausyritykset eivät juurikaan tuoneet apua oireiluun. 16/

Tutkimuksessa puhutaan tarkoituksella korjausyrityksistä, sillä rakennuksesta tehdyissä mikrobianalyyseissä oli osoitettu kosteusvauriomikrobien hävinneen tiloista vain väliaikaisesti ja palanneen muutaman vuoden kuluttua takaisin. Korjaus todettiin siis riittämättömäksi. 17/

Toinen viitattu tutkimus tarkastelee seitsemää kohdetta, joissa on tehty eritasoisia kosteusvauriokorjauksia. Tarkoituksena oli löytää tapa määritellä onnistunut korjaus. Joissain tapauksissa työntekijöiden terveys ei parantunut korjauksista huolimatta.18/
sciencedirect.com/science/articl…

Syyksi esitettiin kolmea vaihtoehtoa: kaikkia kosteusvaurioita ei havaittu ja siten korjattu, terveyden ei koettu parantuneen onnistuneesta korjauksesta huolimatta tai kyselytutkimuksen tarkkuus ei riitä havaitsemaan 6-12 kk seuranta-ajalla muutoksia terveydessä. 19/

Tutkimuksen johtopäätös: tarvitaan lisää tutkimusta ja työkaluja onnistuneiden kosteusvauriokorjausten todentamiseen. Hoitosuositusluonnoksessa jätetään tämä kertomatta ja luodaan mielikuvaa, että korjaukset onnistuvat aina ja oireita koetaan siitä huolimatta. 20/

Oireilua käsittelevä kappale nojaa vahvasti tilastollisiin tutkimuksiin ja näytön riittävyyden arvioimiseen tiettyjen sairauksien ja kosteusvaurioiden välisestä yhteydestä. Lääkärille, joka hoitaa yksittäistä potilasta tilastoja tärkeämpää olisi oireilun tarkempi kuvaus. 21/

Vakuutuslääkärit ovat kuitenkin kiinnostuneempia tilastoista ja heitä auttaa enemmän tutkimusnäytön arvioiminen heikoksi. Sen perusteella kun voi kiistää ammattitautiepäilyt. Näytön heikkoutta ei perustella, eikä useinkaan kerrota, onko tutkimuksia aiheesta edes olemassa. 22/

Kun siirrytään kohtaan ympäristöherkkyys ja toiminnalliset häiriöt, ei näytön vahvuudesta puhuta enää mitään. Totena, ilman mitään viitettä, voidaan esittää mm. toiminnallisten tekijöiden mukanaolo silloinkin, kun rakennuksessa on todettu kosteusvaurio. 23/

Tieteellisen näytön sijaan puhutaan toiminnallisten komponenttien merkityksen esille tulosta, nykyarviosta sekä yksilön reagoinnista tavanomaisille ympäristötekijöille. Viitteinä käytetään TTL:n vakuutuslääkäreinä toimivien asiantuntijoiden julkaisuja. 24/

https://x.com/MinnaHaavisto/status/1718557254616592389?s=20

Ensimmäisessä viitatussa tutkimuksessa sisäilmaoireista kärsivien vanhempien todettiin raportoivan lapsellaan koulussa enemmän sisäilmaoireita kuin muut vanhemmat. Minusta tämä on luonnollista, sillä omakohtainen kokemus auttaa tunnistamaan sisäilmaoireet myös lapsessa. 25/

Toisena lähteenä on TTL:n propagandajulkaisu, jossa ympäristöherkkyys tulkitaan toiminnalliseksi häiriöksi vain sillä perusteella, että oireisto ja taustamekanismit ovat samankaltaisia. Vaikka potilaat kertoivat hyötyvänsä altistumisen välttämisestä. 26/
julkari.fi/handle/10024/1…

Kaksi muuta lähdettä on kyselytutkimuksia, joissa on tarkoitushakuisesti tulkittu ihmisten raportoimat oireet, toimintakyvyn heikkenemiset ja altistumisen välttämispyrkimykset ympäristöherkkyydeksi ilman minkäänlaista selvitystä ihmisten altistumisympäristöistä. 27/

Vakuutuslääkäripiireissä on siis vain päätetty, että ihmisten kokema, tavanomaiseksi luokiteltu sisäilmaoireilu tavanomaisissa kosteusvauriorakennuksissa on ympäristöherkkyyttä, joka on toiminnallinen häiriö eli keskushermoston ylireagointia, huolen ja pelon aiheuttamaa. 28/

Ja tämän poliittisen, vakuutusyhtiöitä hyödyttävän päätöksen varaan on rakennettu koko sisäilmaan liittyvän oireilun hoitosuositus. Päätöstä tukevan, tutkimuksiksi naamioidun viestintämateriaalin tuottamiseen on poltettu veronmaksajien rahaa vuosien varrella paljon. 29/

Moni yliopistotutkija, professori ja lääkäri on jo luovuttanut taistelun aidon tieteellisen tutkimustiedon saamiseksi mukaan näihin valtiontason linjauksiin. Valta on niin tiukasti vakuutusyhtiöiden edunvalvonnalla, ettei laajalle tiedon hyödyntämiselle ole mahdollisuuksia. 30/30