Thread by @HVestman

Oikeusvaltion tilasta kohkanneista moni näyttää ymmärtävän heikosti demokraattista oikeusvaltiota. Absurdeinta on, että pidättyväinen suhtautuminen perustuslain muuttamiseen - joka on muuten PeVinkin vakiintunut lähtökohta - on käännetty ”oikeusvaltion rapauttamiseksi”. 1/x

Oikeusvaltiota puolustaa se, joka puolustaa perustuslakia ja sen keskeisiä rakenteita. Mahdollinen PLn muuttaminen on aina merkittävä, ennen muuta poliittinen kysymys. Se kuuluu viime kädessä perustuslainsäätäjälle ja vaatii tuekseen laajan parlamentaarisen enemmistön. 2/x

On siten selvä, että PLn muuttamisen valmistelu edellyttää demokraattista tukea. Ja aivan erityisesti, jos sillä kajottaisiin vallanjakoon. PLn muuttamista ei kerta kaikkiaan voida valmistella yksin virkamiesten aloitteesta. Kummeksun, jos näin on PL 106 §n osalta toimittu. 3/x

Vastustan PL 106 §n ilmeisyysvaatimuksen poistamista. Tämä muuttaisi olennaisesti perustuslainmukaisuuden valvontaa sekä lainsäätäjän ja tuomioistuinten valtasuhteita. Syystäkin muutosta ei otettu hallitusohjelmaan. Kysehän ei ole tuomioistuinten riippumattomuussäännöksestä. 4/x

106 § lisättiin perustuslakiin vuoden 2000 uudistuksessa. Tämä oli merkittävä valtiosääntöinen muutos; sitä ennen perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnasta ei ollut Suomessa säädetty. 5/x

Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta toimi siihen asti PeVin varassa ja se toimii yhä keskeisesti PeVin varassa. 106 § tarkoitus ei perustuslain esitöiden mukaan ollut heikentää perustuslakivaliokunnan johtavaa asemaa lakien perustuslainmukaisuuden valvonnassa.  6/x

PL 106 § mukaan jos lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa PLn kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija PLn säännökselle. Tuomioistuin voi jättää soveltamatta eduskunnan säätämän lain vain, jos ristiriita PL:n kanssa on ”selvä ja riidaton”.  7/x

Perustuslain esitöiden mukaan on selvää, ettei lain soveltamisen ja perustuslain ristiriitaa voida pitää säännöksen tarkoittamassa mielessä ilmeisenä, jos PeV on ottanut siihen kantaa lain säätämisvaiheessa ja katsonut, ettei ristiriitaa ole olemassa. 8/x

Toisin sanoen: Jos PeV on todennut lain perustuslain mukaiseksi, tuomioistuin ei voi lähtökohtaisesti jättää eduskunnan säätämää lakia soveltamatta PLn vastaisena. Selkokielellä voisi sanoa, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta ratkaisee lain perustuslainmukaisuuden. 9/x

Ilmeisyysvaatimuksessa on siten kyse lakien perustuslainmukaisuuden tuomioistuinvalvonnan suhteesta demokratiaperiaatteeseen ja eduskunnan asemaan lainsäätäjänä. Tämä vallanjaollinen kysymys tiivistyy eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja tuomioistuinten suhteeseen. 10/x

PeVin auktoritatiivinen asema lakien perustuslainmukaisuuden valvonnassa ankkuroituu demokratiaperiaatteeseen. PeVin erottaa muista perustuslainmukaisuuden tulkitsijoista juuri sen demokraattinen legitimiteetti ratkaista kiperimpiä valtiosääntöoikeuden tulkintakysymyksiä. 11/x

Valtiosääntöoikeuteen väistämättä kuuluvista vaikeista, arvostuksenvaraisistakin tulkinta- ja punnintatilanteista ei pääse eroon siirtämällä ne tuomioistuimelle. Vain valta ratkaista oikeuden ja politiikan rajapinnalla olevia tulkintakysymyksiä siirtyisi tuomioistuimelle. 12/x

Esimerkiksi Saksassa, jossa on voimakas perustuslakituomioistuin, on käyty kriittistä keskustelua tuomarivaltiosta - siitä, että lainsäädäntövaltaa eli oikeutta luoda oikeutta on siirtynyt tuomioistuimelle eli lainkäyttäjälle. En halua Suomesta tuomarivaltiota. 13/x

Niiden, jotka ajavat ilmeisyysvaatimuksen poistamista, olisi hyvä ymmärtää, että PeVin keskeinen asema ja painopiste perustuslainmukaisuuden ennakollisessa valvonnassa nimenomaan suojaa tuomioistuimia poliittisilta paineilta, niin niiden ulkoisilta kuin sisäisiltä. 14/x

Toisin kuin joskus kuulee väitettävän, perustuslakivaliokunta ja sen harjoittama perustuslakikontrolli siten osaltaan suojaa oikeutta politisoitumiselta. PeV toimii kilpenä politiikan ja oikeuden välissä.

Sitä mikä toimii, ei pidä särkeä. 15/15