Thread by @joetuotto

Mutta vakavasti:

1) Määritelmien hallinta vaikuttamisen välineenä

Taposen strategiassa määritelmien hallinta toimii tehokkaana vaikuttamisen työkaluna seuraavista syistä:

1. Kynnyksen asettaminen saavuttamattomaksi:

- Valitsemalla "eurooppalaisen viisikohtaisen määritelmän" ja korostamalla erityisesti aluehallintakriteeriä Taponen on asettanut riman niin korkealle, että suomalaisten nuorisojengien on käytännössä mahdotonta täyttää sitä

- Tämä ei ole objektiivista ilmiön arviointia vaan tietoinen strateginen päätös, jolla ongelma saadaan "katoamaan" määritelmällisellä tasolla

2. Vaihtoehtoisten määritelmien sivuuttaminen:

- Jättämällä mainitsematta lukuisat muut kansainvälisesti hyväksytyt jengimääritelmät, jotka tunnistaisivat suomalaisen ilmiön jengiytymiseksi, Taponen harjoittaa tietoista valikoivaa tiedon esittämistä

- Tämä on klassinen informaatiovaikuttamisen muoto, jossa vaihtoehtoisten näkökulmien olemassaolo pyritään häivyttämään

3. Tekninen argumentaatio substanssin sijaan:

- Keskittymällä määritelmällisiin yksityiskohtiin (kuten "onko maassa asuinalueita, joita jokin porukka pitäisi vallassaan") Taponen siirtää keskustelun pois konkreettisesta turvallisuusuhasta tekniseen semantiikkaan

- Tämä on refleksiivisen kontrollin klassinen tekniikka: huomio ohjataan pois ongelman ytimestä sivuseikkoihin

Vaikuttamisen tarkoitus ja seuraukset

Tämän määritelmällisen hallinnan tarkoituksena vaikuttaa olevan:

1. Varhaisen puuttumisen estäminen:

- Jos ongelmaa ei virallisesti tunnisteta jengitoiminnaksi, siihen ei myöskään kohdisteta jengi-ilmiöön sopivia vastatoimia

- Tämä viivyttää tehokkaiden interventioiden käyttöönottoa kriittisessä vaiheessa, jolloin ilmiöön puuttuminen olisi vielä helpompaa

2. Resurssien ohjaaminen muualle:

- Määritelmällinen kiistäminen mahdollistaa resurssien kohdentamisen pois jengiongelman torjunnasta

- Tämä on erityisen merkittävää, kun huomioidaan Taposen aikaisempi asema Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan yksikön johdossa

3. Diskurssin hallinta:

- Jengikeskustelun kehystäminen "poliittiseksi valinnaksi" delegitimoi kaikki vastakkaiset näkemykset ja estää rakentavan faktapohjaisen keskustelun

- Tämä polarisoitunut keskusteluilmapiiri estää yhteiskunnallisen yhteisymmärryksen syntymisen turvallisuusuhasta

Määritelmällinen hallinta osana laajempaa vaikuttamisstrategiaa

Määritelmällinen hallinta on yksi osa systemaattista vaikuttamisstrategiaa, joka sisältää:

1. Vaiheistetun strategian:

- Ensin ongelman olemassaolo kiistetään määritelmällisesti

- Kun todisteet kasvavat, keskustelu siirretään "poliittisiin motiiveihin"

- Lopulta asiantuntija-asema käytetään kritisoimaan instituutioiden toimintaa ulkopuolelta

2. Koko 4D-strategian soveltamisen:

- Dismiss: Jengiongelman kiistäminen määritelyn hallinnalla

- Distort: Tilastotiedon valikoiva esittäminen, kuten "91 prosenttia 922 oppilaasta koki asuinalueensa turvalliseksi"

- Distract: Keskustelun siirtäminen identiteettipolitiikkaan, "ulkomaalaistaustaisten nuorten leimaamiseen"

- Dismay: Poliisin toiminnan kyseenalaistaminen "poliittisena" ja "ideologisena"

3. Uskottavuuden rakentamisen viranomaispositiosta:

- Taposen pitkä ura poliisissa antaa hänen väitteilleen erityisen uskottavuuden

- Hänen aikaisempi asemansa sekä sisäpiiriläisenä että kriittisenä tarkastelijana maksimoi vaikutusvallan

Johtopäätös

Taposen määritelmävalinta ei ole neutraali akateeminen valinta vaan selkeä osoitus taitavasta informaatiovaikuttamisesta, jonka tarkoituksena on estää jengiongelman tunnistaminen ja siihen reagoiminen.

Valitsemalla tiukin mahdollinen määritelmä ja sivuuttamalla lukuisat vaihtoehtoiset, Suomen tilanteeseen paremmin soveltuvat määritelmät, Taponen on toteuttanut klassista vaikuttamisen strategiaa, jossa ongelman olemassaolo kiistetään puhtaasti semanttisella tasolla.

2) Tämä strateginen lähestymistapa heijastaa suunnitelmallista pyrkimystä hallita jengiturvallisuusdiskurssia tavalla, joka palvelee tiettyä narratiivia teknisen määritelmän taakse piiloutumalla.

Kyseessä on taitava esimerkki refleksiivisestä kontrollista, jossa yleisö saadaan tekemään johtopäätöksiä, jotka eivät perustu ilmiön todelliseen luonteeseen vaan sen määritelmälliseen kehystämiseen.​​​​​​​​​​​​​​​​

On omalla tavallaan surullista, että Hesari alentaa itsensä alustaksi tällaiselle vihamieliselle vaikuttamiselle, mutta toisaalta Taposen tapaus ei pääse edes "Top 100 - surullisinta ja häpeällisintä valintaa Hesarissa" -listalle.

Onko Taposen valitsemalle määritelmälle vaihtoehtoja? On:

Vaihtoehtoiset jengimääritelmät: Loogisemmat vaihtoehdot Suomen kontekstiin

1. Yhdysvaltain oikeusministeriön määritelmä

”Jengi on mikä tahansa jatkuvasti toimiva ryhmä, joka koostuu kolmesta tai useammasta henkilöstä, jotka osallistuvat rikolliseen toimintaan."

Miksi perustellumpi:

- Keskittyy ryhmän toimintaan, ei aluehallintaan, joka on epäoleellista pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa

- Tunnistaa henkilöiden väliset suhteet ja jatkuvuuden, jotka ovat olennaisia nuorisorikollisuudessa

2. Ruotsin poliisin katujengimääritelmä

"Löyhästi järjestäytynyt ryhmittymä julkisessa tilassa, joka osallistuu rikolliseen toimintaan ja luo turvattomuutta lähialueilla."

Miksi perustellumpi:

- Huomioi pohjoismaisen kontekstin ja julkisen tilan käytön

- Sisällyttää turvattomuuden tunteen, joka on keskeinen tekijä kaupunkirikollisuudessa

- Kehitetty nimenomaan Suomea kulttuurillisesti ja yhteiskunnallisesti lähellä olevassa maassa

3. Europolin MOCG-määritelmä

"Joustavarakenteinen rikollisryhmä, joka operoi liikkuvasti laajemmalla alueella ja osallistuu useisiin rikostyyppeihin."

Miksi perustellumpi:
- Tunnistaa nykyaikaisen kaupunkiympäristön liikkuvuuden

- Ei edellytä vanhanaikaista "reviiriajattelua"

- Soveltuu digitaalisella aikakaudella toimivien nuorten käyttäytymismalleihin

4. Pohjoismainen tutkimusmääritelmä

"Nuorten ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti, on kestänyt vähintään kolme kuukautta, toimii julkisessa tilassa, osallistuu laittomaan toimintaan ja omaa tunnistettavia symboleja."

Miksi perustellumpi:

- Huomioi erityisesti pohjoismaiset olosuhteet ja nuorisokulttuuri

- Tunnistaa ryhmäidentiteetin ja symboliikan merkityksen

- Realistisempi aikamääre (3 kk) verrattuna pitkän historian vaatimukseen

5. Kriminologinen sosiaalisen jengin määritelmä

"Tunnistettava nuorisoryhmä, joka nähdään erillisenä yhteisössään, tunnistaa itsensä ryhmäksi ja on riittävästi osallistunut rikoksiin aiheuttaakseen negatiivisen reaktion."

Miksi perustellumpi:

- Painottaa yhteisön kokemusta, joka on oleellinen turvallisuuden tunteelle

- Huomioi ryhmäidentiteetin, joka on nuorisojengien keskeinen piirre

- Tunnistaa subjektiivisen turvallisuuskokemuksen merkityksen

6. YK:n määritelmä

"Rakenteellinen ryhmä, jossa on kolme tai useampia henkilöitä, joka toimii yhteisymmärryksessä rikollisten tavoitteiden saavuttamiseksi."

Miksi perustellumpi:

- Kansainvälisesti tunnustettu, käytetty lukuisissa konteksteissa

- Keskittyy yhteiseen rikolliseen tavoitteeseen, ei alueellisuuteen

- Tunnistaa yhteistoiminnan ja tavoitteellisuuden merkityksen

7. Suomen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan määritelmä (sovellettu)

"Ryhmä, joka toimii yhdessä rikosten tekemiseksi ja jonka toiminta aiheuttaa erityistä uhkaa turvallisuudelle tai omaisuudelle."

Miksi perustellumpi:

- Suomen oikeusjärjestelmään jo sovitettu määritelmä

- Huomioi sekä konkreettiset rikokset että turvallisuusuhat

- Keskittyy toiminnan vaikutuksiin, ei ryhmän rakenteellisiin yksityiskohtiin

Yhteenveto

Taposen valitsema määritelmä, joka painottaa aluehallintaa ja historiallista jatkuvuutta, on pohjoismaisen hyvinvointivaltion kontekstissa perusteettoman tiukka ja epäoleellisiin kriteereihin keskittyvä. Vaihtoehtoiset määritelmät tarjoavat:

1. **Relevantimmat kriteerit
pohjoismaiseen yhteiskuntarakenteeseen

2. **Ajantasaisemman ymmärryksen** nuorten liikkuvuudesta ja toiminnasta

3. **Toimintakeskeisen näkökulman** reviiriajattelun sijaan

4. **Kansainvälisesti tunnustetut standardit**, jotka soveltuvat myös Suomeen

Näiden vaihtoehtoisten määritelmien käyttö mahdollistaisi jengi-ilmiön tunnistamisen sen todellisessa laajuudessa ja edistäisi oikea-aikaista puuttumista ennen ilmiön kärjistymistä, mikä kaikesta päätellen näyttäisi olevan Taposen tavoitteiden vastaista🤷‍♂️

4) Semanttinen hallinta ja vaikuttamistekniikat Taposen tapauksessa

Semanttinen hallinta ja dissonanssien puute

Taposen tekstin erityispiirteenä on käsitteiden huolellinen ja strateginen käyttö. Hänen argumentaatiossaan toistuvat tietyt avaintermit:

- "Herkistymisen aikakausi" - tekninen termi, joka kehystää rikollisuuspelon irrationaaliseksi

- "Poliittinen paradoksi" - käsite, joka siirtää keskustelun pois konkreettisista turvallisuusuhista

- "Eurooppalainen viisikohtainen määritelmä" - autoritaarinen viittaus, joka luo tieteellisyyden vaikutelman

Nämä käsitteet eivät ole sattumanvaraisia, vaan ne muodostavat harkitun semanttisen verkoston, joka tähtää tietyn johtopäätöksen luomiseen.

Dissonanssien puute

Normaalissa asiantuntijapuheessa esiintyy tyypillisesti epävarmuutta, pohdintaa ja vastakkaisten näkemysten tunnustamista. Taposen tekstistä puuttuvat nämä kognitiiviset dissonanssit lähes kokonaan:

- Vaihtoehtoisia määritelmiä ei esitellä tai käsitellä

- Tekstissä ei esiinny pohdintaa mahdollisista tulkintaeroista

- Kilpailevia näkemyksiä ei esitellä neutraalisti, vaan ne kehystetään "poliittisiksi"

Tällainen dissonanssien puute viittaa siihen, että kyseessä ei ole spontaani asiantuntija-analyysi vaan harkittu vaikuttamisdiskurssi.

Semanttisen hallinnan mekanismit

Semanttinen hallinta toteutuu Taposen tekstissä kolmen päämekanismin kautta:

1. Määritelmällinen rajaaminen:

Katujengi-ilmiö rajataan niin tiukasti, että se ei voi toteutua suomalaisessa kontekstissa

2. Autoritäärinen vetoaminen:

"Eurooppalainen määritelmä" esitetään lopullisena totuutena, vaikka se on vain yksi mahdollisista määritelmistä

3. Dikotominen kehystäminen:

Keskustelu jaetaan kahteen vastakkaiseen kehykseen - joko "faktapohjaiseen" (Taposen näkemys) tai "poliittisesti motivoituneeseen" (vastapuoli)

Vaikuttamistekniikat

4D-malli käytännössä

Taposen tekstissä toistuvat systemaattisesti tunnistettavat disinformaatiotekniikat, jotka noudattavat klassista 4D-mallia:

1. Dismiss (Kiistäminen):

- "Suomessa sellaisia [katujengialueita] ei todellisuudessa ole"

- "Poliisin katujengialueeksi määrittelemän alueen koulujen oppilaat eivät vuonna 2023 edes tunnistaneet jengejä"

2. Distort (Vääristely):

- "Rikollisuuden pelko kasvoi samaan aikaan, kun rikollisuus väheni"

- Tilastotietojen valikoiva esittäminen ilman historiallista kontekstia

3. Distract (Harhauttaminen):

- Keskustelun siirtäminen jengiturvallisuudesta poliittisiin motiiveihin

- "Poliisin ja nykyisten hallituspuolueiden saavuttama yhteisymmärrys kietoi yhteen poliisin viestinnän"

4. Dismay (Epäilyksen herättäminen):

- "Poliisihallituksen mukaan taustalla oli 'poliittinen päätöksenteko ja siihen liittyvä tahto"

- Vihjaukset ideologisesti motivoituneista uhkakuvista

Refleksiivinen kontrolli

Refleksiivinen kontrolli tarkoittaa vastapuolen päätöksenteon manipulointia siten, että tämä tekee itse haluamiasi päätöksiä. Taposen tekstistä tunnistettavia refleksiivisen kontrollin elementtejä ovat:

1. Päätöksenteon viivyttäminen:

- Pitkällinen määritelmäkeskustelu viivyttää konkreettisia toimenpiteitä

- Tekninen argumentaatio johtaa "paralysis by analysis" -ilmiöön

2. Premissien manipulointi:

- "Helsinki tunnettiin aiemmin nuorisoväkivallan osalta maan väkivaltaisimpana kaupunkina, mutta vuosien 2012-2023 vahvan yhteistyön kaudella Helsingin sijoitus romahti alle kansallisen keskiarvon"

- Ennakkotiedon syöttäminen niin, että johtopäätös on väistämätön

3. Kehystämisen ohjaus:

- Jengiongelmasta puhuvien leimaaminen identiteettipoliittisiksi toimijoiksi

- "Katujengirikollisuuden käsitteen epämääräisyys [...] altistaa ulkomaalaistaustaiset nuoret muita tiukemmalle kontrollille"

5) Viestinnän koordinoitu luonne

Erityisen kiinnostavaa Taposen tekstin vaikuttamistekniikoissa on niiden koordinoitu luonne:

1. Ajallinen johdonmukaisuus:

- Samat argumentaatiotekniikat toistuvat vuodesta toiseen (2015-2025)

- Argumentaatio muuntuu samassa tahdissa ulkoisen paineen kanssa

2. Narratiivinen koherenssi:

- Ei sisäisiä ristiriitoja tai jännitteitä, jotka ovat tyypillisiä aidossa pohdinnassa

- Täydellinen johdonmukaisuus viittaa ennalta suunniteltuun viestintästrategiaan

3. Strateginen positiointi:

- Kaksoisrooli sekä objektiivisena asiantuntijana että arvopohjaisen näkemyksen puolustajana

- Moraalisen ylemmyyden positiointi (perus- ja ihmisoikeuksien puolustaminen)

Case-esimerkki: Aluehallintakriteerin käyttö

Havainnollistava esimerkki sekä semanttisesta hallinnasta että aktiivisista vaikuttamistekniikoista on Taposen hyödyntämä aluehallintakriteeri:

1. Semanttinen hallinta:

- Eurooppalaisen määritelmän kohdistaminen yhteen kriteeriin: "onko maassa asuinalueita, joita jokin porukka pitäisi vallassaan"

- Suomen yhteiskuntarakenteelle epäoleellisen kriteerin nostaminen keskiöön

2. Vaikuttamistekniikka:

- Dismiss: "Suomessa sellaisia ei todellisuudessa ole"

- Distract: Huomio siirretään aluehallinnasta ja reviireistä käytävään keskusteluun, vaikka nykyaikainen jengitoiminta ei edellytä aluehallintaa

3. Refleksiivinen kontrolli:

- Keskustelun ohjaaminen epäoleelliseen seikkaan, jolloin todellinen ilmiö jää käsittelemättä

- Kriteerin valinnan kautta johdetaan haluttuun johtopäätökseen

Johtopäätökset

Jari Taposen tekstin semanttinen hallinta ja aktiivisten vaikuttamistekniikoiden käyttö muodostavat kokonaisuuden, joka osoittaa ammattitaitoista informaatiovaikuttamista.

Hänen toimintansa on esimerkki siitä, miten turvallisuusdiskurssia voidaan ohjata epämääräisesti käsitteellisin keinoin ja tunnistettavin vaikuttamistekniikoin.

Semanttinen hallinta ja aktiiviset vaikuttamistekniikat täydentävät toisiaan:

käsitteellinen viitekehys luo perustan, jonka päälle disinformaatiotekniikat rakentuvat. Yhdessä ne mahdollistavat turvallisuusdiskurssin manipuloinnin tavalla, joka vaikeuttaa todellisten uhkien tunnistamista ja niihin reagoimista.

Lopuksi on huomioitava, että tällainen analyyttinen tarkastelu ei ota kantaa Taposen henkilökohtaisiin motivaatioihin.