Share this page!

Enter URL or ID to Unroll

You can paste full URL like: https://x.com/threadreaderapp/status/1644127596119195649
or just the ID like: 1644127596119195649

How to get URL link on X (Twitter) App

  1. On the Twitter thread, click on or icon on the bottom
  2. Click again on or Share Via icon
  3. Click on Copy Link to Tweet
  4. Paste it above and click "Unroll Thread"!
  5. More info at Twitter Help
Samuli Salminen Profile picture
@Samuli_Salminen
Apr 6 • 15 tweets • 6 min read • Read on X
Scrolly
Espoon entisen kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan "Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset" (HS 4.3.2019).

🧵Millaisia sitten maahanmuuton avaintilastot ovat Espoossa?

Aloitetaan työllisyysasteista Espoossa:
🔹61,9 % kaikilla ulkomaalaistaustaisilla.
🔹79,7 % suomalaisella kantaväestöllä.Image
Ulkomaalaistaustaisten keskipalkat jäävät työllisyysastetta suhteellisesti vielä enemmän jälkeen suomalaisesta kantaväestöstä Espoossa.

Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo:
🔹29 550 euroa kaikki ulkomaalaistaustaiset.
🔹53 540 euroa kantaväestö.

Eli keskipalkka vain ~55 % kantaväestön vastaavasta Espoossa.Image
Ulkomaalaistaustaisille maksettiin vuonna 2022 jo yli puolet (51,1 %) kaikista Espoon asukkaille maksetuista toimeentulotuista.Image
Lähes puolet (49 %) pakolaistaustaisista (Irak, Somalia, Afganistan, Syyria) sai toimeentulotukea vuoden 2022 aikana.

Espoon suomalaisella kantaväestöllä vastaava osuus oli 5 %.Image
Ulkomaalaistaustaisten keskimäärin pienistä palkoista maksettiin vähemmän kunnallisveroja vs. kantaväestö.

Ulkomaalaistaustaiset maksoivat Espoossa v. 2022 noin 180 miljoonaa euroa vähemmän kunnallisveroja kuin samankokoinen joukko kantaväestöön kuuluvia.Image
<-- Eli Espoon entisen kaupunginjohtajan sanoin: "Väestö kasvaa, mutta verotulot [per henkilö] eivät".

Sote-uudistuksen myötä tamä "rahoitusvaje" toki siirtynyt osittain valtiolle. Image
Vaikka maahanmuutto on juhlapuheissa rikkaus ja pääkirjoituksessa "arkista työtä", niin tosielämässä valtiota huudetaan apuun maksamaan tämä "rikkaus".

"Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset ja valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa" Image
Ex-kaupunginjohtaja Mäkelän mukaan vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.

Valtion tosiaan pitäisi maksaa enemmän Espoolle ja muilla maahanmuuttajavaltaisille kunnille tästä "rikkaudesta" (HS 4.3.2019). Image
Espoossa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä kasvaa nopeasti.

Viime vuoden lopussa 1/4 espoolainen oli jo ulkomaalaistaustainen.

Toki nuoremmissa ikäluokissa ja alueittain osuudet ovat korkeampia. Image
PK-seudun kuntien "virallisen" väestöennusteen mukaan joka kolmas espoolainen olisi vieraskielinen vähän yli 10 vuoden kuluttua.

Parin viimeisen vuoden kasvuvauhdilla tämä tulee kyllä jo täyteen aikaisemmin. Image
Mainittakoon vielä, että Espoon kaupungin virallisen X-tilin mukaan (vuodelta 2018) työikäisestä väestöstä yli puolet olisi vieraskielisiä vuonna 2053:
x.com/EspooEsbo/stat…

HUOM! Espoon kaupungin väestöennusteen laatija kuitenki kiistää, että tuo arvio olisi lähtöisin heiltä (olen kysynyt tätä suoraan heiltä). Siksi tuota ei löydy Väestökellosta.Image
Lisäys kunnallisveroja koskevaan kohtaan.

Länsiväyläkin "heräsi" asiaan puoli vuotta alkuperäisen julkaisun jälkeen: "Maahanmuutto laskee rajusti Espoon verotuloja"kuntaluvut.fiImage
”– Kun maahanmuuttajien määrä kasvaa, verokertymä ei kasva samassa suhteessa kuin asukasmäärä kasvaa. Kantaväestöön kuuluva maksoi vuonna 2019 kuntaveroa noin 5 800 euroa, kun vieraskielisellä veromäärä jäi noin 2 800 euroon, Kauma huomauttaa.”

lansivayla.fi/paikalliset/42…
Lähteet:

HS 4.3.2019: hs.fi/kaupunki/espoo…

Helsingin uutiset 2.11.2019: helsinginuutiset.fi/paikalliset/12…

Tilastotiedot: Kuntaluvut.fi (alkuperäinen lähde: Tilastokeskuksen rekisteriaineistot).

Ulkomaalaistaustaisten osuuden kehitys ja laskurit: Vaestokello.fi
Tämä ketju Espoota koskien kansanedustaja @ORostila toiveesta.
Näitä voi laatia kaikkia Suomen kuntia -- ja erityisesti suurimpia kaupunkeja -- koskien löytyvillä tiedoilla.kuntaluvut.fi

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
　

Keep Current with Samuli Salminen

Samuli Salminen Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @Samuli_Salminen

Samuli Salminen Profile picture
Nov 18, 2024
🧵Maahanmuuttajien heikosta pärjäämisestä Helsingissä.
Tilastot Pasi Saukkosen tutkimuksesta (2022)* sekä omista tutkimuksistani**. Kummassakin alkuperäisinä lähteinä Tilastokeskuksen rekisteriaineistot.

Näissä luvuissa maahanmuuttajat suurimmaksi osaksi yhtenä ryhmänä, mutta viitatuista lähteistä löytyvät erittelyt ryhmittäin.

Tiivistetysti luvut kaikkia ulkomaalaistaustaisia koskien Helsingissä vs. suomalainen kantaväestö Helsingissä:

🔹Työllisyysaste: noin 20 %-yksikköä matalampi kuin kantaväestöllä.
🔹Työttömyysaste: Noin 25 %, kun kantaväestöllä PK-seudulla hieman yli 10 %.

🔹Palkka- ja yrittäjätulojen mediaani (ml. nollatuloiset): vain 13 340 euroa, kun kantaväestöllä 35 840 euroa. Eli mediaani on reilusti alle puolet kantaväestön mediaanista.

🔹Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo (ml. nollatuloiset): vain 22 270 euroa, kun kantaväestöllä 40 090 euroa. Eli keskiarvo on vain hieman yli puolet kantaväestön keskiarvosta.

🔹Maksettujen kunnallisverojen keskiarvo vain hieman yli puolet kantaväestön keskiarvosta (56 %).
➡️Tämä aiheuttaa noin 246 miljoonan euron rahoitusvajeen Helsingille vuosittain
(verrattuna siihen, että maahanmuuttajat maksaisivat yhtä paljon kunnallisveroja Helsingissä kuin suomalainen kantaväestö).

🔹Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina ARA-vuokra-asumisessa (kaupungin vuokra-asunnot).

🔹Toinen sukupolvi pärjää heikommin kuin suomalainen kantaväestö pk-seudulla: maahanmuuttajien Suomessa syntyneillä lapsilla (eli "toisella sukupolvella") on 20–29-vuotiaana matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys ja matalammat mediaani- ja keskitulot kuin 20–29-vuotiailla suomalaistaustaisilla henkilöillä.

*hel.fi/hel2/tietokesk…
**kuntaluvut.fi, lahioluvut.fi sekä niitä koskevat tilastoraportit:
Kuntakohtaiset tilastotiedot: suomenperusta.fi/wp-content/upl…
Aluekohtaiset tilastotiedot: suomenperusta.fi/wp-content/upl…

Luvut koskevat suurimmaksi osaksi v. 2020, mutta kuntaluvut.fi osalta on tulossa päivitys v. 2022 tietoihin seuraavan parin viikon sisällä.Image
Image
Työllisyys- ja työttömyysasteet.

Maahanmuuttajataustaiset vs. kantaväestö Helsingissä:
🔹Työllisyysaste 53 % vs kantaväestön 73 % 18--64-vuotiailla.

🔹Tarkempi jaottelu pääasiallisen toiminnan mukaan 20--64-vuotiailla (ks. kuva, lähde: Saukkonen (2022) s. 37).

🔹Maahanmuuttajien työllisyysaste on ollut PK-seudulla noin 20 %-yksikköä kantaväestöä pienempi vuodesta 2000 lähtien (Saukkonen, s. 39).

🔹Maahanmuuttajien työttömyysaste on ollut PK-seudulla (ml. Helsinki) kantaväestöä nähden korkeampi vuodesta 2000 (Saukkonen, s. 39).Image
Image
Image
Image
Bruttomääräiset palkka- ja yrittäjätulojen summat.

Maahanmuuttajataustaiset vs. kantaväestö Helsingissä 25--60-vuotiailla:

🔹Mediaani (ml. nollatuloiset): 13 340 euroa vs. kantaväestön 35 840 euroa. Eli mediaani on reilusti alle puolet kantaväestön mediaanista.
🔹Mediaani (ml. nollatuloiset), isot pakolaismaat: 0 euroa. Eli yli puolet ei ansainnut euroakaan vuoden 2020 aikana.

🔹Keskiarvo (ml. nollatuloiset): 22 270 euroa vs. kantaväestön 40 090 euroa. Keskiarvo on vain hieman yli puolet (56 %) kantaväestön keskiarvosta.
🔹Koko Helsingissä on vain muutama oppilaaksiottoalue -- eteläisessä Helsingissä -- jossa maahanmuuttajien keskiarvo on yli Helsingin suomalaisen kantaväestön keskiarvon (40 090 euroa).Image
Image
Image
Image
Read 5 tweets
Samuli Salminen Profile picture
Mar 4, 2024
HS:n artikkelissa* esitetään tämänpäiväiseen TEM:n raporttiin** viitaten todella harhaanjohtavia johtopäätöksiä viitaten vuonna 2018 ilmestyneeseen halpatyövoimaraporttiini***.

Alla ketju viitateen HS:n artikkeliin sekä TEM:n raporttiin. Ketjun 4 aihetta:

🔹 (1/4) TEM:n uudessa selvityksessä kaikkientyöperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa tuloksia halpatyövoimaraportissani.

🔹(2/4) Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan 0 euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja.

🔹(3/4) TEM:n raportissa "työntekijän luvalla" töihin tulevien 28--59-vuotiaiden nettotulonsiirrot jäävät kantaväestön 18--59-vuotiaita heikommiksi. Luku ei sisällä heikosti pärjääviä perheenyhdistettyjä. Nämä luvut eivät ole lupaavia julkisen talouden elinkaarivaikutusten kannalta, eivätkä sen kannalta, että halpatyövoiman laajamittaisesta tuonnista olisi Suomen julkisen talouden pelastajaksi.

🔹(4/4) "Pidetään katse pallossa": TEM:n raportin keskeisintä antia on eri maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätulojen jääminen kauaksi samanikäisestä kantaväestöstä 10 vuoden maassaoloajan jälkeen. Palkat ovat paljon työllisyyttä parempi mittari -- erityisesti jos työllisyyden rajana on 1 euron vuodessa ansaitseminen -- julkisen talouden nettovaikutuksista.

*
**
*** hs.fi/politiikka/art…
julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand…
suomenperusta.fi/julkaisu/kuink…Image
Image
(1/4) TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa tuloksia halpatyövoimaraportissani.

HS:n artikkelissa kirjoitetaan viitateen vuonna 2018 julkaistuun halpatyövoimaraporttiini liittyen:

"Nykyinen hallituspuolue perussuomalaiset on arvioinut oman ajatuspajansa selvityksiin vedoten, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti ja he päätyvät tyypillisesti elämään tukien varassa. Tutkijoiden selvityksen perusteella näin ei ole. "

"TYÖN perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttaneiden työllisyys laskee ensimmäisten vuosien jälkeen mutta pysyy yhtä suurena kuin kantaväestön työllisyys."

Olen todennut halpatyövoimaraporttini tuloksiin viitaten, että matalapalkka-aloille ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste laskee samanikäisen kantaväestön alapuolelle noin viiden maassaolovuoden jälkeen.

Toisin kuin HS vähintään antaa ymmärtää artikkelissaan, niin TEM:n raportin tulokset ovat määritelmäeroista huolimatta hyvin samanlaiset kuin omassa raportissani:

TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien* työperäisten työllisyysaste** laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Vertaa alla kuvat TEM:n raportista (s. 28, alla oikealla kuvassa, kantaväestön taso on 0.00) ja halpatyövoimaraporttini sivulta 69 (itäeurooppalaiset suurin ryhmä, alla vasemmalla kuvassa).

TEM-raportin kuvassa käytetty pystyakselin mittakaava saattaa hieman hämäta, mutta työllisyyden kehitys verrattuna samanikäiseen kantaväestöön maassaoloajan mukaan näyttää hyvin samanlaiselta huolimatta suuritsta määritelmäeroista.

TEM:n raportissakin todetaan eron häviävän kolmen vuoden jälkeen:
"Tulostemme perusteella työluvalla maahan saapuneiden työllisyys ja tulot ovat aluksi korkeammat kuin suomalaistaustaisilla, mutta tämä etu häviää kolmen maassa asutun vuoden jälkeen." (s. 8).

Nämä työperäisten luvut näyttäisivät toki vielä heikommilta, jos mukana olisivat työperäisten yhdistämät perheenyhdistämät puolisot.

*Omassa raportissani ovat mukana vain kaikki alle 3 000e/kk palkalla EU:n ulkopuolelta tulleet, eli korkeapalkkaiset asiantuntijat eivät ole mukana.

** Työllisiksi lasketaan TEM:n raportissa kaikki, jotka ovat ansainneet yhden euronkin vuoden aikana (s. 21). Tätä alemmaksi ei työllisyyden määritelmässä voi mennä (ks. seuraava twiitti). Oman raporttini määritelmä työllisyydestä on Tilastokeskuksen käyttämä määritelmä pääasialliselle toiminnalle.Image
(2/4) Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan 0 euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja.

TEM:n raportissa työllisiä ovat ne, jotka ovat ansainneet vähintään yhden euron vuodessa: "Työllisiksi on katsottu kaikki, joilla on työ- tai yrittäjätuloa vuoden aikana" (s. 21). En ole koskaan törmännyt näin matalalle menevään määritelmään työllisyydestä. Oikeastaan tämän alemmaksi ei voi edes mennä.

En tiedä raportin tekijöiden motiiveja käyttää näin matalalle menevää määritelmää työllisyydestä, mutta ainakin sillä saadaan näyttäviä otsikoita eri maahanmuuttajaryhmien muka korkeista työllisyysasteista esimerkiksi Helsingin Sanomiin. Minun on helppo uskoa, että HS ja TEM ovat lähteneet mukaan tällaiseen pelleilyyn, mutta VATT:lta tätä en olisi odottanut:

<-- VATT:n twiitissä jätetään kertomatta poikkeuksellisen alhaisesta työllisyyden määritelmästä, ja mikä työllisyys on kantaväestöä koskien.

Joka tapauksessa nuo samat luvut kertovat, että parhaassa työiässä olevista 28--59-vuotiaista* palkka- ja yrittäjätulot ovat tasan 0 euroa vuodessa 10 vuoden jälkeen:

-- 20 % työluvalla saapuneilla ja EU-kansalaisilla.
-- 30 % perheen tai opiskelun perusteen tulleilla.
-- 40 % kv-suojelua saavilla.

Eli toisin sanoen 40 % parhaassa työiässä olevista kv-suojelua saaneista ei ansainnut yhtäkään euroa palkka- ja yrittäjätuloina vuoden aikana 10 vuoden maassaoloajan jälkeen.

Kantaväestön 18--59-vuotiailla vastaava osuus on raportin mukaan hieman alle 20 % (s. 21). Kun verrataan samanikäisiä väestöjä keskenään niin, kantaväestön 0 euroa ansainneiden osuus on pienempi kuin kaikilla työperäisillä 5 vuoden maassaoloajan jälkeen (ks. edellinen twiitti työllisyysasteiden eli yli 0 euroa ansainneiden osuuksista).
Kantaväestön 18--59-vuotiaissa on siten vähemmän nollatuloisia kuin yhdessäkään EU:n ulkopuolelta tulleessa 28--59-vuotiaassa maahanmuuttajaryhmässä.

Raportin liitteessä (s. 45) esitetään vakiintuneempia työllisyysasteen määritelmiä. Esimerkiksi kaikista 28--59-vuotiaista* työperäisistä ansiotyössä vuoden lopussa on kuvan perusteella vähän yli 70 %. Muiden ryhmien (EU:ta lukuun ottamatta) lukemat ovat tätä matalampia.
<-- Jospa edes näiden perusteella lopetettaisiin taannoin esiintynyt myytti** työperäisten maahanmuuttajien 90 % työllisyysasteesta 10 vuoden maassaloloajan jälkeen.
Tuohon ei päästä, vaikka työlliseksi määrittämiseltä vaadittaisiin vain euron tulot vuodessa.

* 10 vuotta maassa olleet ovat raportin tuloksissa 28--59-vuotiaita.
**
suomenperusta.fi/ajatus/myytti-…
Read 5 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!

This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Don't want to be a Premium member but still want to support us?

Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal

Or Donate anonymously using crypto!

Ethereum

0xfe58350B80634f60Fa6Dc149a72b4DFbc17D341E copy

Bitcoin

3ATGMxNzCUFzxpMCHL5sWSt4DVtS8UqXpi copy

Thank you for your support!

Follow Us!

Send Email!

:(