HS:n taannoisen pääkirjoituksen (1.12.2024) mukaan Helsingin väestönkehitys on "murhaavan hyvää".

🧵Tarkastellaan tätä murhaavaa hyvyyttä maahanmuuton avaintilastojen osalta Helsingissä.

Aloitetaan työllisyysasteista:
🔹58,5 % kaikilla ulkomaalaistaustaisilla.
🔹77,0 % suomalaisella kantaväestöllä. Ulkomaalaistaustaisten keskipalkat jäävät työllisyysastetta suhteellisesti vielä enemmän jälkeen suomalaisesta kantaväestöstä Helsingissä.

Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo:
🔹25 120 euroa kaikki ulkomaalaistaustaiset.
🔹44 680 euroa kantaväestö.

Eli keskipalkka vain ~56 % kantaväestön vastaavasta Helsingissä.

Espoon entisen kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan "Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset" (HS 4.3.2019).

🧵Millaisia sitten maahanmuuton avaintilastot ovat Espoossa?

Aloitetaan työllisyysasteista Espoossa:
🔹61,9 % kaikilla ulkomaalaistaustaisilla.
🔹79,7 % suomalaisella kantaväestöllä. Ulkomaalaistaustaisten keskipalkat jäävät työllisyysastetta suhteellisesti vielä enemmän jälkeen suomalaisesta kantaväestöstä Espoossa.

Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo:
🔹29 550 euroa kaikki ulkomaalaistaustaiset.
🔹53 540 euroa kantaväestö.

Eli keskipalkka vain ~55 % kantaväestön vastaavasta Espoossa.

🧵Maahanmuuttajien heikosta pärjäämisestä Helsingissä.
Tilastot Pasi Saukkosen tutkimuksesta (2022)* sekä omista tutkimuksistani**. Kummassakin alkuperäisinä lähteinä Tilastokeskuksen rekisteriaineistot.

Näissä luvuissa maahanmuuttajat suurimmaksi osaksi yhtenä ryhmänä, mutta viitatuista lähteistä löytyvät erittelyt ryhmittäin.

Tiivistetysti luvut kaikkia ulkomaalaistaustaisia koskien Helsingissä vs. suomalainen kantaväestö Helsingissä:

🔹Työllisyysaste: noin 20 %-yksikköä matalampi kuin kantaväestöllä.
🔹Työttömyysaste: Noin 25 %, kun kantaväestöllä PK-seudulla hieman yli 10 %.

🔹Palkka- ja yrittäjätulojen mediaani (ml. nollatuloiset): vain 13 340 euroa, kun kantaväestöllä 35 840 euroa. Eli mediaani on reilusti alle puolet kantaväestön mediaanista.

🔹Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo (ml. nollatuloiset): vain 22 270 euroa, kun kantaväestöllä 40 090 euroa. Eli keskiarvo on vain hieman yli puolet kantaväestön keskiarvosta.

🔹Maksettujen kunnallisverojen keskiarvo vain hieman yli puolet kantaväestön keskiarvosta (56 %).
➡️Tämä aiheuttaa noin 246 miljoonan euron rahoitusvajeen Helsingille vuosittain
(verrattuna siihen, että maahanmuuttajat maksaisivat yhtä paljon kunnallisveroja Helsingissä kuin suomalainen kantaväestö).

🔹Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina ARA-vuokra-asumisessa (kaupungin vuokra-asunnot).

🔹Toinen sukupolvi pärjää heikommin kuin suomalainen kantaväestö pk-seudulla: maahanmuuttajien Suomessa syntyneillä lapsilla (eli "toisella sukupolvella") on 20–29-vuotiaana matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys ja matalammat mediaani- ja keskitulot kuin 20–29-vuotiailla suomalaistaustaisilla henkilöillä.

*hel.fi/hel2/tietokesk…
**kuntaluvut.fi, lahioluvut.fi sekä niitä koskevat tilastoraportit:
Kuntakohtaiset tilastotiedot: suomenperusta.fi/wp-content/upl…
Aluekohtaiset tilastotiedot: suomenperusta.fi/wp-content/upl…

Luvut koskevat suurimmaksi osaksi v. 2020, mutta kuntaluvut.fi osalta on tulossa päivitys v. 2022 tietoihin seuraavan parin viikon sisällä.
Työllisyys- ja työttömyysasteet.

Maahanmuuttajataustaiset vs. kantaväestö Helsingissä:
🔹Työllisyysaste 53 % vs kantaväestön 73 % 18--64-vuotiailla.

🔹Tarkempi jaottelu pääasiallisen toiminnan mukaan 20--64-vuotiailla (ks. kuva, lähde: Saukkonen (2022) s. 37).

🔹Maahanmuuttajien työllisyysaste on ollut PK-seudulla noin 20 %-yksikköä kantaväestöä pienempi vuodesta 2000 lähtien (Saukkonen, s. 39).

🔹Maahanmuuttajien työttömyysaste on ollut PK-seudulla (ml. Helsinki) kantaväestöä nähden korkeampi vuodesta 2000 (Saukkonen, s. 39).

HS:n artikkelissa* esitetään tämänpäiväiseen TEM:n raporttiin** viitaten todella harhaanjohtavia johtopäätöksiä viitaten vuonna 2018 ilmestyneeseen halpatyövoimaraporttiini***.

Alla ketju viitateen HS:n artikkeliin sekä TEM:n raporttiin. Ketjun 4 aihetta:

🔹 (1/4) TEM:n uudessa selvityksessä kaikkientyöperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa tuloksia halpatyövoimaraportissani.

🔹(2/4) Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan 0 euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja.

🔹(3/4) TEM:n raportissa "työntekijän luvalla" töihin tulevien 28--59-vuotiaiden nettotulonsiirrot jäävät kantaväestön 18--59-vuotiaita heikommiksi. Luku ei sisällä heikosti pärjääviä perheenyhdistettyjä. Nämä luvut eivät ole lupaavia julkisen talouden elinkaarivaikutusten kannalta, eivätkä sen kannalta, että halpatyövoiman laajamittaisesta tuonnista olisi Suomen julkisen talouden pelastajaksi.

🔹(4/4) "Pidetään katse pallossa": TEM:n raportin keskeisintä antia on eri maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätulojen jääminen kauaksi samanikäisestä kantaväestöstä 10 vuoden maassaoloajan jälkeen. Palkat ovat paljon työllisyyttä parempi mittari -- erityisesti jos työllisyyden rajana on 1 euron vuodessa ansaitseminen -- julkisen talouden nettovaikutuksista.

*
**
*** hs.fi/politiikka/art…
julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand…
suomenperusta.fi/julkaisu/kuink…
(1/4) TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa tuloksia halpatyövoimaraportissani.

HS:n artikkelissa kirjoitetaan viitateen vuonna 2018 julkaistuun halpatyövoimaraporttiini liittyen:

"Nykyinen hallituspuolue perussuomalaiset on arvioinut oman ajatuspajansa selvityksiin vedoten, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti ja he päätyvät tyypillisesti elämään tukien varassa. Tutkijoiden selvityksen perusteella näin ei ole. "

"TYÖN perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttaneiden työllisyys laskee ensimmäisten vuosien jälkeen mutta pysyy yhtä suurena kuin kantaväestön työllisyys."

Olen todennut halpatyövoimaraporttini tuloksiin viitaten, että matalapalkka-aloille ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste laskee samanikäisen kantaväestön alapuolelle noin viiden maassaolovuoden jälkeen.

Toisin kuin HS vähintään antaa ymmärtää artikkelissaan, niin TEM:n raportin tulokset ovat määritelmäeroista huolimatta hyvin samanlaiset kuin omassa raportissani:

TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien* työperäisten työllisyysaste** laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Vertaa alla kuvat TEM:n raportista (s. 28, alla oikealla kuvassa, kantaväestön taso on 0.00) ja halpatyövoimaraporttini sivulta 69 (itäeurooppalaiset suurin ryhmä, alla vasemmalla kuvassa).

TEM-raportin kuvassa käytetty pystyakselin mittakaava saattaa hieman hämäta, mutta työllisyyden kehitys verrattuna samanikäiseen kantaväestöön maassaoloajan mukaan näyttää hyvin samanlaiselta huolimatta suuritsta määritelmäeroista.

TEM:n raportissakin todetaan eron häviävän kolmen vuoden jälkeen:
"Tulostemme perusteella työluvalla maahan saapuneiden työllisyys ja tulot ovat aluksi korkeammat kuin suomalaistaustaisilla, mutta tämä etu häviää kolmen maassa asutun vuoden jälkeen." (s. 8).

Nämä työperäisten luvut näyttäisivät toki vielä heikommilta, jos mukana olisivat työperäisten yhdistämät perheenyhdistämät puolisot.

*Omassa raportissani ovat mukana vain kaikki alle 3 000e/kk palkalla EU:n ulkopuolelta tulleet, eli korkeapalkkaiset asiantuntijat eivät ole mukana.

** Työllisiksi lasketaan TEM:n raportissa kaikki, jotka ovat ansainneet yhden euronkin vuoden aikana (s. 21). Tätä alemmaksi ei työllisyyden määritelmässä voi mennä (ks. seuraava twiitti). Oman raporttini määritelmä työllisyydestä on Tilastokeskuksen käyttämä määritelmä pääasialliselle toiminnalle.