🧵Koskien DIAK-raporttia.

Valtamediassakin viime aikoina esillä olleiden tilastojen perusteella maahanmuuttajat ovat käytännössä kaikissa relevanteissa pärjäämisen mittareissa reilusti suomalaista kantaväestöä jäljessä, ml. toisessa sukupolvessa.

Eli maahanmuuttajat ovat yliedustettuina keskeisten tukien saajissa ja työttömissä samalle, kun työllisyys ja palkat ovat pienempiä kuin kantaväestöllä. Toisen sukupolven mittarit, esimerkiksi Pisa-tulokset, myös heikommat.

➡️Nyt kuitenkin DIAK:n raportissa sanotaan, että maahanmuuttajat ovat rikkaus julkiselle taloudelle ja suomalainen kantaväestö on taakka.
Miten tämä on yhteensovitettavissa yllä olevan kanssa?

➡️Erittäin lyhyt vastaus: Tämä johtuu siitä, että:
1⃣Mukana ei ole lainkaan julkisten palveluiden kustannuksia (= maahanmuuttajat hyvin niukasti plussalla).
2⃣Toisaalta yhden vuoden tarkasteluun on otettu varsin tarkoitushakuisesti mukaan (kantaväestön) eläkkeet ja eläkeläiset (= kantaväestö miinukselle).

Alla ketjussa vielä tarkemmin mainituista kohdista.

Aloitetaan kuitenkin sillä, että jopa eläkeläiset huomioiden kantaväestössä on enemmän työllisiä kuin vieraskielisissä eli taloudellinen huoltosuhde on kantaväestössä hieman parempi, vaikka maahanmuuttajissa paljon suurempi osuus on työikäisiä. Aloitetaan tarkastelu työikäisistä (se tyypillinen lähestymistapa työllisyysasteita koskien).

Tilastokeskuksen toukokuun tilastoissa ulkomaan kansalaisista hädin tuskin puolet oli työllisiä.
Suomen kansalaisten osalta työllisyysaste oli noin 77 % -- eli ero oli peräti 25 %-yksikköä.

https://x.com/Samuli_Salminen/status/1961048309058970094

IS teetti todella onnettoman faktantarkistuksen koskien Keskisarjan puheita A-studiossa.

Käydään niitä läpi alla:

Aloitetaan alla olevasta, jossa Timo Aro pyörittää jargonia siitä, mistä eri osatekijöistä väestönmuutos koostuu.
Näiden käsitteiden luetteleminen ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että vieraskielisten osuus Suomen väestöstä on räjähtänyt parissa vuosikymmenessä.

Kuten alla oleva kuva Tilastokeskuksen tiedoista (tietoja on vuodesta 1940) osoittaa, tämä kehitys on vertaansa vailla ainakin 100 vuoteen.
(Ja lieneekö Suomen kirjoitetussa historiassa mitään vastaavaa muutosta ulkomaalaistaustaisiin näin nopeassa ajassa?).

Taustalla vieraskielisten määrän räjähtämisessä ovat valtavasti kasvaneet maahanmuuttomäärät. Muuttomäärät ovat puolestaan kasvaneet tietoisten poliittisten päätösten seurauksena (kuten Marininin hallituksen päätökset räjähdyttivät opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä muutot). Eli kyse on väestönvaihdosta.

Maahanmuuttomäärien kasvamisen lisäksi suomenkielisten määrä on vähentynyt jo 10 vuotta.

"Keskisarja Ylellä: ”Väestönvaihto on tilastollinen tosiseikka.”

ARO: Tarua. Voidaan puhua väestön muutoksista ja väestönkehityksen eri osatekijöissä (luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto) tapahtuneista muutoksista.Väestö- ja ikärakenne muuttuu joka vuosi, kuukausi ja päivä. Väestönmuutokset ovat tosiasia. Marinin hallituksen päätökset saivat opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä määrät räjähtämään:

https://x.com/Samuli_Salminen/status/1960663605969396080

HS:n taannoisen pääkirjoituksen (1.12.2024) mukaan Helsingin väestönkehitys on "murhaavan hyvää".

🧵Tarkastellaan tätä murhaavaa hyvyyttä maahanmuuton avaintilastojen osalta Helsingissä.

Aloitetaan työllisyysasteista:
🔹58,5 % kaikilla ulkomaalaistaustaisilla.
🔹77,0 % suomalaisella kantaväestöllä. Ulkomaalaistaustaisten keskipalkat jäävät työllisyysastetta suhteellisesti vielä enemmän jälkeen suomalaisesta kantaväestöstä Helsingissä.

Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo:
🔹25 120 euroa kaikki ulkomaalaistaustaiset.
🔹44 680 euroa kantaväestö.

Eli keskipalkka vain ~56 % kantaväestön vastaavasta Helsingissä.

Espoon entisen kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan "Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset" (HS 4.3.2019).

🧵Millaisia sitten maahanmuuton avaintilastot ovat Espoossa?

Aloitetaan työllisyysasteista Espoossa:
🔹61,9 % kaikilla ulkomaalaistaustaisilla.
🔹79,7 % suomalaisella kantaväestöllä. Ulkomaalaistaustaisten keskipalkat jäävät työllisyysastetta suhteellisesti vielä enemmän jälkeen suomalaisesta kantaväestöstä Espoossa.

Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo:
🔹29 550 euroa kaikki ulkomaalaistaustaiset.
🔹53 540 euroa kantaväestö.

Eli keskipalkka vain ~55 % kantaväestön vastaavasta Espoossa.

🧵Maahanmuuttajien heikosta pärjäämisestä Helsingissä.
Tilastot Pasi Saukkosen tutkimuksesta (2022)* sekä omista tutkimuksistani**. Kummassakin alkuperäisinä lähteinä Tilastokeskuksen rekisteriaineistot.

Näissä luvuissa maahanmuuttajat suurimmaksi osaksi yhtenä ryhmänä, mutta viitatuista lähteistä löytyvät erittelyt ryhmittäin.

Tiivistetysti luvut kaikkia ulkomaalaistaustaisia koskien Helsingissä vs. suomalainen kantaväestö Helsingissä:

🔹Työllisyysaste: noin 20 %-yksikköä matalampi kuin kantaväestöllä.
🔹Työttömyysaste: Noin 25 %, kun kantaväestöllä PK-seudulla hieman yli 10 %.

🔹Palkka- ja yrittäjätulojen mediaani (ml. nollatuloiset): vain 13 340 euroa, kun kantaväestöllä 35 840 euroa. Eli mediaani on reilusti alle puolet kantaväestön mediaanista.

🔹Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo (ml. nollatuloiset): vain 22 270 euroa, kun kantaväestöllä 40 090 euroa. Eli keskiarvo on vain hieman yli puolet kantaväestön keskiarvosta.

🔹Maksettujen kunnallisverojen keskiarvo vain hieman yli puolet kantaväestön keskiarvosta (56 %).
➡️Tämä aiheuttaa noin 246 miljoonan euron rahoitusvajeen Helsingille vuosittain
(verrattuna siihen, että maahanmuuttajat maksaisivat yhtä paljon kunnallisveroja Helsingissä kuin suomalainen kantaväestö).

🔹Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina ARA-vuokra-asumisessa (kaupungin vuokra-asunnot).

🔹Toinen sukupolvi pärjää heikommin kuin suomalainen kantaväestö pk-seudulla: maahanmuuttajien Suomessa syntyneillä lapsilla (eli "toisella sukupolvella") on 20–29-vuotiaana matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys ja matalammat mediaani- ja keskitulot kuin 20–29-vuotiailla suomalaistaustaisilla henkilöillä.

*hel.fi/hel2/tietokesk…
**kuntaluvut.fi, lahioluvut.fi sekä niitä koskevat tilastoraportit:
Kuntakohtaiset tilastotiedot: suomenperusta.fi/wp-content/upl…
Aluekohtaiset tilastotiedot: suomenperusta.fi/wp-content/upl…

Luvut koskevat suurimmaksi osaksi v. 2020, mutta kuntaluvut.fi osalta on tulossa päivitys v. 2022 tietoihin seuraavan parin viikon sisällä.
Työllisyys- ja työttömyysasteet.

Maahanmuuttajataustaiset vs. kantaväestö Helsingissä:
🔹Työllisyysaste 53 % vs kantaväestön 73 % 18--64-vuotiailla.

🔹Tarkempi jaottelu pääasiallisen toiminnan mukaan 20--64-vuotiailla (ks. kuva, lähde: Saukkonen (2022) s. 37).

🔹Maahanmuuttajien työllisyysaste on ollut PK-seudulla noin 20 %-yksikköä kantaväestöä pienempi vuodesta 2000 lähtien (Saukkonen, s. 39).

🔹Maahanmuuttajien työttömyysaste on ollut PK-seudulla (ml. Helsinki) kantaväestöä nähden korkeampi vuodesta 2000 (Saukkonen, s. 39).

HS:n artikkelissa* esitetään tämänpäiväiseen TEM:n raporttiin** viitaten todella harhaanjohtavia johtopäätöksiä viitaten vuonna 2018 ilmestyneeseen halpatyövoimaraporttiini***.

Alla ketju viitateen HS:n artikkeliin sekä TEM:n raporttiin. Ketjun 4 aihetta:

🔹 (1/4) TEM:n uudessa selvityksessä kaikkientyöperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa tuloksia halpatyövoimaraportissani.

🔹(2/4) Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan 0 euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja.

🔹(3/4) TEM:n raportissa "työntekijän luvalla" töihin tulevien 28--59-vuotiaiden nettotulonsiirrot jäävät kantaväestön 18--59-vuotiaita heikommiksi. Luku ei sisällä heikosti pärjääviä perheenyhdistettyjä. Nämä luvut eivät ole lupaavia julkisen talouden elinkaarivaikutusten kannalta, eivätkä sen kannalta, että halpatyövoiman laajamittaisesta tuonnista olisi Suomen julkisen talouden pelastajaksi.

🔹(4/4) "Pidetään katse pallossa": TEM:n raportin keskeisintä antia on eri maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätulojen jääminen kauaksi samanikäisestä kantaväestöstä 10 vuoden maassaoloajan jälkeen. Palkat ovat paljon työllisyyttä parempi mittari -- erityisesti jos työllisyyden rajana on 1 euron vuodessa ansaitseminen -- julkisen talouden nettovaikutuksista.

*
**
*** hs.fi/politiikka/art…
julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand…
suomenperusta.fi/julkaisu/kuink…
(1/4) TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa tuloksia halpatyövoimaraportissani.

HS:n artikkelissa kirjoitetaan viitateen vuonna 2018 julkaistuun halpatyövoimaraporttiini liittyen:

"Nykyinen hallituspuolue perussuomalaiset on arvioinut oman ajatuspajansa selvityksiin vedoten, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti ja he päätyvät tyypillisesti elämään tukien varassa. Tutkijoiden selvityksen perusteella näin ei ole. "

"TYÖN perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttaneiden työllisyys laskee ensimmäisten vuosien jälkeen mutta pysyy yhtä suurena kuin kantaväestön työllisyys."

Olen todennut halpatyövoimaraporttini tuloksiin viitaten, että matalapalkka-aloille ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste laskee samanikäisen kantaväestön alapuolelle noin viiden maassaolovuoden jälkeen.

Toisin kuin HS vähintään antaa ymmärtää artikkelissaan, niin TEM:n raportin tulokset ovat määritelmäeroista huolimatta hyvin samanlaiset kuin omassa raportissani:

TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien* työperäisten työllisyysaste** laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Vertaa alla kuvat TEM:n raportista (s. 28, alla oikealla kuvassa, kantaväestön taso on 0.00) ja halpatyövoimaraporttini sivulta 69 (itäeurooppalaiset suurin ryhmä, alla vasemmalla kuvassa).

TEM-raportin kuvassa käytetty pystyakselin mittakaava saattaa hieman hämäta, mutta työllisyyden kehitys verrattuna samanikäiseen kantaväestöön maassaoloajan mukaan näyttää hyvin samanlaiselta huolimatta suuritsta määritelmäeroista.

TEM:n raportissakin todetaan eron häviävän kolmen vuoden jälkeen:
"Tulostemme perusteella työluvalla maahan saapuneiden työllisyys ja tulot ovat aluksi korkeammat kuin suomalaistaustaisilla, mutta tämä etu häviää kolmen maassa asutun vuoden jälkeen." (s. 8).

Nämä työperäisten luvut näyttäisivät toki vielä heikommilta, jos mukana olisivat työperäisten yhdistämät perheenyhdistämät puolisot.

*Omassa raportissani ovat mukana vain kaikki alle 3 000e/kk palkalla EU:n ulkopuolelta tulleet, eli korkeapalkkaiset asiantuntijat eivät ole mukana.

** Työllisiksi lasketaan TEM:n raportissa kaikki, jotka ovat ansainneet yhden euronkin vuoden aikana (s. 21). Tätä alemmaksi ei työllisyyden määritelmässä voi mennä (ks. seuraava twiitti). Oman raporttini määritelmä työllisyydestä on Tilastokeskuksen käyttämä määritelmä pääasialliselle toiminnalle.