1. Ukraina ei näytä saavan Tomahawkeja, vaan sen sijaan neuvottelut Venäjän kanssa jatkuvat edelleen. Seuraavaksi edessä ilmeisesti Trumpin ja Putinin huippukokouksen seuraava kierros.

Mistä tässä on kysymys, mitä peliä Trump oikein pelaa? 🧵 2. Trumpin linja näyttää poukkoilevalta, mutta todellisuudessa hän pitää väkisin neuvotteluprosessin kasassa. Hän yrittää estää kumpaakaan osapuolta karkaamasta pöydästä.

1. Ukrainan sota on kääntänyt Venäjän Kiinan syliin. Seurauksena on kehitys, joka jää liian usein varjoon: Venäjän ja Kiinan kasvava sotilaallinen yhteistyö arktisella alueella ja Itämerellä. Tätä kehitystä on syytä seurata tarkkaan. 2. Venäjä on aiemmin pitänyt arktista aluetta omanaan. Nyt pakotteet ja eristys pakottavat sen avaamaan ovet Kiinalle. Tämä on historiallinen käänne, sillä Venäjä ensimmäistä kertaa sallii toisen suurvallan läsnäolon pohjoisessa osana omaa strategiaansa.

1. Hieman historiaa vaihteeksi.

Venäjä väittää yhä sitkeästi, että länsi lupasi olla laajentamatta Natoa. Arkistot ja keskustelupöytäkirjat kertovat toista. Lupaus on toistuva myytti, jota Putin käyttää propagandana.

Katsotaan, mitä todella sanottiin. 👇🏻 2. Vuonna 1990 Yhdysvaltain ulkoministeri James Baker sanoi Gorbatšoville, että Nato ei laajentuisi “not one inch eastward”. Mutta konteksti oli Saksan yhdistyminen eli kyse oli entisestä DDR:stä, ei Itä-Euroopan maista. nsarchive.gwu.edu/briefing-book/…

1. Puolan tapaus nostaa esiin kysymyksen, mitä jos vastaava tapahtuisi Suomessa? Jos meillä olisi venäläisdrooneja ilmatilassamme, lentoasemia kiinni, kansalaisille annettu kehotus pysyä sisällä?

Muutama lyhyt huomio 🧵 2. Suomen puolustusvoimilla on kyky ja valmius torjua tällaiset uhat. Modernit hävittäjät, ilmatorjuntajärjestelmät ja jatkuva valvonta pitävät huolen, ettei kyse olisi puolustuksellisesta aukosta. Tilanteeseen on varauduttu.

1. Se, mikä Tarja Halosen arviossa hiertää, ei ole vain Krim. Vaarallisinta on ajatus, että Venäjän kanssa voisi saavuttaa rajan, jonka jälkeen yhteiselo helpottuisi.

Tämä harha on vaarallisempi kuin itse arvio ja avaan rautalangasta miksi 👇🏻verkkouutiset.fi/a/asiantuntija… 2. Venäjän ulkopolitiikan ydin on jatkumo: laajentuminen ja puskurivyöhykkeet. Tsaareille se oli tie turvallisuuteen, Neuvostoliitolle ideologinen missio. Putinille sama peruskaava elää tänään. foreignaffairs.com/articles/ukrai…

1. Länsi-Suomen merivartiosto valvoo HAV Dolphinia, jota epäillään Venäjän vakoiludroonialukseksi.

Miksi viranomaiset toivat tämän julkisuuteen näin avoimesti vaikka kyse on vasta epäilystä? 🧵 2. Suomessa (ja muualla) tiedusteluepäilyjä ei yleensä kommentoida julkisesti.
Siksi tämä tapaus on poikkeus: viranomainen kertoo itse, että alusta epäillään ja sen liikkeitä valvotaan.

1. Väännetään rautalangasta, miksi aitoa rauhaa ei ole tarjolla. Se käy ilmi jo Venäjän omista lausunnoista: sille ei kelpaa Ukrainan Nato-jäsenyys eivätkä eurooppalaiset joukot Ukrainassa. Jäljelle jää vain “ratkaisut”, joissa Ukraina sidotaan takaisin Moskovan vaikutuspiiriin. 2. Selkokielellä: kun Moskova vaatii itselleen “turvatakuita”, se ei tarkoita kirjaimellisesti omalle alueelleen kohdistuvaa suojaa, vaan tässä tapauksessa kieltoa Ukrainan länsiorientaatiolle. Käytännössä siis selvästi vaaditaan veto-oikeutta Ukrainan tulevaisuuteen.

1. Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff vihjasi, että Venäjä voisi hyväksyä Yhdysvaltojen turvatakuut Ukrainalle mikäli maa ei koskaan liity Natoon. Tämä malli olisi todellisuudessa illuusio eikä realistinen ratkaisu. 🧵 2. Yhdysvallat ei halua sitoutua yksin.

Washingtonin linja on jo vuosia ollut taakan vähentäminen Euroopassa. Miksi se nyt sitoutuisi yksin Ukrainaan vahvemmin kuin mihinkään toiseen valtioon?

1. Muutama nopea ajatus julkisuudessa esiintyneistä tiedoista koskien Trumpin ja Putinin aseleposopimusta Ukrainassa. Se tarkoittaisi Venäjän miehittämien alueiden jäämistä sen haltuun ilman, että se luopuisi mistään tai joutuisi vastuuseen sodastaan. bloomberg.com/news/articles/… 2. Putinille ansio: saisi laillisuuden tunnustusta ilman laillista prosessia. Samalla Venäjä voisi linnoittaa miehitetyt alueet osaksi federaatiota, vahvistaa asemiaan/valmistautua pitkään jäätyneeseen konfliktiin. Ukrainasta tehtäisiin eräänlainen geopoliittinen puskurivyöhyke.

Suomen ulkopoliittisessa keskustelussa näyttää olevan ristipainetta. Valtiojohto korostaa malttia kun taas mediassa ja kansalaiskeskustelussa tämä monien mielestä hyssyttelyä tai jopa suomettumista. Oma suositus on tulla puolitiehen vastaan näkemyksissä. Muutama ajatus tästä. 1/8 Politiikkojen ja tarkkailijoiden välillä on aina väistämättä asymmetria: kaikki tieto ei julkista eikä varsinkaan keskeneräisiin valmisteluihin liittyviä saavutuksia, ongelmia tai herkkyyksiä avata ulospäin ennen kuin mieluinen päätös/kompromissi saatu aikaiseksi. 2/8

Joukkojen lähettäminen Ukrainaan kuulostaa toistaiseksi kaukaiselta ajatukselta, mutta lienee vähintäänkin väistämätön keskustelu käytäväksi. Suomen kannan tulisi olla avoin eikä sulkea tässä vaiheessa mitään vaihtoehtoja pois. Muutamia lyhyitä ajatuksia aiheesta. 1/7 Kun kerran johtajuuden perään kysellään Euroopassa, olisi sangen erikoista mikäli Suomen viesti olisi heti kielteinen tai jos oletamme vain muiden ottavan vastuuta. Tämä ei olisi soinnussa myöskään oman "turvallisuudentuottaja" ajattelumme kanssa Nato-jäsenyyden jälkeen. 2/7

1. Zelenskyi Yhdysvalloissa. Ukraina-tuki ja sen päämäärät sodassa nyt esillä kun kotirintamallakin näkemyserot nousevat julkisuuteen. Kehitys sikäli raitistavaa, että se pakottaa osapuolet hiljalleen konkretian määrittelyyn tavoitteiden osalta.

Pohdintoja 1/17 🧵 2. Yleisellä tasolla Ukrainan tukijoita vaivannut alusta lähtien strateginen ajelehtimimen: sotaan ei uskottu eikä varauduttu, jolloin pitkäkestoista kulutussotaa varten ei ollut toimintasuunnitelmaa. Vain Yhdysvalloilla ollut yksinään riittävästi resursseja reagoida nopeasti.

Finland will be ratified into NATO before Sweden. This isn't the optimal development but nevertheless improves regional security. What this means for Finland is to find ways to support Sweden's fast entry. This is a national interest for Finland, a thread. 🇸🇪🇫🇮🧵 1. It's clear that one of the most important immediate tasks of the current/next government in Finland would be to get Sweden into NATO as soon as possible. NATO's operational planning is only open to full members, so it does not apply to 🇫🇮🇸🇪 due to the pending ratifications.

1. Mikäli Suomi Ruotsia ennen Naton täysjäsen, on kohtuullista pohtia minkälaista tukea sen jäsenyyden toteutumiseksi Suomi voisi antaa. On selvää, että nykyisen/seuraavan hallituksen tärkeimpiä välittömiä tehtäviä olisi saada Ruotsi Naton jäseneksi niin pian kuin mahdollista. 2. Nato operatiivinen suunnittelu on avoin vain täyssjäsenille, se ei siis koske nytkään Suomea tai Ruotsia puuttuvien ratifiointien vuoksi. Tällöin Naton yhteistä puolustusta ei pääse vielä Pohjoisen Euroopan suunnalla toteuttamaan laajentuminen huomioiden.

In addition to the subtle movement regarding Finland's and Sweden's NATO ratification process, I recently travelled to both Türkiye and Hungary. Some reflections to what the overall situation looks like at the moment in the form of a thread. 🧵🇫🇮 🇸🇪 🇹🇷🇭🇺 1. While I stick to most of my earlier analysis from a January thread, some potentially relevant changes have taken place since. Mostly in terms of Türkiye, yet we shouldn't overlook the importance of Hungary either.

https://twitter.com/HenriVanhanen/status/1612351717873442816

We’re getting an increasing amount of great analysis of 🇫🇮🇸🇪 in NATO and the Nordic-Baltic burden-sharing. However, it’s not in the bag yet and the pending ratifications remain uncertain. Some points on what to expect from the actual membership process in 2023.🧵 1. Still at 28/30 with 🇹🇷🇭🇺. Let’s start with the ”easier” one: Budapest. While advocating in favor of a quick and unproblematic process, words and action haven’t really matched. The ratifications have been pushed forward several times due to ”schedule/break reasons”.

Tänään 30 vuotta mittariin. Twitteriin liityin 9 vuotta sitten kun Ukrainan ensimmäinen sota alkoi. Siitä käynnistyi yhden ulko- ja turvallisuuspolitiikan moniottelijan polku, joka jatkuu edelleen. Kiitollinen monille kaikista eri vaiheista tähän asti! Tässäpä muistoksi ensimmäinen julkinen turvallisuuspoliittinen kirjoitukseni Turun Sanomiin vuodelta 2015 ollessani opiskelija — sopivan raflaava siis. 😉

”Kun ääneen keskustelu Venäjästä näyttäytyy ulospäin näinkin hankalalta, se osoittaa heikkoutta.”

ts.fi/lukijoilta/762…

2022 was a formative year for Finland not only due to its NATO membership application but also for the Finnish-Russian relationship. An aggressive Putin administration and NATO membership mean changes for Finland's Russia policy.

Some reflections on the 🇫🇮🇷🇺 relationship. 1. Fundamentally, the decision to seek NATO membership was about Finland’s need to manage its relationship with Russia and is linked to Helsinki’s long tradition of how it should live with its eastern neighbor and the threat it could potentially pose.

We heard Medvedev’s New Year's predictions for the West so here’s an 17-point counter forecast for Russia in 2023 — and most likely beyond.

Hint: it’s not encouraging from the Kremlin’s perspective. 1. After 10 months of war, it’s become clear that Russia won’t achieve its original goals in Ukraine and will have to back-off. Especially after economic sanctions kick in. Hence attention is bound to slowly turn to the political price Russian leadership will to pay for the war.

In NATO, the political status of member states in the Alliance stems from military performance and location. On a European scale, Finland is a "military superpower" located in a strategically important area. Along with responsibilities, this brings influence.

11-point thread 🧵 1. Fulfilling the 2% of GDP on defence with a 280 000 wartime strenght (900 000 reserve), Europe’s largest artillery, modern airforce/fighters and navy vessel and a well trained conscription system, Finland is already a ”model student” for NATO.

warontherocks.com/2022/05/what-w…

Nato on sotilaallinen liittokunta, jossa jäsenmaiden poliittista asemaa mitataan eri tavalla kuin EU:ssa. Suomi on eurooppalaisessa mittakaavassa ”sotilaallinen suurvalta”, joka sijaitsee strategisesti tärkeällä alueella. Tämä tuo vastuiden ohella vaikutusvaltaa.

Muutama ajatus. 1. Suomi oli jo ennen jäsenyyshakemusta Naton kannalta haluttu yhteistyökumppani. Tämä perustui nimenomaan Suomen sijaintiin arktisena ja itämerellisenä maana, jolla vahvat maa- ja ilmavoimat. Niiden merkitys Pohjoisen Euroopan puolustamiseksi tärkeässä osassa.