Sodankäynnin luonne on muuttumassa perustavanlaatuisesti. Ukrainassa ei lennä enää vain drooneja – vaan tekoälyn ohjaamia aseita ja parvia, jotka ajattelevat, väistävät ja iskevät itse. Ensimmäinen tekoälydroonien sota on käynnissä – ja se muuttaa sodan rytmiä ja sääntöjä.🧵
Tekoäly tekee droonista enemmän kuin kauko-ohjatun lennokin. Se antaa kyvyn havaita, päättää ja toimia autonomisesti. Ukrainassa nähdään jo nyt drooneja, jotka kykenevät toimimaan ilman GPS:ää, ilman datayhteyttä – ja silti löytävät kohteen.
2/10
Jul 25 • 7 tweets • 1 min read
Ukraina ja Venäjä ovat palanneet neuvottelupöytään ensimmäistä kertaa vuosiin. Istanbulin keskustelut näyttävät ulospäin merkittäviltä – mutta sisältä ne ovat toistaiseksi pelkkää peliä. Todellinen kysymys on: millä ehdoilla rauhaa tavoitellaan? 🧵
Venäjä ei etsi tasapainoista ratkaisua, vaan yrittää sementoida asein valtaamansa alueet ja pakottaa Ukrainan poliittisiin myönnytyksiin. Tämä ei ole rauha, vaan aggressio toisin keinoin. Ukraina taistelee edelleen omasta olemassaolostaan.
Jul 22 • 5 tweets • 1 min read
Moskovan lentokentillä kaaos, kun Ukraina iskee drooneilla Venäjän syvyyksiin. Kreml reagoi tuttuun tapaan: syyttää länttä – ja nyt myös Suomea. Väittää, että drooneja laukaistaan Suomesta. Suomi on jälleen vedetty osaksi Kreml-propagandan tarinaa. Miksi?⬇️
Syytökset Suomesta lähtevistä drooneista ovat täysin perättömiä. Ei näyttöä, ei todisteita. Mutta totuus ei olekaan tavoitteena – vaan pelon, epäluulon ja valheellisen uhkakuvan rakentaminen. Klassista hybridivaikuttamista.
Jul 21 • 9 tweets • 1 min read
Miksi Kiina tukee Venäjää Ukrainan sodassa – vaikka ei suoraan toimita aseita, ei julista liittolaisuutta, ei astu suoraan peliin? Siksi, että sota Ukrainassa palvelee Kiinan suurta strategista tavoitetta: uuden maailmanjärjestyksen rakentamista. Tämä on lännessä huomioitava.
1/9
Kiinan tuki ei ole tunneperäistä eikä taktista. Se on osa pitkäjänteistä suunnitelmaa, jossa Venäjän selviytyminen – ei voitto eikä tappio – pitää lännen hajautettuna ja Kiinan nousun peitettynä.
2/9
Jul 20 • 7 tweets • 1 min read
Itämerellä liikkuu varjoja. Venäjän varjolaivasto – haamulaivat ilman tunnuksia – ei ole vain pakotteiden kiertäjä. Kyse on hybridisodankäynnin välineestä. Meren vihreät miehet kuljettavat öljyä, mutta samalla myös lisäävät tarkoituksella epävarmuutta, jännitteitä ja riskejä.🧵
Nämä alukset ovat usein teknisesti elinkaarensa lopussa. Ne purjehtivat valeidentiteetillä, sammuttavat paikannnuslaitteensa, tiputtavat ankkureita ja kulkevat kapeiden salmien kautta. Yksi vika riittää – ja seurauksena voi olla koko Itämeren laajuinen ympäristökatastrofi.
Jul 19 • 9 tweets • 2 min read
Ukrainan sota on droonisodan läpimurto, käännekohta. Droonit eivät ole vain uusi väline – ne ovat muuttaneet sodan luonnetta, rytmiä ja rakennetta. Tässä ketjussa: mitkä ovat tärkeimmät opit droonisodasta – ja mihin lännen, myös Suomen, on nyt varauduttava.
1/9
Strategisella tasolla droonit ovat murtautuneet valtiollisen voimankäytön ytimeen. Ukraina iskee syvälle Venäjälle, jopa Moskovaan, ilman hävittäjiä. Ilmatila ei ole enää suurvaltojen yksinoikeus – sitä haastavat nyt itse rakennetut droonit ja tekoälyohjatut iskut.
2/9
Jun 12 • 10 tweets • 2 min read
Venäjä yrittää horjuttaa Suomea ja länttä ilman laukauksia. Hybridivaikuttaminen kohdistuu kaapeleihin, verkkoihin, rajoihin - ja suomalaisten mieleen. Kyse on pitkäkestoisesta strategiasta, ja hybridi-iskut todennäköisesti lisääntyvät.
Meillä on keinot vastata 🧵
Miksi hybridivaikuttaminen todennäköisimmin lisääntyy?
Koska se on Venäjälle edullisin ja tehokkain keino horjuttaa länsimaita tilanteessa, jossa konventionaalinen sotilaallinen liikkumavara on rajallinen.
Suomi ja muut Nato-rajavaltiot ovat tämän vaikuttamisen etulinjassa.
2/10
Apr 7 • 4 tweets • 1 min read
On puhuttava suoraan: Venäjä käy hybridisotaa Suomea ja länsimaita vastaan. Tavoitteena heikentää yhtenäisyyttä ja lisätä sekä länsimaiden välille että yhteiskuntien sisälle eripuraa. Erilaisilla oudoilla tapahtumilla pyritään hämmentämään.
3 asiaa korostuu varautumisessa, ketju:
1) Hämmentämiseen paras vastalääke on olla hämmentymättä. Pää kylmänä esim voimistuvassa informaatiovaikuttamisessa, ja osoitetaan konkreettisin toimin päättäväisyyttä, kuten Eagle S -tapauksessa. Hybridi-iskujen varalta kehitettävä valmiuksia yhdessä Nato-maiden kanssa.
Mar 30 • 7 tweets • 1 min read
Kun tasavallan presidentti Alexander Stubb kävi pelaamassa golfia Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa, moni kysyi kumpi painaa vaakakupissa enemmän: arvopohja vaiko realismi?
Lyhyt ketju:
Eurooppa on saanut Trumpilta keltaisen kortin – tai toisin muotoiltuna, osaltaan aiheesta, Trump vihelsi Euroopalle jäähyn. Ideologisesti silloin helpointa on huutaa ja viheltää kentän laidalta. Mutta miten tilanteeseen tulisi oikeasti reagoida?
1/6
Mar 26 • 6 tweets • 1 min read
Tänään julkistettiin Euroopan valmiusunionistrategia. Sen tavoite on ottaa kantaa haasteisiin joita Eurooppa nyt kohtaa: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, kasvavat geopoliittiset jännitteet sekä valtiollisten toimijoiden hybridi- ja kyberhyökkäykset.
Mitä tämä tarkoittaa?
Ketju:
Euroopan unioni on yhtäältä historian suurin rauhanprojekti mutta toisaalta hidas tuottamaan ratkaisuja Ukrainan tai Euroopan turvallisuudeksi.
Julkaistu strategia on täynnä hyviä ehdotuksia. Tärkein kysymys on, että miten ja milloin nämä muuttuvat konkretiaksi?
1/5
Mar 24 • 7 tweets • 1 min read
Pohjois-Korea sotii Venäjän rinnalla. Toisin sanoen aasialainen diktatuuri ja ydinasevaltio on sotkeutunut vuosia jatkuneeseen laittomaan miehityssotaan Euroopassa. Tällä on pitkäkestoisia vaikutuksia, joita ei voi sivuuttaa.
Ketju:
Pohjois-Koreaa ei pidä nähdä pelkkänä kehitysmaana. Pohjois-Korea on ydinasevaltio. Sen armeijassa on yli miljoona sotilasta, ja puolisotilaalliset joukot huomioiden yhteensä noin 7 miljoonaa. Vertailun vuoksi: Yhdysvalloilla on 2 miljoonaa.
1/6
Mar 10 • 13 tweets • 2 min read
Trump on osoittanut, että kauniit puheet happanevat nopeasti. Suhteiden paikkaaminen Eurooppaan tulee kestämään hyvin kauan. Tätä myötä pitkän aikavälin puolustussuunnittelu on pakko ajatella uusiksi.
Tarvitseeko Eurooppa oman, yhteiseurooppalaisen ydinasedoktriinin?
Ketju:
Ydinaseet ovat olleet pitkälti poliittisia aseita ilman, että niitä olisi suunniteltu sotilaallisiin tarkoituksiin. Ei voida silti sanoa, etteikö ydinaseiden käyttö olisi mahdotonta, valitettavasti. Yksikään ydinasevaltio ei ole täysin voinut sulkea pois ydinaseiden käyttöä.
1/12
Feb 23 • 13 tweets • 2 min read
Huomenna kolme vuotta kestänyt täysimittainen sota Ukrainassa saattaa viimein tulla päätökseen. Vaikka kaikki toivovat sodan päättyvän, se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Juuri rauhan hinta on tällä hetkellä Euroopan suurin huolenaihe. Epävarmuutta aiheuttaa Trump.
Ketju:
Trumpin diilien maailmassa ratkaisee geopoliittinen pääoma. Euroopalla sitä olisi, mutta vanha manner ei ole tottunut pelaamaan uusilla pelisäännöillä. Yhtäkkiä Yhdysvaltojen johdossa nähdään globaali turvallisuuspolitiikka nollasummapelinä: yhden voitto on toisen tappio.
1/12
Kaapeleita katkeaa jo kolmatta vuotta. On oletettavaa, että toiminta tähtää johonkin isompaan.
Kyseessä saattaa olla testi: kokeillaan, kuinka Itämeren maat reagoivat paineistettuun turvallisuustilanteeseen.
Lyhyt ketju:
Tiedossa on, että Venäjän hybridivaikuttaminen etsii jatkuvasti uusia tilaisuuksia. Seuraava luonteva askel olisi Venäjän narratiivi, jonka mukaan Itämeren Nato-maat häiritsevät kauppaliikennettä – pakottaen Venäjän lähettämään omia aluksiaan ”turvaamaan” liikennettä.
1/3
Jan 26 • 4 tweets • 1 min read
Vakavalla naamalla ei voi puhua ”sattumista” tai ”vahingoista”, kun koko ajan Itämerellä kaapeleita katkeilee. Myöskään Venäjän osuutta ei voi enää pitää spekulatiivisena: se organisoi varjolaivastoaan, eli on vähintään välillisesti tämän toiminnan takana.
Lyhyt ketju:
Kaapelirikot ovat suoraa jatkumoa Venäjän vaikuttamistoimiin. Olemme nähneet ilmatilaloukkauksia, informaatio-operaatioita sekä välineellistettyä maahantuloa.
Erotuksena aiempaan: kaapelien katkominen on suorempaa, konkreettisempaa ja siksi omalla tavallaan aggressivisempaa.
1/3
Jan 18 • 9 tweets • 2 min read
Miten Suomi ja Nato reagoi, jos Venäjä aiheuttaa Itämerellä laajamittaisen ympäristökatastrofin?
Yksi uhkaskenaario nousee nyt asiantuntija-arvioissa ylitse muiden: se, että Venäjä testaisi Naton viidettä artiklaa Itämerellä – esimerkiksi ympäristörikoksena.
Ketju:
Jos Venäjä haluaa kokeilla rajojaan Itämerellä, sillä on kaksi helpohkoa vaihtoehtoa: 1. venäläistä tankkeria saattava sotilasalus ajautuu konfliktiin toisen maan aluksen kanssa, tai 2. Venäläinen alus “vaurioituu” ja Venäjä saa tekosyyn tunkeutua sinne, minne se ei kuulu.
1/8
Dec 9, 2024 • 5 tweets • 1 min read
Trumpin puheita ”ettei ole sitoutunut pitämään Yhdysvaltoja Natossa” kannattaa kuunnella.
Yhdysvaltojen ulkopolitiikan päähuomio tulee olemaan Euroopan sijasta Kiinassa.
Vaikka US:n irtaantuminen Natosta on epätodennäköistä, on Trumpin puheilla Suomelle 4 vaikutusta.
Ketju:
1. Trump on aiemminkin luonut painetta Euroopan Nato-maille, että oma velvoite puolustuksesta ja 2% velvoitteesta tulee täyttää. Suomi on tästä velvoitteesta huolehtinut.
Nyt Natossa keskustellaan velvoitteen nostamisesta 2,5-3 prosenttiin, ja tähän on myös Suomessa varauduttava.
Nov 23, 2024 • 9 tweets • 2 min read
Huolestuttavia äänenpainoja maailmalla.
Putin sanoi länsimaisten aseiden muuttaneen Ukrainan sodan globaaliksi konfliktiksi.
Ukrainan asevoimien entinen komentaja sanoi kolmannen maailmansodan jo alkaneen.
Onko WWIII tulossa?
Ketju sotatieteiden dosentin näkökulmasta:
Putin toisti torstaina tuttua liturgiaa: Venäjällä on oikeus iskeä niitä maita vastaan, joiden aseilla Ukraina iskee Venäjälle. Putinin mukaan Venäjällä on huippumoderneja superaseita, jotka ovat mahdottomia torjua.
Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kuoli perjantaina.
Navalnyi vietti viimeiset vuotensa Siperialaisissa rangaistuslaitoksissa. Hän oli tarkasti valvottu henkilö, jonka terveydentilaa myös varmasti seurattiin tarkasti. Kysymys kuuluu, miksi hän kuoli juuri nyt?
Ketju:
Venäjällä järjestetään presidentin"vaalit" ensi kuun puolivälissä. Kreml haluaa vaalien alla osoittaa voimaa ja dominanssia - sekä kansainväliselle yleisölle että venäläisille poliittisille vastustajilleen. Navalnyin kuolema on pitkän kehityksen viimeisin huipennus.
1/3
Jul 1, 2023 • 8 tweets • 1 min read
Ennen laajaa hyökkäystä Ukrainaan presidentti Putin näyttäytyi koskemattomana ja lujaotteisena itsevaltiaana ja strategina. Ei enää. Mutta Venäjän suhteen ei tule sortua aliarviointiin - päinvastoin. Putinin valta-asema on muuttunut epävakaammaksi ja tulevaa ennakoitava.
Ketju:
Länsimaille Venäjän mullistuksilla on merkitystä etenkin: 1) miten Venäjän epävakaus ja sisäinen hajaannus vaikuttaa sotatilanteeseen Ukrainassa 2) millaisia vaikutuksia sekasortoisella maalla olisi etenkin rajanaapureihin, kuten Suomeen 3) Venäjän ydinaseiden tilanne.
Feb 21, 2023 • 6 tweets • 1 min read
Venäjä epäonnistui tavoitteessa vallata Ukraina muutamassa päivässä. Realismia kuitenkin on, että kaikki sodan päättymisen vaihtoehdot ovat mahdollisia. Käännekohta voi tapahtua pian. Siksi Bidenin vierailu Kiovaan vuosipäivän alla merkittävä 3 syystä, johon Venäjä vastaa.
Ketju:
1. Bidenin vierailu paikan päällä oli vahva solidaarisuuden osoitus Ukrainalle. Ukrainalaiset eivät ole yksin taistelemassa julmaa hyökkääjää vastaan. Bidenin viesti "olemme rinnallanne niin kauan kuin tarvitaan" antaa varmasti lisätoivoa Ukrainaan, huomioiden tulevat US-vaalit.
