Ekonomisti, jota ministeri on onnitellut somessa. Täynnä laulua ja auringonsäteitä. Lempifunktionaaliyhtälö f(x + y) = f(x) + f(y). Töissä @kaupunkitieto.
Feb 27 • 22 tweets • 4 min read
Lähes jokainen meistä on valmis kuolemaan saadakseen täydellisen pyllyn.
i. Ihmiset ovat valmiita ottamaan isoja riskejä, jopa kuolemanriskin saadakseen paremman pyllyn.
ii. Tämä näkyy esimerkiksi isoriskisten pyllyleikkausten suosiossa.
👇
Feb 7 • 21 tweets • 4 min read
Heikki @hiilamo syyttää kolumnissaan @EtlaNews tutkijoita "eliitin etujen lobbaamisesta, joka verhotaan tutkimusasiantuntemuksen valepukuun".
Kolumni yllätti minut täysin.
Kuten Etlan vastauskin.
Yllätys ei ollut iloinen.
Ketju.
👇
Alkuun huomautus:
Kumpikin osapuoli nauttii vaatimattoman henkilöni suurta arvostusta.
Hiilamo on paitsi korkeatasoinen tutkija myös yksi Suomen harvoista intellektuelleista.
Etlassa tehdään huippuluokan tutkimusta ja siihen perustuvaa laadukasta politiikka-analyysiä.
👇
Jan 3 • 9 tweets • 13 min read
Halla-aho määrittelee tällä hetkellä sen, mistä ja miten presidentinvaaleissa puhutaan - hänestä, hänen valitsemallaan tavalla.
Olen tietenkin liian vaatimaton henkilö napatakseni agendan asettamisen Halla-aholta.
Yritän kuitenkin edes vähän ja julkaisen lähipäivinä uudelleen täällä pari kirjoitustani Halla-ahon ajatuksista.
Myöhemmin tällä viikolla julkaistava käsittelee hänen talousajatteluaan, tämä taas hänen etiikkaansa:
Jussi Halla-ahon teoria ihmisarvosta
22.5.2019
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon vanhat kirjoitukset kuohuttivat miedosti taas eduskuntavaalien yhteydessä. Halla-aho on maahanmuuttovastaisessa blogissaan kirjoittanut jo yli vuosikymmenen ajan erilaisista aiheista, usein melko vastenmieliseen tapaan.
Hän on kieltäytynyt irtisanoutumasta kirjoituksistaan, eikä ole halunnut kommentoida niitä, vaan on ilmaissut haluttomuutensa palata niihin ”jokaisten vaalien jälkeen”.
En aio nyt erityisesti pohtia sitä, miten hyödyllistä poliitikkojen ”irtisanoutuminen” vanhoista näkemyksistään on. Totean vain, että minusta Halla-ahon kirjoituksissa on sellaisia näkökantoja, että häneltä voisi aivan hyvin kysyä jokaisen haastattelun yhteydessä onko hän edelleen samaa mieltä.
Halla-ahon mielipiteet muista asioista ovat toisarvoisia, kunnes selviää, onko hän sitoutunut ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Jos ei, hänellä ei ole asiaa sivistyneeseen poliittiseen keskusteluun.
Minusta median kiinnostus Halla-ahon juttuihin tai selityksen vaatiminen ei siis ole ollut ainakaan liiallista. Ihmettelin jo aiemmin, miten Halla-ahon entisen puoluetoverin, nykyisen kohta entisen toimitusministeristön jäsenen Sampo Terhon (sin.) rotuopilliset näkemykset kymmenen vuoden takaa eivät mitenkään hidastaneet hänen poliittista uraansa.
Pitääkö epämiellyttävien ajatusten kanssa keskustella?
Helsingin Sanomat oli Halla-ahon kirjoituksista julkaisemassaan jutussa linkittänyt joihinkin Halla-ahon kirjoituksiin. Huomioni kiinnitti erityisesti Halla-ahon ihmisarvoa käsittelevä blogikirjoitus (Linkki lopussa).
Kirjoituksessa Halla-aho perustelee käsityksiään ihmisarvosta taloudelliselta kuulostavalla argumentoinnilla. Mukataloudellinen lähestymistapa on toki maahanmuuttovastaisessa oikeistossa aika yleistä. Kotikutoiset kustannuslaskelmat ja ihmisten arvottaminen tavoilla, jotka ovat paitsi epämiellyttäviä myös epäjohdonmukaisia, ovat kaikille skeneä seuraaville tuttuja.
Halla-aho pyrkii kuitenkin kirjoituksessaan tätä korkeammalle tasolle. Hän kritisoi ajatusta ihmisten samanarvoisuudesta vääränä ”aksioomana” ja hahmottelee tilalle oman ”objektiivisen” teoriansa ihmisten arvosta. Kysymyksessä on selvästi omaan älyynsä luottavan tutkijan pyrkimys akateemissävytteiseen filosofointiin, ei pelkkä oikeistotrollin maahanmuuttolaskelma.
Halla-ahon oma ”teoria” paljastuu toki epäjohdonmukaiseksi, mutta se on selvästi yritys luoda halla-aholaiselle aatteelle teoreettista pohjaa. Siksi se on minusta riittävän kiinnostava tässä kirjoituksessa käsiteltäväksi. Käsittelytapani on vieläpä sellainen, että en pyri ensisijaisesti tuomitsemaan kirjoitusta moraalisesti vaan tarkastelemaan sitä kriittisesti.
Joku voi tietysti kysyä, kannattaako Halla-ahon vanhan kirjoituksen kanssa käydä tällaista vuoropuhelua, vai olisiko parempi vain sivuuttaa se ja muut vastaavat epämiellyttävät puheenvuorot. Minusta kommentoiminen kuitenkin kannattaa, paristakin syystä.
Ensiksi, yksi eri puolueissa vaikuttavien halla-aholaisten taktiikka on esiintyä ”realismin” ja ”järjen” puolustajina. Esimerkiksi vaalimainoksissa sana realismi esiintyy useimmiten ulkomaalaisvastaisuuden synonyyminä. On tärkeä osoittaa, että ei suinkaan ole niin, että taloudellinen realismi tai logiikka vaativat hylkäämään liberaalin demokratian tai humanismin.
Toinen, itselleni henkilökohtaisista syistä tärkeä seikka on se, että näen Halla-ahon kirjoituksen jonkinlaisena taloustieteen ja taloudellisen ajattelun väärinkäyttönä. Se voi kuulostaa ainakin harjaantumattomaan korvaan samalta kuin taloustieteilijöiden suosima kustannus-hyötyajattelu variaatioineen.
Nämä ajattelutavat ovat kuitenkin vahvasti sitoutuneet ihmisten hyvinvointiin itseisarvona, eikä niiden järjestelmällinen soveltaminen johda ollenkaan halla-aholaisiin päätelmiin.
Halla-ahon teoria ihmisten hierarkioista
Halla-aho aloittaa kirjoituksensa kertomalla, että yksi nykyajan aksioomista on, että ”kaikilla ihmisillä on ihmisarvo, ja että tuo ihmisarvo on kaikilla ihmisillä samansuuruinen”. Aksiooman Halla-aho taas määrittelee väitteeksi ”jonka totuudellisuus on niin ilmeinen, ettei sitä tarvitse erikseen perustella”.
Halla-aho siis sanoo, että ajatusta kaikkien samansuuruisesta ihmisarvosta pidetään nykyisin ilmeisenä totuutena, jota ei edes tarvitse yrittää perustella. Hänen mukaansa ajatus on kuitenkin virheellinen, minkä hän pyrkii kirjoituksessaan osoittamaan.
Halla-aho lähtee kumoamaan ”ihmisarvoaksioomaa” huomauttamalla, että jos väitetään kaikkien olevan samanarvoisia ”väitetään samalla, että ihmisen arvo tunnetaan ja se voidaan mitata”.
Ihmisarvo ei Halla-ahon mukaan voi kuitenkaan olla mikään ulkoa tai ”taivaasta” tuleva ominaisuus. Sitä ei ole kirjoitettu ”tähtiin, vesiin tai kallioihin”. Halla-aho päätteleekin, että ”ihmisten yhtäläinen arvokkuus (tai ylipäänsä arvokkuus)” on vain nykyajalle tyypillinen konventio, samanlainen kuin ”menneiden aikojen aksioomat”.
Esimerkeiksi näistä menneiden aikojen aksioomista Halla-aho nostaa muun muassa väittämät ”aurinko kiertää maata”, ”itsetyydytys aiheuttaa likinäköisyyttä” ja ”naisella ei ole sielua”. Niiden tueksi on hänen mukaansa yhtä vähän mitattavaa evidenssiä kuin on samanarvoisuuden tueksi. ”Koska niitä ei voida perustella, ne on julistettu aksioomiksi, joita ei tarvitse perustella”.
Halla-aho jatkaa toteamalla, että ainoa ”mitattava ja siten kiistatta olemassa oleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo”. Yksilöt voidaan hänen mukaansa ”asettaa perustellusti arvohierarkiaan sen mukaan miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä”.
Halla-aho ei pelkästään totea, että tällainen ihmisarvohierarkia voidaan rakentaa. Hän hahmottelee tämän hierarkian portaitakin. Hänestä ”maanviljelijä, syötävien eläinten kasvattaja ja rakennusinsinööri ovat arvokkaampia kuin muut, koska ilman heitä yhteisö kuolisi nälkään ja kylmään”. Seuraavaksi arvokkain on asetta käyttävä yksilö, ”koska hän suojelee ”ruokalaaria ja asumusta pedoilta ja vihollisilta”, kuten myös yhteisön jäsenten ”vieteiltä”.
Hierarkia ei pääty tähän. Seuraavalla tasolla on ”käsityöläinen” ja ”hänen modernimmat jatkajansa”. Käsityöläisen tuotteet helpottavat kaikkien hierarkiassa ylempänä ja alempana olevien elämää. Myös luonnontieteilijä, varsinkin fyysikko ja kemisti on arvokas tuottamansa tiedon vuoksi. Sitten tulee lääkäri, joka on arvokas, koska ”hän pidentää elämää ja parantaa sen laatua”.
Lääkäri ei kuitenkaan ole välttämätön, koska ”huomattava osa ihmisistä selviäisi lisääntymisikäiseksi ilman häntäkin. Lisääntyminen on se kaikille lajeille ominainen primääritoiminta, johon kaikki muu tähtää”.
Halla-ahon ihmishierarkia jatkuu tästäkin, niin taiteilijat, tähtitieteilijät, papit kuin poliitikotkin löytävät arvoportaikossa alaspäin kuljettaessa oman tasonsa.
Halla-aho vetää pohdintansa yhteen toteamalla, että on edellä sanotun perusteella sitä mieltä, että ”erilaisuus on eriarvoisuutta ja että kaikki ovat eriarvoisia”. Tästä ei kuitenkaan seuraa egalitaristien kuvitelmista huolimatta ”vähempiarvoisten kaasuttaminen, ellei kaasuttamiselle ole muuta pätevää syytä”.
Halla-aho kertoo, miksei vähempiarvoisten tappaminen seuraa hänen teoriastaan vertaamalla itseään ja hiirenraatoa. Hän pitää itseään raatoa arvokkaampana, mutta korostaa, ettei hän ”sen takia revi raatoa palasiksi”. Mutta ”jos vene alkaa vuotaa, pidän selvänä, että yli laidan on heitettävä ensimmäisenä vähäarvoisin lasti”.
Dec 16, 2023 • 9 tweets • 2 min read
Valtiovarainministerin pessimismi ja autoritarismi on hirveää kuunneltavaa.
Hyvät ihmiset!
Suomi on menestystarina ja monella tavalla uskomattoman hyvin toimiva yhteiskunta.
Emme ole konkurssissa.
Ja nyt tarvitaan enemmän vapautta - vähemmän rotia ja velvollisuuksia!🧵👇
Enemmän ideoita, avoimuutta, yrittämistä, uusia ihmisiä, luovaa sekoilua.
Meidän ongelmamme on liiallinen usko kuriin ja auktoriteetteihin - ei liian vähäinen.
Tietenkin säästöjä ja uudistuksia tarvitaan. Siksi, että rikastuisimme, ei siksi että köyhtyminen pakottaa niihin.
👇
Nov 11, 2023 • 24 tweets • 5 min read
Hesari hemmottelee meitä Sixten Korkman -faneja.
Viikonloppuisin häntä haastatellaan, arkisin julkaistaan hänen kolumnejaan!
Viime viikon verokolumni oli hyvä, haastattelu ärsytti.
Arvoprofeettana Korkman päästää itsensä ja ihailijansa liian helpolla.
Ketju haastattelusta.
1/
Korkman puhuu merkittävien ajattelijoiden ajatuksista, mutta on kumman haluton heittäytymään keskusteluun heidän kanssaan.
Tämä näkyy heti alussa. Korkman kertoo Weberin lukemisen olleen alkusysäys arvopohdinnoilleen. 2/
Mar 15, 2023 • 23 tweets • 4 min read
Teemu Keskisarja ei taida olla hirveän kiinnostunut nykyajasta.
Hän ei oikein ymmärrä sitä – kuten ei hänen puolueensakaan.
Näin päättelin keskusteltuani hänen kanssaan.
Ehkä parhaiten tämä näkyy Keskisarjan ajatuksessa, että vanhukset pitäisi hoitaa kotona.
KETJU
1/
Keskustelin Keskisarjan kanssa siis Puheenaihe-podcastissa. Linkki ketjun lopussa.
Keskisarjan kanssa keskustelu oli viihdyttävää ja avartavaa. Hän on väriläiskä Suomen harmaassa skenessä.
Mutta jotkut hänen ajatuksensa olivat aika kummallisia.
2/
Mar 13, 2023 • 25 tweets • 4 min read
Alas kotihoidon tuki!
Onko mahdollista samaan aikaan edistää tasa-arvoa, parantaa työnteon kannustimia ja tehdä suomalaiseen huippututkimukseen perustuvaa tietopohjaista politiikkaa?
Aika harvoin. Kotihoidon tuen lakkauttaminen olisi kuitenkin kaikkea tätä.
KETJU
1/
Muistin virkistykseksi:
Kotihoidon tuki on pieniä lapsia kotona hoitavalle vanhemmalle maksettava tuki. Yli 90 prosenttia tukea saavista on naisia.
Käytännössä siis kysymyksessä on naisille maksettava kannustin olla menemättä töihin.
2/
Mar 8, 2023 • 16 tweets • 2 min read
Mitä oikeistolainen voi sanoa köyhälle?
Mietin tätä ministeriön sopeutuslistoja lukiessani.
Onko meillä tarjota muuta paitsi leikkauksia ja ikäviä kannustimia?
("Tulojen alentaminen on omaksi parhaaksesi – kohta alkaa työnteko maistua.")
Vastaus: On.
KETJU + BLOGAUS
1/
Meidän oikeistolaisten on helppo perustella näkemyksiämme keskiluokkaisille äänestäjillemme.
(Minun tapauksessani on toki vielä epäselvää kuinka monta teitä äänestäjiä on!)
Ajatukset kannustamisesta, alemmista veroista ja taloudellisesta vapaudesta uppoavat heihin hyvin.
2/
Feb 23, 2023 • 22 tweets • 3 min read
Minä kannatan nelipäiväisen työviikon kokeilemista oikein lämpimästi!
Haloo, demarit ja ay-liike – meikkis on messissä!
Kunhan kokeilu toteutetaan kunnolla.
Nyt uutisoitu brittiläinen kokeilu ei ollut kunnollinen – päinvastoin – se oli aika surkea esitys!
KETJU + BLOGAUS
1/
Varoitus!
Suhtaudun ajatukseen lakisääteisestä nelipäiväisestä viikosta samalla palkalla aika epäilevästi.
1. Ihmiset osaavat päättää paljonko haluavat työskennellä ilman keskusjohtoista holhousta.
2. En tajua miten vaikka ratikkakuski voisi tehdä 5 päivän työt 4 päivässä.
2/
Jan 17, 2023 • 33 tweets • 5 min read
Onko perussuomalaisilla ratkaisuja Suomen talouden ongelmiin?
Aiempi näkemykseni:
Ei.
Muuttaako äsken julkaistu talouspoliittinen ohjelma näkemystä?
Ei.
